Aiheittain

torstai 29. toukokuuta 2014

Jarrut viinarallille



Valtiovarainministeriö ei ole ilahtunut alkoholin tuonnista ulkomailta, vaan ryhtyi sitä jarruttamaan. Nyt on asetettu rajat: "Tuojan pitää toukokuun alusta lähtien pystyä todistamaan Tullille, että yli 10 litran lasti väkeviä tai yli 110 litran olutlasti tulee omaan käyttöön.". Aiemmin on tulli joutunut keksimään todisteita, ettei lasti voi olla pelkästään omaan käyttöön.

Hallitusneuvos Merja Sandell verohallinnosta kertoo, että mallia on haettu Iso-Britanniasta ja siellä alkoholin tuonti Ranskasta on vähentynyt huimasti. Ei yllätä tuo tieto, sillä alkoholin verotuksessa Iso-Britannia jään vain hieman Suomen alapuolelle.

Aiemmin vero oli alkoholijuoman hinnasta x %. 1980-luvun lopussa Suomen alkoholiverotus muuttui merkittävästi. Verotuksen tarkoituksena oli sekä kulutuksen haittojen torjunta (veneiden alla asustajathan saapuivat toreille, kun irtolaislaki oli kumottu) ja tehokas veronkeruumenetelmä. 2004 käännettiin koko homma päälaelleen eli suosittujen, miedoimpien alkoholijuomien absoluuttinen hinta nousi huimasti ja väkevämpiä alennettiin ja perusteluna matkustajatuonnin lisääntymisen ehkäisy. Moni toi Virosta lähes absoluuttista juotavaa. Tästä oli seurauksena se, että ryhdyttiin tuomaan miedot alkoholit matkalta ja tavallisesta lavakaupalla.

Viinarallin esiintuojaksi valjastettiin myös TV-ohjelma Satuhäät, jossa monessa jaksossa juhlajuomat haettiin Virosta. En pidä tätä yllätyksenä, sillä Suomen alkoholinhinnoin saa juhlapaikan, puvut ja mahdollisesti paljon muutakin.

Alkoholia on tehty jo ihmisen asuessa luolissa ja erilaiset päihteet ovat kiinteästi kuuluneet juhliin. Kautta aikojen on ollut näitä ihmisiä, joilla mopo karkaa käsistä pahanpäiväisesti ja päihteistä on tullut jokapäiväinen leipä. On juotu, popsittu sieniä ja keitetty "teetä". Näistä on lukuisia kuvauksia kirjallisuudesta, niin kerronnallinen kuin historiallinen kirjoitus.

Suora lainaus: "Sandell ei halua ottaa kantaa asiaan. Lakia valmistelevan neuvottelevan virkamiehen Tanja Nurmen mukaan asia on mahdoton kirjoittaa lakiin.". Eipä yllätä, sillä on verrattain epäselvää millaista näyttöä omasta käytöstä tullille tulee esittää ja luonnollisesti tulli saa itse päättää ja jälleen kerran saamme järjettömän päätöksen.

Miksi tuoda ulkomailta, kun myymälöitä Suomessa riittää? Ainoa syy on hinta. Moni haluaa juhlistaa juhlansa, mutta kun YT-neuvottelujen jälkeen ei duunia ole ja rahat vähissä, niin mitä teet. Lautoille ja laivoille liput ovat vielä toistaiseksi halpoja ja taxfree ostoksista saat vielä ilmaislipun, toistaiseksi. Oman auton vienti laivaille tai lautalle on vielä edullista. Saas nähdä koska veroherrat keksivät verottaa tämänkin. Tosin heidänkin ruokapöydässään maksavat paljon, paljon enemmän etelän hedelmät, oliivit, jne.

Joskos hallituksen herrat ja rouvat miettisivät verotulojen kertymää ja alentaisivat veroja ja täten ostaisimme Suomesta alkoholituotteet, mutta ei............

