Vappu on juhlittu ja marssit marssittu. Mediassa pestään
likapyykki eli roskaaminen, julkijuopottelu, rikotut pullot, poliitikkojen
puheet (myös rivien välit) ja vappumarssit. Nyt on käyty erinäisiä
kädenvääntöjä vappumarssiin osallistuneista anarkisteista. Poliisi pidätti
heitä ja otti pois lippuja salkoineen, sillä osa oli teroitettuja keppejä ja
vaaran aiheuttajia. Anarkistien mielestä ne olivat vain lippusalkoja ja
kaikilla muillakin marssijoilla oli liput saloissa ja niissä terävät kärjet,
jotta ne voitaisiin maahan iskeä ja siten pystyssä pysyvät.
Kun katselin kuvia anarkistien lipuista, niin jäin oikeasti
miettimään, että onko kankaasta, rumasti revitty, pieni palanen lippu vai kepin
peite. Eräässä kuvassa oli lippusalko oli kuin lyijykynä, mutta paljon
paksumpi. Kuva sai minut muistelemaan kiakkovieraan sanoja, rikkoessaan vanhan
kirkon ikkunoita: "Jokainen saa tehdä mitä haluaa.". Lyijykynämaista
lippusalkoa katsoessani, nousi ylös mieleni Mr. Hyde. Tuollaisella lippusalolla
iskemällä saisi ihmisen helposti pois päiviltä viidestä kohtaa. Ai niin, jos
ihminen on nainen, niin kohtia on silloin kuusi. Pysyvän, haittaavan, vakavan
vamman saa noin kymmeneen kohtaan. Hyvin harmillisia, mutta parannettavia olisi
sitten paljon enemmän.
Olen yrittänyt ymmärtää anarkisteja, mutta heidän viestinsä
on jäänyt yhtä värittömäksi kuin vihreiden, eläinaktivistien, jne. Ainoa
viesti, jonka he ovat selkeästi lähettäneet on kaaoksen viesti. Anarkia on
kuitenkin poliittinen ideologia, jonka tavoitteena on taloudellisista,
yhteiskunnallisista ja sosiaalisista valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa.
Tämä on kuitenkin kadonnut rumpujen pärinään ja suun soittoon. Ideana tuo on
hyvä. Jos otan esimerkiksi verotuksen, jolla katetaan yhteiskunnalliset palvelut.
Miksi minun pitää osallistua sellaisten yhteiskunnallisten palvelujen
maksajaksi, joita en käytä?
Miksi he eivät puutu todellisiin epäkohtiin? Onko käynyt
niin, että sossun taikaseinä on heidän käytössään ja varattoman kuudenkympin
sakoilla voi tehdä mitä vaan. Tavallinen duunari ei siitä seinästä mitään saa,
vaikka yt-neuvottelujen jälkeen ei duunia enää ole ja TE-keskuksen lausunto
viipyy viipymistään, eikä latin latia kukkarosta löydy ruokaan, vuokraan, tms.
on vitsit vähissä. Verovaroilla ylläpidetään yhteiskunnallisia palveluja, jotka
eivät ole enää kansalaisen saavutettavissa. Työkkärit, verotoimistot, ym. ovat
kadonneet monelta paikkakunnalta. Terveyspalveluja saa viikon tai kahden päästä,
jos sinne yhteyden saa. Monissa palveluissa on siirrytty nettiaikakauteen,
mutta sieltä harvoin saa vastauksen päivän polttavaan kysymykseen.
Suora lainaus: "Lippujen kanssa on marssittu vappuna
vuosikymmeniä ilman ongelmia. Ainoa muutos on, että poliisi yhtäkkiä on
päättänyt suhtautua samoihin lippuihin lyömäaseiksi tarkoitettuina astaloina.
Vasemmistonuoret vaatii poliisia kunnioittamaan jokaisen laissa turvattua
oikeutta mielipidevapauteen ja mielenosoittamiseen.". Olisiko syytä katsoa
peiliin? Jos lippusalossa on lippu kiinnitetty ruuvein ja nauloin, joiden päät
pilkottavat ulkona pitkälti, muistuttaen muinaista sota-asetta, niin eiköhän
ole melko selvää, ettei se ole enää pelkkä lippusalko. Mielipiteen pitäisi
saada vapaasti ilmaista, mutta ei se valitettavasti enää onnistu. Mielipiteistä
on tullut erottava tekijä, oli sen aihe mikä tahansa. Esimerkkinä yksi ääripää,
pienen vauvan äiti harrasti salitreeniä ja kertoi harrastuksestaan ja sen
hyvistä puolista sekä painonpudotuksesta ja kropan kiinteytymisestä synnytyksen
jälkeen, seurauksena lastensuojelulle ilmoitus.
Aina, missä anarkistit marssivat, on läsnä kaaos. Miksi? Kiakkovieraat
mäiskivät rikki kaiken tielleen osuvan. Nyt vappumarssissa oli mukana
välineitä, joita astalona voidaan käyttää. Onneksi ei vielä tapahtunut mitään
pahempaa. Odotan kuitenkin sitä päivää, jolloin....................
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti