Aiheittain

tiistai 30. kesäkuuta 2020

Sähkönsiirto

Olen tässä pidemmän aikaa pohtinut sähkönsiirron kalleutta ja ihmetellyt sitä, että siirtolasku on suurempi kuin kulutuslasku. Takavuosina se oli kansallinen, kunnes valtion päättäjät päättivät myydä toiminnon ulos, ulkomaalaisille yhtiöille ja sitä myöten on siirtomaksu tasaisesti noussut. Moni mökkiläinen on ihmetellyt siirtomaksua vaikka mökillä ei ole käytetty lainkaan sähköä.

Siirtomaksut kerrotaan menevän maakaapelointiin, mitä en itse usko, että sitä tehtäisiin siihen tahtiin, mitä maksut nousevat. Uskon vakaasti, että suurin osa menee johdon bonuksiin, optioihin ja osinkoihin omistajille. Sähkön voi aina kilpailuttaa, mutta sähkön siirtoa et, vaan joudut maksamaan sen siirtohinnan mitä kulloinkin vaaditaan. Mielestäni sähkönsiirto pitäisi myös voida kilpailuttaa, niin saataisiin kilpailua alalle.

Asun alueella, jossa Elenia hoitaa siirron. Eipä ainakaan kotini alueella ole kaivuumihiä nähty, vaan ilmalangat on yhä. Yksi tolppakin on niin vinossa, että toisaalla johdot ovat kuin viulun kieli ja toisella puolen roikkuvat puiden latvuksissa. Laskun muistavat lähettää joka kuukausi ja aina toistasataa euroa vaikka sähkön kulutus onkin näin kesäaikaan muutaman kympin.

Olisi kiva tietää, mihin tahoon voisi olla yhteydessä näistä ryöstöhinnoista. En ole valmis maksamaan millekään ulkomaiselle pörssiyhtiölle moisia summia. Keskustelupalstat ovat kyllä täynnä näitä riistohintakertomuksia, mutta se ei ole vaikuttanut mitenkään. Huulipunahallituksemme tuskin on kiinnostunut jatkuvasti nousevista siirtohinnoista. Enemmän ovat innostuneet äärifeminismistä ja ilmastonmuutoksesta.

perjantai 26. kesäkuuta 2020

Juhannusmellakka

Juhannusyönä Helsingissä juhlittiin kaikkea muuta kuin rauhallisesti. Rannalla lentopallokentällä alkoi ensin joukkotappelu ja kun osapuolia ryhdyttiin viemään pois alkoi mellakka poliiseja vastaan, joita paikalle tarvittiin useita.

Tänään tuli tietooni mediasta, että mellakkaan on osallistunut sekä maahanmuuttajataustaisia, että kotoperäisiä hulikaaneja. He ryhtyivät kivittämmän ja heittelemään pulloja ja ampumaan ilotulitteita poliisia kohti siten, että muutama poliisi loukkaantui lievästi. Poliisin ajoneuvoja rikkoutui muutama ja saipa jokunen sivullisen autokin osakseen vaurioita.

Ensinnäkin herää epäilys, että jotain suurta oli suunnitteilla, sillä ilotulitusrakettien myynti on sallittu vain uutena vuonna ja venetsialaisten yhteydessä. Tuskin raketit oli vanhaa varastoa, mutta netistä voi tilata mitä vaan ja koska vaan. Ei niitä sattumalta mukaa ole otettu.

Koska mukana oli maahanmuttajia, niin poliisille myöskin huudeltiin BLM-tityyn tyyliin. 17-vuotias Ardar, ketoi itsekin huudelleensa, kun kaveria vietiin poliisin kyytiin tappelun päätteeksi. Nyt hän pitää puhuttelun jälkeen tapahtunutta nolona ja syytä onkin.

Matkittiinko nyt Ruotsia, jossa vastaavanlaiset tapahtumat on jo arkipäivää vai kopioitiinko BLM-tityyn tyyliin melkkakaa poliisia vastaan. Se jäänee toistaiseksi arvoitukseksi.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Pieni tarina IV

Muistattehan tuon soman vanhan mökin, vanhalla omakotialueella ja sen herttaisen vanhan pariskunnan, joka asutti tuota somaa mökkiä. Oli taas juhannusaatto ja isäntä oli leikannut aamusta nurmikon, joten pihan täytti vastaleikatun nurmikon tuoksu ja raja-aidan kukkivien sireenien tuoksu.