Kyllä tuomme ulkomailta, sillä loistava ranskalainen pöytäviini ei ole edes Alkon listoilla. Viime keväänä olisin tuota laivalta saanut erikoistarjouksen 10.90 € litran pullo. Ainoa vaan on se, että maasta muunlaisesta saan tuota viiniä kuusi litran pulloa hintaan 7,90 € eli koko laatikon. Olutlaatikko III olutta maksaa kaupassa (24 tölkkiä) tarjouksessa noin 24 €, sama IV on Alkossa jo liki viisikymppiä. Virossa kolmoslaatikko on hieman reilun kympin, mutta maasta toisesta saat neloslaatikon kahdeksalla eurolla ja valikoima on laaja. Suosikki viskimme on Alkon listoilla, mutta liki satasen pullo, ulkomailta tuotuna noin kolmannes.

En yhtään epäile, että osa myös polttelee kotona ja pois alkoholinkulutuksesta ovat viininvalmistajat. Jos heillä taitoa ja huolellisuutta riittää niin väkevää viiniä saa halvalla tehtyä, etenkin oman maan antimista.

Nyt herää myös pieni epäilys, että tulevalla lailla poljetaan hieman EU:n varpaille. No onneksi ovat oikeusasteet, joissa tämäkin voitaneen ratkaista.

Juhlia on kesäaikana paljon. Juhlissa on lapsia ja autoilijoita, mutta myös heitä, jotka eivät nauti alkoholia lainkaan. Teetkö juomilla heistä silmätikkuja ja pilan kohteita? Monesti on ollut ikävä katsoa lasten tarjottavia. Typerä muovimuki ja vielä likaisen värinen, juomana pahimmillaan vedellä laimennettu limonadi.  Myös lapsi on juhlassa juhlavieras ja täten arvostettava. Kuten myös kuljettaja ja alkoholia nauttimaton. Monista juomista saa myös alkoholittoman version ja ne voidaan erotella lasein tai laseihin asetettujen koristeiden avulla. Itse muistelen lämmöllä nuoruuteni ravintolaa, jossa meille kuskeille oli parikymmentä alkoholitonta drinkkiä ja erittäin näyttävän näköisiä.

torstai 22. toukokuuta 2014

Oikea vai väärä firma laskuttaa



Tämän vuoden aikana on uutisissa usein ollut kirjoituksia erinäisistä huijauksista, jotka ovat koskeneet niin yksityistä ihmistä kuin yrityksiäkin. Nyt ovat huijarit ottaneet käyttöönsä kaikki laillisetkin kanavat. Hieman alkaa epäilyttämään avata postiakaan, sillä huijaukset ovat oikean näköisiä.

Ensialkuun huijarit soittivat ja kauppasivat jotain. Vaikka olit sanonut, että et tilaa, ei kiinnosta, tms., niin sait laskun kotiin palvelusta, tuotteesta, tms., jota et ole tilannut. Tämänkaltainen toiminta jäi pian pois, sillä useat ryhtyivät äänittämään puheluita ja sen perustella oli helppo tehdä rikosilmoitus huijauksesta.

Siirryttiin tekemään oikea lasku. Äimän käkenä jäit sitä katsomaan. Et ole yrityksestä kuullutkaan ja sinua laskutetaan jostain palvelusta, tuotteesta, tms. Yritäpä ottaa yhteyttä laskuttajaan. Sähköpostiosoite on vain info@firma.com ja kuten tunnettua, et siltä vastausta saa koskaan. Soitto asiakaspalveluun maksaa maltaita minuutilta ja usein siellä on vain nauhoitettu tiedote. Tiedote muistuttaa tavallisen yrityksen/viraston nauhoitetta: "Palvelussamme on ruuhkaa, odottakaa sulkematta puhelinta, vastaamme mahdollisimman pian.". Saat samanaikaisesti sydän- ja aivoinfarktin kun näet puhelinoperaattorisi lähettämän laskun.

