Uniper sotku

Uniper sotku sai erään välinäytöksen pari päivää sitten. Fortumille tuli kuuden miljardin tappiot ja lisää on seuraamassa Venäjän sotkuista. Edellinen hallitus ei omistajaohjaajana tehnyt mitään vaikka Fortum osti miljardeilla roskapankkina toimineen Uniperin osakkeita ja sain siten pääomistuksen ostamalla lisää osakkeita. Ostosta ei tehty minkäänlaista taustaselvitystä vaan luotettiin pörssin mainoslehtiseen, joka kertoi kaunisteltua kuvaa yhtiön tilanteesta. Tämä olisi ollut silloisen talousjohtaja Markus Rauramon hommia, mutta eipä häiskä viitsinyt selvitystyötä tehdä. Nyt saksa osti vajaalla 500 miljonalla eurolla Uniperin loput osakkeet Fortumilta, joka on murto-osa, jonka Fortum käytti osakkeiden ostoon.

Nyt omistusohjausministeri Tytti Tuppurainen selittää, että tämä oli paras mahdollinen ratkaisu tässä tilanteessa ja luonnehti sitä väistämättömäksi. Sanna Marin taas keskusteli aiheesta Saksan pääministerin kanssa ainoastaan tekstiviestein eikä lopettanut lomaansa vaikka kyseessä on valtion etu. Ainoa mikä tilanteessa on lohdullista, niin Uniper maksaa neljän miljardin edestä lainaa takaisin Fortumille. Tämä tapahtuu joskus, kun Uniperilla on siihen varaa. Maksuun voi mennä vuosia.

"Nyt jälkeenpäin voi todeta, että aina emme ole onnistuneet. Varsinkin Venäjän ja Uniperin suhteen pieleen meni", totesi toimitusjohtaja Markus Rauramo keskiviikkona tiedotustilaisuuden aluksi. Hän kehtaa vielä jatkaa. "Venäja ja Neuvostoliitto olivat toimittaneet kaasua Eurooppaan 50 vuotta jokaisen megawattitunnin, mitä oli ostettu ja tilattu. Strategiamme ei ollut sodankestävä." Sotaa oli käyty ennen osakekauppoja jo kolme vuotta eikä tämä saanut kilikelloja helisemmään. Kaasun toimituksessa on ollut katkoja jo aikaisemmin. Eikä tämäkään herättänyt ainoatakaan hälytyskelloa.

Fortumin hallitus antoi täyden luottamuslauseen toimitusjohtajalleen. Mielestäni tämän ei pitäisi nauttia minkäänlaista luottamusta ja tulisi erottaa mitä pikimmin ja panna korvaamaan osan menetyksistä. Sama koskee edellistä toimitusjohtajaa, joka siunasi Venäjän hankkeet ja myös hallitusten puheenjohtajat pitäisi saada vastuuseen. Seuraava tilinpäätös kun tulee, niin yhtiön johdolle ei pidä missään nimessä myöntää vastuuvapautta. Eikä hyvin ole toiminut omistusohjausministerikään.

Osavuosikatsauksessa Fortum on oikonut melko paljon. Esimerkiksi Venäjän tappioita on kaunisteltu ruplan kurssilla ja verosaamisia on merkitty tuloiksi. Johtajat ovat saaneet hyvää palkaa, erilaisia optioita ja muita palkintoja tehdyistä töistä. Nämä ovat miljoonaluokkaa. Näitä on perusteltu hyvillä tuloksilla ja Uniperin vaikeuksista huolimatta Fortum kertoo tehneensä viime vuonna historiansa suurimman tuloksen. Jos osavuotiskatsauksia on kaunisteltu, niin paljonko on kaunisteltu edellistä tilinpäätöstä, sillä Uniperin tappiot olivat tiedossa jo viimevuoden lopulta.

Fortum tarvitsi jo tänä syksynä lisää rahaa ja sai lainaksi toiselta valtionyhtiöltä 2,3 miljardia. Tämä tarvittiin, jotta sähköpörssin takuut saadaan maksetuksi. Korot ovat melkoiset ja epäilen, ettei vuodessa Fortum selviä siitä lainasta. Toinen huomion arvoinen asia on, että viime vuoden tilinpäätöksessä oma pääoma oli yli 13 miljardia. Puolivuotiskatsauksessa se oli enää 1,3 miljardia. Pudotus on siis melkoinen, mutta mitään toimenpiteitä sen johdosta ei ole tehty.

