Millä ehdoilla työvuorot

Kotialueeni hyvinvointialueen päättäjät on päättänyt, että tekoäly saa jatkossa suunnitella työvuorot sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Minun aikanani lasareetissa oli vihko, johon jokainen sai laittaa työvuorotoivomuksia. Keväällä seinälle tuli lista, johon sai toivoa vuosilomansa. Nämä olivat tärkeitä työntekijän hyvinvoinnille. Esimerkiksi vapaan illan toivominen mahdollisti harrastuksen, oli sitten kyseessä liikunta tai opiskelu työväenopistossa.

Lainataan hieman aamun aviisia: "Ainakin se,että työvuorosuunnitteluun varattu resurssi ohjattaisiin potilas- ja hoivatyöhön. Kun suunnittelua tehdään käsivälitteisesti, se vie paljon aikaa.". Nyt siis työvuoroja suunnittelee automatiikka työnantajan suhteen edullisesti. Tästä jää uupumaan työntekijän kohtaaminen osaston- tai apulaisosastonhoitajan kanssa, tilanteet, joissa keskustellaan myös muista työhön liittyvistä kysymyksistä.

Tätä järjestelmää on pilotoitu kuudensatan työntekijän osalta. Siinä ei vielä ole käytetty robotiikkaa vaan kolme resurssisuunnittelijaa on vastannut työvuorojen suunnittelusta. Kokeilua on pidetty raakileena. On toki joitain työntekijöitä, joiden mielestä käytäntö on hyvä, mutta suurin osa pitää sitä huonona. Etenkin kun toiveita saa esittää vaan kolme. Toiveet, kun on tärkeitä harrastusten vuoksi ja se lisää työntekijöiden hyvinvointia.

Suunnittelua sanotaan tehtävän yhdessä työntekijäpuolen kanssa. Haastatellut sairaanhoitajat kuitenkin kertovat, että tätä on valmisteltu salassa ja kuulleet kollegoilta, jota kokeilu on koskenut, pelkästään negatiivista palautetta. Hyvinvoitialueen päättäjät ovat siis lähteneet suunnittelemaan työvuoroja tynantajan näkökulmasta eikä työntekijöiden näkökulmasta. Tämä on haitallinen ilmiö. Onhan jo hoitoalan lakoissakin ja niiden estoissa menty työnantajan toiveiden nukaan vaikka hoitajat ovat jo vuosien ajan kertoneet resurssipulata, läheltä piti tilanteista ja jopa hoidon vaaratumisesta.

Uniper sotku

Uniper sotku sai erään välinäytöksen pari päivää sitten. Fortumille tuli kuuden miljardin tappiot ja lisää on seuraamassa Venäjän sotkuista. Edellinen hallitus ei omistajaohjaajana tehnyt mitään vaikka Fortum osti miljardeilla roskapankkina toimineen Uniperin osakkeita ja sain siten pääomistuksen ostamalla lisää osakkeita. Ostosta ei tehty minkäänlaista taustaselvitystä vaan luotettiin pörssin mainoslehtiseen, joka kertoi kaunisteltua kuvaa yhtiön tilanteesta. Tämä olisi ollut silloisen talousjohtaja Markus Rauramon hommia, mutta eipä häiskä viitsinyt selvitystyötä tehdä. Nyt saksa osti vajaalla 500 miljonalla eurolla Uniperin loput osakkeet Fortumilta, joka on murto-osa, jonka Fortum käytti osakkeiden ostoon.

Nyt omistusohjausministeri Tytti Tuppurainen selittää, että tämä oli paras mahdollinen ratkaisu tässä tilanteessa ja luonnehti sitä väistämättömäksi. Sanna Marin taas keskusteli aiheesta Saksan pääministerin kanssa ainoastaan tekstiviestein eikä lopettanut lomaansa vaikka kyseessä on valtion etu. Ainoa mikä tilanteessa on lohdullista, niin Uniper maksaa neljän miljardin edestä lainaa takaisin Fortumille. Tämä tapahtuu joskus, kun Uniperilla on siihen varaa. Maksuun voi mennä vuosia.

"Nyt jälkeenpäin voi todeta, että aina emme ole onnistuneet. Varsinkin Venäjän ja Uniperin suhteen pieleen meni", totesi toimitusjohtaja Markus Rauramo keskiviikkona tiedotustilaisuuden aluksi. Hän kehtaa vielä jatkaa. "Venäja ja Neuvostoliitto olivat toimittaneet kaasua Eurooppaan 50 vuotta jokaisen megawattitunnin, mitä oli ostettu ja tilattu. Strategiamme ei ollut sodankestävä." Sotaa oli käyty ennen osakekauppoja jo kolme vuotta eikä tämä saanut kilikelloja helisemmään. Kaasun toimituksessa on ollut katkoja jo aikaisemmin. Eikä tämäkään herättänyt ainoatakaan hälytyskelloa.

Fortumin hallitus antoi täyden luottamuslauseen toimitusjohtajalleen. Mielestäni tämän ei pitäisi nauttia minkäänlaista luottamusta ja tulisi erottaa mitä pikimmin ja panna korvaamaan osan menetyksistä. Sama koskee edellistä toimitusjohtajaa, joka siunasi Venäjän hankkeet ja myös hallitusten puheenjohtajat pitäisi saada vastuuseen. Seuraava tilinpäätös kun tulee, niin yhtiön johdolle ei pidä missään nimessä myöntää vastuuvapautta. Eikä hyvin ole toiminut omistusohjausministerikään.

Osavuosikatsauksessa Fortum on oikonut melko paljon. Esimerkiksi Venäjän tappioita on kaunisteltu ruplan kurssilla ja verosaamisia on merkitty tuloiksi. Johtajat ovat saaneet hyvää palkaa, erilaisia optioita ja muita palkintoja tehdyistä töistä. Nämä ovat miljoonaluokkaa. Näitä on perusteltu hyvillä tuloksilla ja Uniperin vaikeuksista huolimatta Fortum kertoo tehneensä viime vuonna historiansa suurimman tuloksen. Jos osavuotiskatsauksia on kaunisteltu, niin paljonko on kaunisteltu edellistä tilinpäätöstä, sillä Uniperin tappiot olivat tiedossa jo viimevuoden lopulta.

Fortum tarvitsi jo tänä syksynä lisää rahaa ja sai lainaksi toiselta valtionyhtiöltä 2,3 miljardia. Tämä tarvittiin, jotta sähköpörssin takuut saadaan maksetuksi. Korot ovat melkoiset ja epäilen, ettei vuodessa Fortum selviä siitä lainasta. Toinen huomion arvoinen asia on, että viime vuoden tilinpäätöksessä oma pääoma oli yli 13 miljardia. Puolivuotiskatsauksessa se oli enää 1,3 miljardia. Pudotus on siis melkoinen, mutta mitään toimenpiteitä sen johdosta ei ole tehty.

Mikä on Fortumin kohtalo? Mielestäni koko yhtiö pitäisi kansallistaa, sillä Suomesta on myyty liikaa yhtiöitä ulkomaille ja muut tuhlanneet varallisuuttaan.

Pakkotyölaki

Hallitus on nyt vienyt eduskuntaan pakkotyölain, jota he kutsuvat potilasturvallisuuslaiksi. Lain tarkoituksena on estää naisvaltaisten hoitajaliitojen lakot. Hallitus ei puuttunut mitenkään vaikka miesvaltainen metsäteollisuus oli lakossa yli sata päivää. Tässä on melkoinen ristiriita.

Laissa työntekijäliitot eivät saisi aloittaa lakkoa tai joukkoirtisanoutumista ennen kuin on neuvoteltu palveluntarjoajan kanssa riittävästä rajaamisesta tai suojelutyötä. Aluehallintovirasto voisi keskeyttää työtaistelutoimet työnantajan pyynnöstä uhkasakon uhalla viikoksi ja uusita kierros on aina mahdollista.

Työnantaja voisi kohdentaa keinot yksittäisiin työtekijöihin ylittää säädetyt tai sovitut työajat vuosilomat ajakohtaa voidaan muuttaa tai keskeyttää koko loma. Myös tauoista luopuminen on listoilla. Mitähän työsuojelulaki sanookaan tauoista jotka on lakiin perustuvia. Tällä lailla siis rikotaan toista lakia. Lisäksi työnataja voi siirtää toimipisteestä toiseen vaikka työntekijän kokemus ei siltä toimipisteeltä olisi kovinkaan kummoinen.

Kovimmillaan avi voisi työnantajan hakemuksesta määrätä uhkasakon uhalla sote-ammattilaisen joka on irtisanoutunut ja vaihtanut toiselle työnantajlle pakottaa palaamaan entisen työnantajan leipiin. Kuitenkaan uusi työnantaja ei saa päättää työsuhdetta potilasturvatyön takia.

Nykymuodossa lakia vastustaa vasemmistopuolue. Heidän mielestään laki ei ole riittävän tarkkarajainen ja tässä on vain työnantajan sana joka painaa ja joka katsoo missä potilasturvatyötä tarvitaan. Laki on siis tehty vain työnantajan mielen mukaan tapahtuvaksi.

Tällä lailla vietiin hoitoalalta lakko-oikeus. Sanna Marin on myös todennut että laki tulee tarpeeseen. Hän on siis demarina kyykyttämässä työntekijäleiriä.

Budjetista

Nyt on tullut uusi budjettiesitys ja jälleen se on alijäämäinen. Tällä kertaa peräti 8,1 miljardia. Puute katetaan taas velalla, jota on entuudestaan jo paljon. Velen määrä alkaa lähennellä seitsemää kymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta.

Mitään säästöehdotuksia ei budjetissa ollut ja tuntuu siltä, että huulipunahallituksella on vain kivoja menoja, joita on kiva rahoittaa. Kehitysavusta voisi tinkiä ja paljon, sillä afrikkalisetkin tiedemiehet ovat sitä mieltä, että se on haitaksi maille. Myös monet kehitysapurahahankkeet ovat olleet melkoista huuhaata, kuten simerkiksi Kirgisian tupakoinnin vähentäminen ja traktoreiden vienti Afrikaan.

Säästö kohde olisi myös "pakolaiset", joille tunnutaan tarjoavan kaikenlaista kivaa tasaisin väliajoin. Se pitäisi muuttaa vastikkeelliseksi. Myös erilaiset maahanmuuton koorninaattorien toimet pitäisi turhina lopettaa, mutta taitaa olla niin, että monelle puolueelle "pakolaistoiminta" on rahasampo, josta ei haluta luopua.

Sähköbudjetiksi sanoi Saarikko tätä budjettia. No saihan ne jotain aikaiseksi, mutta ne toimet eivät koske syksyä lainkaan ja omakin sähköyhtiö ilmoitti nostavansa hintoja jo lokakuussa. Lisäksi tuli takauspaketti sähköyhtiöille vaikka mietinkin, miten ne voivat olla rahapussa, sillä nyt ilmoitettu tariffihinnan nosto on jo toinen tälle vuodelle.