Nyt on valtionjohtoinen posti ja perintätoimistot valjastettu huijaukseen. Posti tuo kotiisi kirjeen perintätoimistolta, jossa kerrotaan, että et ole jotain laskua maksanut. Sanamuoto on samanlainen kuin perintätoimistoilla eli uhkaus luottotietojen menetykseen, jos laskua ei makseta. Yllättäen myös Patentti- ja rekisterihallitus on valjastettu huijareiden välikädeksi, sillä laskusta löytyy voimassa oleva Y-tunnus.

Hetken aikaa sait viestin Itellalta tai tullilta. Nyt viesti tulee perintäpalvelulta, jota ei edes oikeasti ole olemassakaan. Tyypillistä näille viesteille on se, että sivulle on kirjauduttava verkkopankkitunnuksin ja osin ne ovat päätyneet huijareiden käsiin. Yksityinen kansalainen tai yritys on menettänyt rahojaan.

Poliisi ei enää pysty mitään tekemään, sillä eihän heitä juuri enää ole kuin hoitamaan kurkunleikkauskeikat. Patentti- ja rekisterihallitus ei tee muuta kuin ottaa yrityksen perustamisilmoituksen vastaan ja kirjaa sen järjestelmäänsä. Kun ketku kiinni ehkä saadaan ja Y-tunnus lakkautetaan, niin ei mene kauaa, kun ketku uuden Y-tunnuksen saa. Pankit avaavat yritykselle tilit, joten lasku näyttää oikealta, kaikin puolin.

Eräänä päivänä naamakirjassa oli erään yrittäjäystävän kirjoitus koskien kappaletta kolme. Kolme päivää sen jälkeen sain samanlaisen laskun. Ystävä kertoi, että soita poliisille ja minä soitin. Poliisi kertoi, että pistäkää sana kiertämään, jotta mahdollisimman moni soittaisi ja siten saataisiin riittävästi näyttöä huijauksesta. Laskun saatuani olin ensin äimän käkenä, sillä viitteenä olin minä ja aiheena sopimuksen purku. Firmasta ei ole kukaan ollut yhteydessä minuun. Hupaisaa tästä tekee se, että ei taida tietää Intrum Justitia, että sen aputoiminimi IJ Maksuvalvonta löytyy laskusta. Vai tietääkö?

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Arkistojen salat



Ennen vanhaan oli oikeita arkistoja, joissa oli paljon mappeja ja niissä hirmuisesti paperia, joissa tietoa aiheesta jos toisesta. Kuten rikosoikeuden uutisoinneista olemme saaneet lukea, on asiakirjat saatettu julistaa salaiseksi. Vaati paljon aikaa, vaivaa ja viekkautta poistaa itselle epäedullinen asiakirja.

Toisin on tänään. Internetin ihmeelliseen maailmaan päätyy melkein kaikki ja siellä pysyy. Enää ei ole salaista vaan kaikki on julkista. Hakupalvelut ovat helppoja käyttää, mutta niitä ei kukaan päivitä. Tein juuri haun kotikuntani maistraatista ja yhä löytyy sen osoite X-tori 1. Tosin tuo maistraatti poistui täältä jo yli viisi vuotta sitten. Itse olen alkanut turvautua perinteiseen painettuun puhelinluetteloon, jossa tiedot ovat ajan tasalla. Hakupalveluissa yritykselle saattaa löytyä useita puhelinnumeroita ja kun niihin soittaa, niin sieltä vastaa joku vallan toinen tai operaattori ilmoittaa kohteliaasti, että numerovalintasi on virheellinen.

Internetissä on lukuisia sovelluksia, joihin kuka tahansa voi laittaa mitä tahansa. Otetaan nyt tuo youtube, johon on ladattu musiikin lisäksi ihmisten tapahtumia. Otetaan nyt esimerkiksi tuo koulussa tapahtunut järjestyksen pito, jossa oppilaan ja opettajan välille syntyi pieni käsirysy. Joku sen nettiin tuuppasi ja siellä pysyy. Haluaako tuo oppilas nähdä tuon tilanteen vielä kolmikymppisenä? Hakukoneissa nämäkin säilyvät ikuisesti.

Hieman ilahtuneena luin tuon espanjalaismiehen oikeustaistelusta hakukonejättiä vastaan. Miehen omaisuutta oli takavarikoitu ja huutokaupattu velkojen vuoksi ja tapauksesta oli kirjoittanut paikallinen aviisi. Jos nimensä kirjoitti hakukoneelle, niin tuo lehden artikkeli tuli myös esille. Hän halusi sen poistettavaksi, Espanjan tietoturvaviranomainen päätti kuitenkin, ettei lehden tarvinnut poistaa miehen tietoja, koska ne oli laillisesti julkaistu. Tosin hakukonejätti velvoitettiin poistamaan linkki. Asia sai ratkaisun EU:n tuomioistuimessa, jossa todettiin: "hakukoneen ylläpitäjä on tietyin edellytyksin velvollinen poistamaan linkit sivuihin, jotka löytyvät hakutuloksista, kun kyseiset tiedot eivät ole asianmukaisia tai ne eivät enää ole olennaisia."

Päätös on poikinut laajaa keskustelua puolesta ja vastaan. Ymmärrän hyvin tuon espanjalaismiehen toiveen. Kaksikymmentä viisi vuotta sitten tapahtunut asia ja yhä julkinen. Elämä ja elämäntilanne on hänen kohdallaan varmasti muuttunut aivan toiseksi. Nuorena tulee tehtyä töppäyksiä, jotka haluaisi unohtaa, mutta hakukoneista ne putkahtavat esiin, jos ne on uutisoitu tai tubetettu. Tuollainen vanha, epäolennainen tieto voi maksaa työpaikanhaun. Kyllä, työnantajat katsovat myös hakukoneita ja jos löytyy epäedullista, ei tule valituksi.

Uutisiin tulee usein isoilla otsikoilla pieniäkin tapahtumia ja internetin aikana heti. Ei ole tavallista, että uutisessa on teksti: "Juuri nyt". Pyydetään myös lukijakuvaa, jos olit tapahtumapaikalla. Media osaa poistaa lukijakuvasta arimmat, mutta kun kuvaaja heittää sen naamakirjaansa tai muuhun sovellukseen, niin kaikki on nähtävissä. Saattaapa kuvaaja kertoa tapahtumasta laajemminkin ja ei ole yllättävää, että tällainen hakukoneesta löytyy.

Ikävä kyllä oli lukea Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskisen kommentti, että EU:n kansalaisella ei ole oikeutta tulla unohdetuksi. Miksi ei? Jos katsot yllä olevia kappaleita, niin ymmärtänet varmaan, miksi tuosta kommentista olin surullinen. Miksi kaiken pitää olla julkista? Maksuhäiriömerkintä vuosien takaa voi estää monta asiaa ja merkintä ei enää ole ajankohtainen. Konkurssimerkintä ei vanhene koskaan. Entä rikos? Isoin otsikoin on sinua syytetty, mutta myöhemmin todettu, että et ole ollut siellä päinkään, mutta uutista siitä ei näy. Löydyt kylläkin yhä rikoksesta syytettynä. Tähän julkisuuteen et voi itse vaikuttaa paljoakaan vaan ne löytyvät viranomaispäätöksistä ynnä uutisista ja maksamalla saat henkilön luottotiedot ja rikosmerkinnät esille.

Nyt kuitenkin käsiteltiin vain yksilön löytyminen hakukoneesta. Tuomioistuimen päätös oli melkoisen ympäripyöreä eli milloin tieto ei ole ajankohtainen. Tämä asia on melkoisesti veteen piirretty viiva. Milloin tieto on edesmennyttä? Tämän voi yksilö päättää, mutta yritys tai yhdistys ei, joten nämä väärät tiedot tulevat yhä löytymään.