Mikä on Fortumin kohtalo? Mielestäni koko yhtiö pitäisi kansallistaa, sillä Suomesta on myyty liikaa yhtiöitä ulkomaille ja muut tuhlanneet varallisuuttaan.

Budjetista

Nyt on tullut uusi budjettiesitys ja jälleen se on alijäämäinen. Tällä kertaa peräti 8,1 miljardia. Puute katetaan taas velalla, jota on entuudestaan jo paljon. Velen määrä alkaa lähennellä seitsemää kymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta.

Mitään säästöehdotuksia ei budjetissa ollut ja tuntuu siltä, että huulipunahallituksella on vain kivoja menoja, joita on kiva rahoittaa. Kehitysavusta voisi tinkiä ja paljon, sillä afrikkalisetkin tiedemiehet ovat sitä mieltä, että se on haitaksi maille. Myös monet kehitysapurahahankkeet ovat olleet melkoista huuhaata, kuten simerkiksi Kirgisian tupakoinnin vähentäminen ja traktoreiden vienti Afrikaan.

Säästö kohde olisi myös "pakolaiset", joille tunnutaan tarjoavan kaikenlaista kivaa tasaisin väliajoin. Se pitäisi muuttaa vastikkeelliseksi. Myös erilaiset maahanmuuton koorninaattorien toimet pitäisi turhina lopettaa, mutta taitaa olla niin, että monelle puolueelle "pakolaistoiminta" on rahasampo, josta ei haluta luopua.

Sähköbudjetiksi sanoi Saarikko tätä budjettia. No saihan ne jotain aikaiseksi, mutta ne toimet eivät koske syksyä lainkaan ja omakin sähköyhtiö ilmoitti nostavansa hintoja jo lokakuussa. Lisäksi tuli takauspaketti sähköyhtiöille vaikka mietinkin, miten ne voivat olla rahapussa, sillä nyt ilmoitettu tariffihinnan nosto on jo toinen tälle vuodelle.

Energia- ja sähköpula

Eilisessä aamun aviisissa oli juttua energiasta otsikolla Lämmittäminen ei ole kaasun varassa. Nyt on ollut paljon kirjoituksia sähkön ja kaasun pulasta ensi talvena ja kehoitettu säästämään energiaa. Jopa EU:n komissio on kehoittanut jäsenmaitaan vähentämään kaasun kulutusta 15 % elokuun alusta maaliskuun loppuun. Samaa ovat eri mediat toitottaneet sähkön osalta. On väläytetty, että Suomessa voidaan ensi talvena joutua säännöstelemään sähköä ja tekemään parin tunnin sähkökatkoja talouksille.

Suomen sähkönsiirron kantaverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa Fingrid, joka vastaa siitä, että sähköä on niin paljon kuin tarve on. Lainataan hieman aamun aviisia: "Vasta viimeinen keino on alkaa kuluttajatasolla säännöstellä sähköä. Jos saamme käskyn Fingriditiltä, niin katkomme kiertävästi ihmisiltä sähköjä, noin kahden tunnin ajaksi. Ilmoitamme aina, ketä sähkökatko koskee ja milloin se tapahtuu.". Varautukaamme sitten pahasti pienhiukkasia levittelevillä kynttilöillä talven pimeydessä.

Sähkökatko ei vielä parissa tunnissa pakastinta sulata, mutta sähkölämmitteinen kämppä saattaa viiletä pakkasilla melkoisesti. Itsellä on takat ja hella sekä leivinuuni, joten pärjään niin lämmön kuin ruokahuollon puolesta. Tosin se edellyttää päärakennuksen piipunpään korjausta, mutta onneksi löysin muurarin, joka ei pelkää katolle kiipeämistä. Seitsemänkymmenluvulla tehtiin paljon taloja, joissa on pelkästään sähkölämmitys, joten vilu voi tulla. Kaukolämpötaloissa ei tule kuin pimeysongelma.

Jo nyt kehoitetaan säästämään sähköä ja sammuttamaan ei-välttämättömät sähkolaitteet. Eipä kesällä juuri ylimääräisiä sähkölaitteita ole käytössä, ellei kotia viilennetä lämpöisinä päivinä sähköllä. Itse asun liki satavuotiaassa puutalossa ja pakosta helteillä huoneiden lämpötila nouseen, mutta olen huomannut kropan tottuvan nopeasti kuumuuteen, joten helteet eivät nukkumista ole häirineet.

Lainataan taas hieman: "Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan mahdollinen säännöstely ajoittuisi todennäköisesti kylmille pakkaspäiville aamulle ja illansuulle. Sähkökatkoa ei toteutettaisi kaikkialla, kuten sairaaloissa. Leskelä kehottaa kuluttajia tekemään oman osansa sähköpulan hillitsemiseksi.". Mihin se sähköpula perustuu Suomessa?. Meillä on vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkoenergiaa. Tänä vuonna ei ole ollut pitkiä kuivuusjaksoja, joten vesivoimaa riittää. Oman osansa energiahuoltoon toisi Olkiluoto 3:nen, jos se joskus valmistuu. Myöhässä tuo tuntuu olevan yhden kymmenen vuotta. Ei olisi pitänyt ostaa ranskalaisilta, kuten puolisoni on osuvasti todennut, että raskalaisilta pitäisi kieltää autojen valmistus kokonaan ja keskittyisivät siihen, mitä osaava eli viinin, konjakin ja shamppanjan valmistukseen.

Sähkö- ja energiapulaa on perusteltu Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa, mutta mielestäni tämä ei ole totta, sillä jo viime talvena puhuttiin pulasta. Venäjä on lopettanut niin kaasun, sähkön ja puun tuonnin Suomeen. Puuta meillä on omasta takaa, joten se ei vaikuta hakkeella toimivissa voimalaitoksissa mitenkään. Venäjältä tuodun sähkön osuus on marginaalinen ja se korvautuisi monin kertaisesti jos Olkiluoto kolmonen saadaan toimintaan. Kaasua käyttää lähinnä teollisuus ja Helsinki lämpiää kivihiilellä, jota sikäläiset viherpiiperöt eivät noteeraa ympäristön tuholaiseksi, kun koti pysyy lämpöisenä.

Fingridillä on myös varavoimaa, joka vastaan Olkiluoto kolmosen tehoja ja voidaan hätätilanteessa käynnistämään. Koska Olkiluoto kolmonen myöhästyy jälleen eikä Ruotsista ja Norjasta saada ostettua sähköä, niin varavoimaa voidaan joutua käyttämään. Sitä artikkeli ei selvitä, että millä energiamuodolla nämä varavoimat käyvät ja artikkelin mukaan ne eivät ole ratkaisu pulaan. Akkuja on esitetty tasaamaan kulutuspiikkejä, mutta niiden aikaväli on lyhyt eikä esimerkiksi 36 tunnin varautuminen niillä häiriötapauksessa ei onnistu.

Monissa suurissa kaupungeissa suurin osa talouksista lämpenee kaukolämmön avulla, jota voidaan tuottaa eri tavoin. Huoltovarmuuden suhteen teki vihreä hallituksemme huonon päätöksen, että turve ei ole uusiutuva ja korotti sen verotusta. Toisin menetteli Ruotsi, joka totesi sen uusiutuvaksi. Moni kaukolämpövoimala toimii myös kaasulla ja nyt olaan hankkimassa nesteytyten maakaasun saatavuudeksi LNG-laivaterminaalia Inkooseen. Se ehkä helpottaa.

Tämä sähkö- ja energiapula tulee taas vaikuttamaan nuorison pahoinvointiin, sillä ilmastokriisin aiheuttamaan pahoinvointiin liittyy nyt myös sähkö- ja energia-ahdistus. Milläs sitä käteen kasvanutta kapulaa lataa, jos ei sähköä ole. Lisäksi aamun sähkökatkoksiin, kuinka monta ilmoitus tavoittaa. Itselläni on etu puuhellasta, jolla saa aamusumpit kiehautettua ja lämpöä koleaan pirttiin. Tulee mielenkiintoinen talvi.