Emäntä oli nostanut pienen puutarhapöydän takaisin paikoilleen ja levitti siihen puhtaan valkean liinan ja kävi leikkaamassa sireenistä muutaman sinisen ja muutaman valkoisen kukkatertun maljakkoon ja asetti sen pihapöydälle. Pari puutarhatuolia hakeutui kuin itsestään pöydän ääreen.

Pata oli jo lämmitetty ja isäntä laittoi kiukaan alle valkean. Kauaa ei mennyt kuin kiuas oli lämmin. Isäntä kävi pellon vieruksen vihtakoivuista katkomassa parin vihdan ainekset ja sitoi ne tuoreella koivuvisalla yhteen sekä siisti päät.Hän vei ne saunalle vesiastiaan ja pian vanha pariskunta nautti löylyn hengestä ja antoi ruumiin ja sielun puhdistautua. Siihen ei sanoja tarvittu. Vihtoessa sai iho heleän punerruksen ja kun oli pesun aika, niin pesivät toistensa selät. Näin oli menetelty jo vuosikymmeniä.

Siirtyivät sitten pihapöydän ääreen. Grilliin oli aiemmin laitettu, edellisenä päivänä verkoilla pyydetty hauki, joka sai kypsyä rauhassa, sillä mikäs kiire oli valmiissa maailmassa ja kun kumpainenkin eläkkeellä, niin mitä siinä oli syytä hosua. He nauttivat lasillisen viiniä ja kun kala oli lähes kystä, niin emäntä laittoi kuokkimansa varhasperunat kiehumaan. Olivat näet hankkineet grillin, jossa oli keittolevy, sillä vanha kolmijalka oli hajonnut vanhuuttaan.

Emäntä kattoi pöydälle lautaset ja aterimet. Ison puisen leikkuulaudan päälle pantiin hauki ja siihen ottimet. Perunoista kaadettiin vesi pois ja ilmaan sekoittui vieno tillin tuoksu. Tuorekastike kruunasi hauen ja voi perunan. Siinä he istuivat pitkään jutellen menneistä ja suunnitellen tulevaa. Jälkiruuaksi oli mansikkatorttua ja sen yhteyteen isäntä tarjoili lasin kuohuvaa. Mikäs siinä oli pihalla istuessa ja puhellellessa, kun aurinko ei juuri laskenut.

Hyvää ja rauhallista juhannusta kaikille.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Kaikki rähmallään nyrkki pystyssä

Olen tässä hetken pohtinut tuota Yhdysvaltojen, kohua herättäneen mustan miehen kuolemaa poliisin toimien vuoksi. Kun menoa siellä on katsellut, niin en yhtään ihmettele poliisin kovia otteita. Siellä kun ei tiedä onko pidätettävä puhdas kuin pulmunen vain hampaisiin saakka aseistettu. Siinä missä koronahuumassa suomalainen hamstrasi wc-paperia ja säilykkeitä, niin yhdysvaltaiset riensivät asekaupoille.

Joku kuitenkin videoi tapahtuman ja laittoi sen nettiin ja katselukertoja ryhtyi tulemaan ja kohta oli marssit kaduilla. Alkuun ne olivat rauhallisia, mutta kun paikalliset anarkistit pääsivät huumaan mukaan alkoi ryöstelyt ja tulipalot. Melkkapoliisi yritti päästä niskan päälle, mutta laihoin tuloksin. Ryöstelyt ja tuhopoltot vain kiihtyivät.

Poliisia syytettiin kovista otteista rauhallisia marssijoita kohtaan ja pari osavaltiota kielsi poliisia käyttämästä kyynelkaasua ja kumiluoteja. Kuitenkin on huomiota herättänyt se, että tuhotyöt loppuivat kuin itsestaan. Ilmeisesti paikalliset leikkipartisaanit saivat kiihkonsa purettua ja oli legendojen kertomisen aika.

Kuten Suomessa, myös Yhdysvalloissa, ovat tulijat yliedustettuna rikollistilastoissa. Kuollut mies oli ollut tekemisissä poliisin kanssa niin ryöstöistä kuin huumerikoksista, mutta sillähän ei nyt väliä ollut. Koronarajoituksiin kyllästyneet lähtivät joukolla kaduille huutamaan iskulauseeita rasismia vastaan ja mustien ihmisoikeuksien puolesta. Yhdysvalloissa on paljon alakulttureja tulijoiden kesken ja kaupungin osilla on omat sääntönsä. Tulijat ja afroamerikkalaiset ovat osin jengiytyneet ja asuvat slummimaisissa asuinaluieissa ja vain harvalla on koulu loppuun käytynä. Tämä näkyy myös meillä vaikka varsinaisia slummeja ei ole, mutta tulijamääriltä kohonneita alueita on jo olemassa, kuten myös jengejä.