Lisäksi pyyntö täytyy tehdä itse. Tämä on ymmärrettävää, sillä tunnemme nuo hakemistopalvelut, jotka markkinoivat palveluitaan soittamalla ja varmistavat siten, että tiedot ovat ajan tasalla. Seuraavaksi postiluukusta kolahtaa iso lasku palvelusta, jota et tiennyt edes tilanneeksi. Tosin tämä koskee yrityksiä ja yhteisöjä. Kuitenkin näistä on uutisoitu laajasti, joten varmasti suurin osa ihmisistä ryhtyisi epäilemään soittajan aikeita.

Tätä asiaa kun mietin, niin tajusin, että hakukoneesta en pääse pois edes kuoltuani. Viranomaisrekistereistä kyllä, mutta hakukoneista en. Tästä päästään hyvin kaksipiippuiseen asiaan ja siitä ei ole vielä ennakkopäätöstä. Ennen vanhaan luurangot pysyivät pääsääntöisesti kaapissa ja kun sukupolvet vaihtuivat, niin sinne ne jäivät. Ihmisen arvot ja asenteet eivät ole samat kuin edellisen polven. Voiko perikunta poistattaa tiedot, jotka hakukoneesta löytyvät ja tuntuvat heille epäedullisilta? Jos ajattelen puhtaasti itseäni, niin lähiperikuntaa minulla ei ole. Jos huomenna olisin edesmennyt, niin voisiko joku läheisistäni ottaa nokkiinsa kirjoituksistani ja vaatia ne poistettavaksi. Onhan tämäkin sähköpostin takana vaikka en nimelläni esiinnykään. Intohimoiselle sukututkijalle tai aikalaiskirjoituksia tekevälle tämä saattaisi olla aarreaitta.

Direktiivi työt vei



Eilisaamun aviisin yleisönosastossa oli kirjoitus otsikolla: "Kuorma-auton ajokortti ei tuo kesätöitä.". Nuori oli yrittänyt hakea kesätöitä ja hakemuksia oli lähetetty lukemattomia, ilman tulosta. Viimekesänä nuori oli saanut ajaa kuormia, mutta nyt se ei enää onnistunut. Direktiivit pitää suorittaa ja autokoulut eivät niitä tarjonneet. Ainoa tarjoaja oli JAKK-kurssikeskus alueellaan ja hinta 2400 euroa (suora lainaus mediasta). Jo C-kortin suorittaminen on arvokasta ja sitten pitäisi suorittaa euroja X, jotta sillä voisi muutaman pennin ansaita.

Olen useissa kirjoituksissani kritisoinut nykyistä tahtia koulutusuudistuksissa, joiden vuoksi syntynyt ryhmiä, jotka lainsäädännön nojalla eivät voi tointansa hoitaa, sillä pätevyystodistus puuttuu ja sen hinta on usein hyvin korkea. Lisäksi on syntynyt ryhmiä, joiden olisi suoritettava vuosien lisäopiskelu, jotta voisi täydentävän koulutuksen hankkia. Direktiivikoulutuksen voi vielä vähentää verotuksessa ammatillisena täydennyskoulutuksena, joka on lakiin perustuva, mutta epäilen, ettei vähennysoikeus ole enää jatkossa mahdollinen. Ainoa tasa-arvo meillä taitaa olla sukupuolisuhteissa.

Näitä direktiivejä ei EU ole säätänyt, vaan ne ovat kansallisia. Omaa ammattikuntaani tuo myös koskee eli joka viides vuosi käyn kuuntelemassa itsestään selvyyksiä (XXX euroa) ja saan todistuksen, jonka vien viranomaiselle parin passikuvan kera (XX euroa) ja saadakseni luvan jatkaa työtäni (XX euroa). Yksi kerta ei edes riitä, vaan saman kierroksen joudun tekemään joka viides vuosi ja tuskin hinta alenee.