Energiatodistus

Lueskelin taasen päivän aviisia ja aihe oli siellä esillä. Loppupeleissä jäi täysin arvoitukseksi sen kriteerit. Luinpa vielä tuon lainkin ja yhtä ympäri pyöreä sekin oli. Kuitenkin tuon perusperiaatteena on mitata, paljonko energiaa ko. talo/taloyhtiö käyttää ja mittarina näyttäisi olevan kilowatit. Lämmityskulut kiinteistössä on pääsääntöisesti muuttumattomat, mutta yksi kuumaverinen taloyhtiössä nostaa lukemia pitäessään ikkunaa auki läpi vuoden. No, siitä, kuka on todistuksen antaja ja mikä on hänen pätevyytensä on ihan omat teoriansa. Taloyhtiöissä se on hallituksen puheenjohtaja ja hän voi olla ammatiltaan ihan mitä tahansa.

Meillä on tehty siis oikein laki ja kupongin voi antaa kuka vaan. Menee hieman yli minun oikeustajun. Itse asun omakotitalossa, mutta mietin paljon taloyhtiöissä asuvia. Onko todistus todella pätevä, jos hallituksen puheenjohtajana on vanha kansakoulun opettaja tai parturi-kampaaja (anteiksi, ammatit ovat tuulesta temmattuja). Lakia on myös tarkoitus laajentaa koskemaan yhä vanhempia asuntoja.

Suora lainaus laista: " Erillisen energiatodistuksen liitteenä tulee antaa suosituksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.". Muutama päivä sitten oli päivän lehdessä kirjoitus vanhasta talosta, joka oli peruskorjattu 2000-luvulla ja talosta oli tullut homepesä. Talo oli maalattu lateksilla umpeen ja sisällä lasikuitutapetit. Hengittänyt ei poloinen enää. Presidenttiemme kesäasunto Kultaranta oli myös tuhoutumassa. Vanha rakennus ja muovia muovin perään. Keittiö siellä oli muistaakseni pahimmassa kunnossa. Kaikki vain energian säästämiseksi lämmityksessä. Näin on tapahtunut monessa vanhassa rakennuksessa ja näitä hometaloja on paljon.

Montako pistettä energiatehokkuudesta saa uusi talo, jossa eristeet (nykyrakentamistyylillä) ovat vetäneet vettä, pölyä, ym. kiitettävästi useiden kuukausien ajan. Entäpä vanha lautataloni, jossa saha- ja kutterinpurut ovat kuivia. Kaukolämpö saa pisteitä, suora sähkölämmitys ei ja siitäkin kiistellään, millä sähkö on tuotettu eli saako tuulivoimasähkö enemmän pisteitä kuin turvesähkö. Entäpä kun meillä on käytössä puulämmitys, joka on uusiutuvaa energiaa vai laskeeko pisteitä pienhiukkaset. Mitataanko puulämmityksessä vuodessa käytettävien halkojen määrä vai miten uusiutuvan energian käyttö mitataan? Onko rivitalo A-luokassa, kun kaikkiin asuntoihin on hankittu takka ja talo pitää lämpönsä kuin seula? En tiedä mitä materiaalia on eristeet tänä päivänä, mutta usein suositaan orgaanisia kuituja. Vettä kun sellainen saa, se alkaa lahota ja sen seurauksena kutistua. Onko tällaisella eristeellä vuorattu talo, nykyrakentamisella enää 20 vuoden kuluttua edes Ö-luokassa?

Kun asuntoa, oli se sitten omakoti- rivitalo- tai kerrostalo, remontoidaan energian säästön nimissä, niin katsoisin, että pitäisi antaa myös selkeät määräykset käytettävien materiaalien laadusta. Onko vanhaan puutaloon syytä lykätä muovia muovin perään ja tukkia luonnollinen ilmankierto. Joo, tiedetään tämä vanha lausunto, vetää ovista ja ikkunoita. Siitä huolimatta, remontoimattomissa vanhoissa taloissa elää terveitä ihmisiä. Olisiko asetettava myös vaatimukset rakennettaville taloille, ettei villat ole ulkona vettymässä ja vesitöissä ei hutiloida?

Energiatodistusta ei tarvita mm. kirkoilta. Jihuu, huonosti korjatussa kirkossa saa väki käydä ja työntekijät voida huonosti ja kun se on vielä museoviranomaisten suojassa, niin kaikki on kunnossa.

Takavuosina on esitetty kodin remonttikirjaa. Tämä oli loistava idea, mutta toteutus huono. Kirjan oli netissä ja yritin siitä itsekin tehdä soveltuvaa, mutta ei onnistunut. Ostin talon 1988 ja kirjassa oli mm. teksti, mikä on alkuperäinen maali ulkoseinissä. Miten voisin vastata, sillä talo on rakennettu vuosikymmeniä ennen syntymääni ja on vanhempi kuin omat vanhempani. Ikkunan pokia kunnostaessani havaitsin ne lyijynvalkoisella pohjamaalatut. Kysyttiin myös arkkitehtiä lvi-suunnittelijaa. Kuka lienee Klubi-askin kylkeen raaputtanut, putkista ei ole tietoa kuin kuuman veden osalta ja sen suunnittelin itse. Kirjassa oli myös kohta maaperästä. Ok, sen tiedän, että se on savimaa. Tyhjä tontti alueelta rakennettiin ja meille naapureille tuli tulvaongelma keväisin, kun vanha puinen salaojaputki rikottiin. No, perustukset ovat roudan rikkomat olleet jo 40-luvulta. Muuten meidän vanhasta talosta, jota en pidä pahana syöppönä. Seitsemän tulisijaa, lämmintä tilaa noin 110 neliötä, vuodessa 20 kuutiota puuta (sisältäen kesän grillaukset + erinäiset saunaillat, sillä saunan kuuma vesi on puilla). Suurin sähkön haukkaaja on lämminvesivaraaja ja sähköä menee vuodessa noin 2500 kWh.

Herääkin kysymyksiä tuon lain kohdalla. Miten se saadaan yhtenäiseksi, kun taloja ja eristeitä on erilaisia ja eri aikakausilta sekä remontintekijöitä on ollut joka lähtöön?  Kuka on pätevä todistuksen antaja ja kuinka se määritellään? Tiedämme rakennusvalvonnan virkamiehet, jotka yhdelle sallivat yhtä ja toista ja toiselta kieltävät kaikki (viitaten autokatsastus). Jos kerran energiaa pitää säästää, niin kai me koko kortteli saadaan pystyttää tuulivoimala pihaamme? Kun tämä on EU:n direktiivien pohjalta, niin saneleeko jälleen lämpöinen etelä lait kylmälle pohjolalle? Jos näin on, niin saa Kreikka ym. lämpöisen maiden väki maksaa meille ylimääräisistä eristeistä ja ikkunatiivisteistä. Näyttää siltä, että tämä on uusi rahasampo valtiolle, kuten oli kiinteistöverokin ja kaikki vain EU:n direktiivien vuoksi. Sanoisin tätä huijaukseksi.

Myrskyä

Saimme tuossa viimevuoden lopulla Tapanin ja Hannun myrskyt koettavaksi. Kuten ennenkin, niin nytkin kaatui puita tuulen voimasta. Seurauksena oli laajoja ja pitkäkestoisia sähkökatkoja, tukkeutuneet puhelinlinjat ja nettisivustot, vedentulon loppuminen, jne. Mikä mättää pohjoisessa maassamme pohjoisessa, kun jokainen myrsky aiheuttaa suunnattoman katastrofin ja valtaisan polemiikin ja apua ei kuulu?

Sähköjohtoja on paljon ns. ilmajohtoina, jolloin tuulen kaatama puu rikkoo johdot. Johtoja on kyllä ryhdytty siirtämään maanalle, mutta eivät ne sielläkään turvassa ole. Miten monta kertaa on uutisoitu kaivurin kuokkineen johdot ylös?  Taas oli puhetta, etteivät metsänomistajat anna raivata puustoa johtojen vieriltä, joten vikoja syntyy herkemmin. Miksei isojen linjojen vieruspalstalla kasvateta joulukuusia? Ne katkaistaan niin lyhyenä, etteivät ne langoille lentele. Maanalle kaivamisessakin on ongelma, sillä kuokkiminen tehdään jonkun omistamalle maalle ja kuten tiedämme jo teiden korjauksista, ei kukaan tekijä niitä monttuja silottele. Kun tulee ongelma kaapelikanavassa, niin kuokkijat tulevat, mutta kuopat jäävät omistajan siloteltaviksi. En itse haluaisi olla jatkuva silottelija.