Suomessakin porukka ryntäsi kaduille marssimaan ja en kyllä oikein ymmärrä syytä. Meillä ei poliisi ole väkivaltainen ja rasismi on pienen piirin harjoittamaa. Hesarissa tosin pari tulija-asiantuntijaa kuvaavat Suomessa olevan rakenteellista rasismia, joka näkyy työn tai koulutuspaikan saannissa ja vuokra-asuntoihinkin on kuulemma hankala päästä. Samaa ovat kertoneet romanitkin ja kaiketi he ovat omilla toimillaan aiheuttaneet koko populaation leimaantumisen. Työn tai opiskelun aloittamisen hankaluus on myös huono kielitaito Suomessa.

Suomi ei myöskään ole tuonut yhtään orjaa, joten vaatimukset meidän koloanistisesta häpeästä ovat tuulesta temmattuja. Venäjä kyllä haki Suomesta orjia, mutta eipä siitä kukaan kaduilla ole huudellut. Huvittavaanhan oli tuo hesalaisten rähmälläänoloparaati. Kehuttiin suomalaista poliisia, kuinka he osallistuivat marssijoiden rinnalla ja polvistuivat nyrkki pystyssä. Ainakin tämä esitys aiheutti minulle myötähäpeän tunteen ja arvostukseni suomalaiseen poliisiin romahti kerralla. Toivottavasti tuo virkavallan esitys jäi kehä kolmosen sisäpuolelle.

torstai 4. kesäkuuta 2020

Kolmikon paluu

Sunnuntaina kerrottiin, että kotimaan kamaralle on saapunut kolme isis-äitiä lapsineen. Olivat paenneet al-Holin leiriltä jo aiemmin, mikä oli ulkoministerin tiedossa, mutta tavalliselle kansalle siitä ei kerrottu, että yrittäisivät Turkin kautta tulla takaisin. Kerrottiin myös, että paluumatkan maksavat itse, mutta epäilen pahasti, että tämäkin reissu jää veronmaksajien ristiksi

Ideologiastaan tuskin ovat luopuneet ja tuskin sitä tekevätkään. Suomen oikeuslaitos on voimaton näiden naishirviöiden kohdalla. He ovat kylläkin kertoneet, etteivät tiedä mitään julmuuksista, mutta ainakin yhden palaajan mies on tullut tunnetuksi useista kurkunleikkausvideoista. Supon mukaan he ovat turvallisuusriski ja mielestäni heidän paluu olisi pitänyt jollain tavoin estää, mutta kun meillä on tuo huulipunahallitus, niin avosydämin he toivottavat tuhlaajatyttäret kotiin.

Lapset ovat tietojen mukaan alle kymmenen vuotiaita, joten heidät on mahdollista vielä pelastaa ideologian hampaista. Tosin kalifaatissa terroristin koulutus alkaa jo varhaislapsuudessa, joten on syytä epäillä näiden lapsien kotiutumista. Ensinnäkin ovat kaikki karanteenissa ja missä, jos sopii kysyä. Luultavasti jossain hotellissa veronmaksajien piikkiin. En nimittäin usko, että näillä naisilla rahaa on lainkaan.

Isis-äidit eivät ole valmiita lapsistaa luopumaan, joten eiköhän joku sydämellinen sosiaalitantta tee päätöksen, että lapset asuvat äitiensä kanssa ja kasvatus ideologiaan saa jatkua vapaasti. En lainkaan ihmettelisi, että heidän miehensä ovat kohta täällä turvapaikkaa hakemassa.

Kuinka pian verkostoituvat samanhenkisten ihmisten kesken tai ei näitä oikein ihmisiksi voi kutsua. Jos toisten kurkun katkominen on kiva harrastus heidän mielestään ja etenkin vääräuskoisten tappaminen, niin hirviöitähän ne ovat. Saas nähdä, kuinka pian tapahtyy seuraava terroriteko maassamme, sillä en usko näiden naisten pystyvän rauhaomaiseen rinnakkaiseloon suomalaisessa yhteiskunnassa.