Raskaan kaluston kouluttajina taitaa olla henkilöitä, jotka kuuntelevat Matti Eskon rekkavuodatuksia ja opetus sen mukaista. Kouluihin on hankittu uusia "automaattivaihteisia" ajoneuvoja ja tavallista on se, että uusi kuljettaja ei osaa manuaalia käyttää. Tässä kohtaa en puhu autokoulujen C-kortista vaan em. mainitun kurssikeskuksen opeista. Kuljetusliikkeiltä päättyi opetuksen antaminen ja täten jäi historiaan hiljaisen tiedon siirto. Kuten tunnettua on, niin teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa.

Kurssikeskusten opettajat eivät myöskään tunne alan lainsäädäntöä, joten opiskelija ei siitä tietoa saa. Tässä kohtaa täytyy muista Juice Leskisen laulun sanat: "Ne jotka osaa, tekee mitä vaan. Ne jotka ei ryhtyy opettamaan.". Jos ei osaa, niin on helppoa kertoa asiat kurssi- tai koulutusmateriaalin pohjalta. Itseäni järkytti tieto, että oppilaalle ei ollut kerrottu CMR asiakirjan todellisuutta. Kun on ottanut kuljetuksen hoidettavakseen, niin hän on vastuussa kuljetuksesta niin kauan kuin vastaanottaja allekirjoituksella vahvistaa lähetyksen vastaanotetuksi.

Maamme lainsäätäjät ovat laatineet lakeja, jotka saattavat tavallisen kansalaisen eriarvoiseen tilanteeseen. Monessa ammatissa vaaditaan yhä enemmän todistuksia, jotta työn saat suorittaa. Toisin on kuitenkin virkamiesten kohdalla eli koulutuksesta viis, kunhan puolueen jäsenkirja on oikea, niin homma aukeaa. Otetaan nyt esimerkkinä taannoinen liikenneministerimme, joka oli koulutukseltaan laborantti ja liikenteen selvitysmies rakennusinsinööri.

Mistä saataisiin hallitusneuvos, joka lopettaisi tämän epätasa-arvon? Kuten aiemmin kirjoitin, niin aikuislukioon en pääse (kansa- ja kansalaiskoulu), sillä opintoja ei enää rinnasteta vaikka oppikirjat olivat samat. Saman ovat kokeneet myös opistolaiset. Jos direktiivien itsestään selvyyksiä et käy kuuntelemassa ja siitä todistusta saa, niin työt loppuu tai et niitä alkuunkaan saa.

Mistä pirusta minä saan kuljettajan, joka on saanut oppia? Kalloon on taottu rahdin lämpötila, ajo- ja lepoaikalainsäädäntö (ihan syvältä), tullisäännöt tai peräti ketjujen päälle asennus.

Kummitteleeko vieläkin tämä Konginkangas? Ajo-olosuhteet huonot. Vain yksi artikkeli kertoi, ettei linja-auton kuljettaja voinut ajaa reittiä ilman lepoa.

Ammattiliikenne, niin henkilö-, kuin raskaassa liikenteessä on tehty todella hankalaksi ja sitten vielä nuo direktiivikoulutukset. Näitä ei ne vähät liikenteenvalvojamme (LP lakkautettu ja poliiseilla ei ole enää aikaa kuin kurkunleikkauskeikkoihin) eivät edes valvo, sillä määräykset ovat erilaiset. Voitaisiinko vaatia myös ulkomaalaisilta kuljettajilta pätevyys todistus vai menisikö sekin rasismin piikkiin. Tunnetuin on nuo itäplogin maiden ADR-luvat, jotka ovat vain paperia ja rahalla ostetut.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Lippusalko vai astalo



Vappu on juhlittu ja marssit marssittu. Mediassa pestään likapyykki eli roskaaminen, julkijuopottelu, rikotut pullot, poliitikkojen puheet (myös rivien välit) ja vappumarssit. Nyt on käyty erinäisiä kädenvääntöjä vappumarssiin osallistuneista anarkisteista. Poliisi pidätti heitä ja otti pois lippuja salkoineen, sillä osa oli teroitettuja keppejä ja vaaran aiheuttajia. Anarkistien mielestä ne olivat vain lippusalkoja ja kaikilla muillakin marssijoilla oli liput saloissa ja niissä terävät kärjet, jotta ne voitaisiin maahan iskeä ja siten pystyssä pysyvät.

