Nyt on alkanut puolivälin budjettiriihi ja siitä mediassa on ollut hyvin ristiriitaiset kuvat. On kuvattu sovinnollista ja hurjien riitojen repimää neuvottelua. Itse en usko sopuisuuteen, sillä hallituspuolueiden erot asioiden hoidosta ovat niin kaukana toisistaan.
Työllisyys tavotteita on siirretty vuoteen 2029 ja silloin pitäisi olla 80 000 uutta työllistynyttä, aikaisemman 60 000 työllistyneeseen 2023 mennessä. Tukityöllistämistä on nostettu, mutta se ei paranna julkista taloutta mitenkään, sillä palkat maksetaan verorahoista. Yllätyksenä hallitukselle tuli myös Kemi paperitehtaan alasajo ja tämä on jo toinen peräkkäinen alasajo tälle vuodelle. Lisäksi Tuula Haatainen kertoi, kuinka tukea työllistymiseen on jo suunnitteilla. Tosiasia on kuitenkin se, että 50 - 60 vuotiaiden työllistyminen on mahdotonta.
Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saavien etuutta yritetään suitsia, mutta tästäkin on puolueet erimielisiä. Kolmikantainen muodostelma ei pystynyt sitä ratkomaan ja epäilen, ettei tämäkään hallitus siihen pysty.
Turve on keskustalle kova paikka, sillä veronkorotuksen jälkeen on käyttö vähentynyt niin paljon, että tavoteaikataulusta ollaan kahdeksan vuotta etuajassa ja turveyrittäjät vaikeuksissa. Keskusta yrittää saada aikaan massiivisen tukipaketin, mutta vihreät ovat sitä torppaamassa.
Ulkomaista työvoimaa pitäisi saada kaikkien mukaan, mutta kun maassa on jo yli kolmesataa tuhatta työtöntä tai lomautettua, niin eikös ne pitäisi ensin työllistää. Tosin työttömien joukossa on monia kaltaisiani, jotka ovat työkyvyttömiä, mutta työkyvyttömyyseläkkeestä tulee hylsy joka vuosi. Itse olen taistellut vasta viisi vuotta, mutta on niitäkin, joilla polku on ollut kaksikymmentä vuotinen
Mielenkiintoista nähdä, miten tämä budjettikeskustelu menee. Onhan keskusta jo uhannut lähteä hallituksesta, jos sen vaateisiin ei suostuta.