Kaatuneiden puiden ja sähköjohtojen korjaamisiin esitettiin jo armeijan hälyttämistä apuun, jotta nopeammin saataisiin viat korjattua. Sähköyhtiöt kertovat kyllä, että heidän miehensä tekevät pitkää päivää ja parhaansa. Onko siellä sama tilanne kun muinoin kunnalla? 80-luvun alussa oli neljä työnjohtajaa, joilla kullakin sata alaista ja 90-luvun lopulla olivat yhä nuo neljä työnjohtajaa, mutta kullakin neljä alaista. Metsurin työt on nykyisin korvannut kai tuo Jussi Peura ja kaverinsa Ponsse.

Eipä noita tuulenkaatoja koneet pysty hoitamaan vaan tarvitaan metsureita. Jokainen osaa töpselin laittaa pistorasiaan, mutta kytkentöihin tarvitaan ammattilainen. Miksei armeijaa voida hyödyntää? Heillä on helikoptereita, jotta vika-alueet voidaan nopeasti kartoittaa ja tasan varmasti parempia suunnistamaan kuin sähkölaitoksen insinöörit. Heillä on myös eri alojen ammattilaisia, joista varmasti löytyy mm. sähkömiehiä. Moni toki opiskellee, mutta opiskelijalle olisi tuommoinen työ hyvä harjoitus ja jos sellainen vielä hyödyttäsi nuorta esimerkiksi työtodistuksen muodossa. En toki katastrofitöihin laittaisi nuorukaista, jonka ainoat aktiviteetit ovat näppäimistön näpyttely ja Wii-peli. Tietoa ja taitoa tarvitaan enemmän.

Puhelimet tukkeutuvat on jokaisen myrskyn vakioilmiö. Mielestäni tehtiin suuri virhe aikoinaan, kun perustettiin hälytyskeskus ja yksi ainoa numero. Jouduin tässä itsekin soittamaan 112:n vain sen takia, että ilkivallantekijät olivat kaataneet liikennemerkkejä tietyömaalla (kiinni betoniporsaissa) ja niistä aiheutuisi suurta vahinkoa, jos niihin törmäisi. Ei todellakaan mikään henkeä heti nyt uhkaava tilanne. Hälytyskeskuksissa on rajattu henkilökuntamäärä ja kun puheluita tulee runsaasti, niin linjat tukkeutuvat. Tämä siksi, että aikansa odotettuaan soittaja naputtelee numeron uusiksi ja linjalla on tällöin yhä enemmän vastaamattomia soittoja. Sääennusteet kertovat jo myrskyn tulosta. Miksi siis sähköyhtiöiden ja hätäkeskusten henkilöitä ei hälytetä töihin ja oteta puhelinlinjoista kaikki kapasiteetti irti? Miksi ei ole numeroita niin kuin ennen vanhaan? Jos oli poliisille asiaa, soitettiin poliisille, jne.. Meillä on nykyisin kriisinhallinta ja viranomaislinjat, mutta ne eivät toimi. Katsovat, että ongelma on sähköyhtiöiden ja kansa kärsii ja maksaa. Jos ei ole henkilökuntaa vastaamaan puhelimeen, niin varmasti intin pojat sen hallitsee.

Yrityksen nettisivut takkuaa ja sen syynä on aina kapasiteetin puute. Monesti myös yhtiöiden nettisivut ovat niin vaikeaselkoisia ja sisällöltään raskaita, joten ei ole ihme, että kapasiteetti loppuu, kun pitää olla sivulla yrityksen pyörivät logot. Laatisivat hätäsivun, jossa kerrotaan, että sähköt ovat poikki, korjaamme parhaillaan vikaa. Ihan samoin kuin televisiossa oli aikoinaan kuva: ”Hetkinen”.

Miten tänä päivänä sallitaan rakentaa asuntoja, ilman vaihtoehtoista lämmitystä? Miksi 60- ja 70-luvuilla, kun kunnallistekniikka tuli, niin määrättiin omat kaivot tukittavaksi?

Nyky-yhteiskunta perustuu sähköön ja olisi mielenkiintoista nähdä, miten maamme selviäisi talvipakkasilla kolmen kuukauden sähkökatkosta? Älä luule, että kirjoitukseni loppuisi täksi ajaksi, sillä kirjoittaisin mieleeni tulleet asiat vanhalla manuaalisella kirjoituskoneella ja sähköjen palattua tulisi tekstitulva. =)