Kun katselin kuvia anarkistien lipuista, niin jäin oikeasti miettimään, että onko kankaasta, rumasti revitty, pieni palanen lippu vai kepin peite. Eräässä kuvassa oli lippusalko oli kuin lyijykynä, mutta paljon paksumpi. Kuva sai minut muistelemaan kiakkovieraan sanoja, rikkoessaan vanhan kirkon ikkunoita: "Jokainen saa tehdä mitä haluaa.". Lyijykynämaista lippusalkoa katsoessani, nousi ylös mieleni Mr. Hyde. Tuollaisella lippusalolla iskemällä saisi ihmisen helposti pois päiviltä viidestä kohtaa. Ai niin, jos ihminen on nainen, niin kohtia on silloin kuusi. Pysyvän, haittaavan, vakavan vamman saa noin kymmeneen kohtaan. Hyvin harmillisia, mutta parannettavia olisi sitten paljon enemmän.

Olen yrittänyt ymmärtää anarkisteja, mutta heidän viestinsä on jäänyt yhtä värittömäksi kuin vihreiden, eläinaktivistien, jne. Ainoa viesti, jonka he ovat selkeästi lähettäneet on kaaoksen viesti. Anarkia on kuitenkin poliittinen ideologia, jonka tavoitteena on taloudellisista, yhteiskunnallisista ja sosiaalisista valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa. Tämä on kuitenkin kadonnut rumpujen pärinään ja suun soittoon. Ideana tuo on hyvä. Jos otan esimerkiksi verotuksen, jolla katetaan yhteiskunnalliset palvelut. Miksi minun pitää osallistua sellaisten yhteiskunnallisten palvelujen maksajaksi, joita en käytä?

Miksi he eivät puutu todellisiin epäkohtiin? Onko käynyt niin, että sossun taikaseinä on heidän käytössään ja varattoman kuudenkympin sakoilla voi tehdä mitä vaan. Tavallinen duunari ei siitä seinästä mitään saa, vaikka yt-neuvottelujen jälkeen ei duunia enää ole ja TE-keskuksen lausunto viipyy viipymistään, eikä latin latia kukkarosta löydy ruokaan, vuokraan, tms. on vitsit vähissä. Verovaroilla ylläpidetään yhteiskunnallisia palveluja, jotka eivät ole enää kansalaisen saavutettavissa. Työkkärit, verotoimistot, ym. ovat kadonneet monelta paikkakunnalta. Terveyspalveluja saa viikon tai kahden päästä, jos sinne yhteyden saa. Monissa palveluissa on siirrytty nettiaikakauteen, mutta sieltä harvoin saa vastauksen päivän polttavaan kysymykseen.

Suora lainaus: "Lippujen kanssa on marssittu vappuna vuosikymmeniä ilman ongelmia. Ainoa muutos on, että poliisi yhtäkkiä on päättänyt suhtautua samoihin lippuihin lyömäaseiksi tarkoitettuina astaloina. Vasemmistonuoret vaatii poliisia kunnioittamaan jokaisen laissa turvattua oikeutta mielipidevapauteen ja mielenosoittamiseen.". Olisiko syytä katsoa peiliin? Jos lippusalossa on lippu kiinnitetty ruuvein ja nauloin, joiden päät pilkottavat ulkona pitkälti, muistuttaen muinaista sota-asetta, niin eiköhän ole melko selvää, ettei se ole enää pelkkä lippusalko. Mielipiteen pitäisi saada vapaasti ilmaista, mutta ei se valitettavasti enää onnistu. Mielipiteistä on tullut erottava tekijä, oli sen aihe mikä tahansa. Esimerkkinä yksi ääripää, pienen vauvan äiti harrasti salitreeniä ja kertoi harrastuksestaan ja sen hyvistä puolista sekä painonpudotuksesta ja kropan kiinteytymisestä synnytyksen jälkeen, seurauksena lastensuojelulle ilmoitus.

Aina, missä anarkistit marssivat, on läsnä kaaos. Miksi? Kiakkovieraat mäiskivät rikki kaiken tielleen osuvan. Nyt vappumarssissa oli mukana välineitä, joita astalona voidaan käyttää. Onneksi ei vielä tapahtunut mitään pahempaa. Odotan kuitenkin sitä päivää, jolloin....................

Tulikukko laulaa



Nyt on mediassa kirjoitettu paljon erilaisista tulipaloista ja paljon. Maastoa, rakennuksia on palanut paljon ja osa menettäneet henkensä.

Vanhan sanonnan mukaan tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa ihmisten tyhmyys. Maasto on rutikuivaa, mutta kulottaa pitää. Itse, muutama päivä sitten, haravoin pelloltani kuivia ruohoja kasalle ja mielelläni olisin ne tuikannut tuleen, mutta kun umpisavinen maa pölyää, niin on syytä tikkuun olla tarttumatta. Kuiva ruoho palaa herkästi ja paperin tavoin siitä leijailee kuumia hiutaleita, jotka jatkavat palon matkaa.

Nyt on pienen hetken sisällä palanut kaksi rivitaloa, joista toisessa palon alkulähteenä on ollut saunassa ollut patja. Mitä hittoa patja tekee saunassa? Ukko siirretty ulkoruokintaan vai mitä?
Yksi palo sai alkunsa tiheästi rakennetulla alueella. Näitä tulee lisää, sillä nykyisin ns. omakotitalotonttien koko jää 265 m². Taidamme saada samanlaista tuhoa aikaiseksi kuin 1827, jolloin tiiviisti asutettu Turku paloi pahoin.

Usein palon alkuna on ajattelemattomuus ja huolimattomuus. Tuhkat tulisijasta muoviämpäriin, tupakantumpit päätyneet muoviseen kukkaruukkuun, ulkotuli viritetty terassin tai parvekkeen pöydälle, hellan päälle jäänyt muovikippo jne. Jotenkin on tullut mieleen, että ihmisillä on perusajatuksena se, että ei minulle/meille voi mitään tapahtua ja ainahan näin on tehty.

Miten saisimme ihmisen ajattelemaan? Jokaisella teolla on seuraus ja ajattelemattomuuden vuoksi seuraus voi olla hyvinkin tuhoisa. Helposti kauhistelemme lasten tulitikku- tai sytkärileikkejä, joista on syntynyt tuhoja tekeviä paloja, mutta nyt näyttää siltä, että aikuiset ovat vajonneet ajattelemattomuudessa lasten tasolle. Olemme katsoneet järkyttäviä kuvia maailmalta, massiivisista maastopaloista, jotka lähes poikkeuksetta on johtunut ihmisen huolimattomasta tulenkäsittelystä. Kuitenkin pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen tuikataan risut ja ruohot tuleen, sen enempää ajattelematta.

Älä päästä tulista kukkoa laulamaan ajattelemattomuuttasi. Osaatko toimia, jos sen kiekaisun kuulet? Istu hyvä ihminen ajattelemaan, miten toimit, jos sen äänen kuulet. Tutki omia toimiasi ja mieti, onko tämä nyt ihan viisasta. Katso kotiasi vieraan silmin, jotta näkisit heikot lenkit.
Toivottavasti kuvan tilanne ei ole sinun tapasi.