Pienen pienet hiukkaset

Kumma kyllä, että eräisen henkilöiden neronleimaukset saavat sapen kiehumaan. Tänään sen taasen aiheutti Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) asiantuntija eli ylilääkäri Raimo O. Salonen jälleen kerran, sillä nyt joutui tykkitulen kohteeksi puilla lämpiävä kiuas.

Tästä aiheesta olen kirjoittanut pariinkin kertaan otsikoilla Kynttilän poltto saastuttaa sisällä tupakoinnin lailla ja Puulämmityksen pienet hiukkaset.

Tuo Raimo vainoaa pienen pieniä hiukkasia ja puulämmitys on  hänestä hyvin pahasta. Vanhoihin asuntoalueisiin hän ei pääse puuttumaan, mutta neuvoo nyt päättäjiä, ettei uusille alueille saisi moisia hiukkastuotantolaitoksia rakentaa.

Pienen pienet hiukkaset kun vielä aiheuttavat ennenaikaista kuolleisuutta ja nyt on Raimon instituutin vielä korjattava vanhoja kuolleisuusarvioita, sillä puulla lämmittäminen on yleistynyt ja pienen pieniä hiukkasia virtaa niin omasta pesästä kuin naapureiltakin. Raimo vaan ei ole huomioinut sitä, että tänne synnytään yhden suuntainen matkalippu kourassa. Joidenkin elämän liekki sammuu aikaisemmin kuin toisten, mutta jokaisen on kuoltava kerran. Hieman kyllä huvitti aamun aviisi, jossa ensiosassa oli tämän kirjoituksen aihe ja loppuosassa kuinka kertoa lapselle, että jokainen kuolee kerran.

Hieman on Raimon tekstit ristiriidassa tai sitten on ymmärrys kasvanut eli suora siteeraus: "Puunpolton kasvavan suosion taustalla on tunnelman ohella lämmitysenergian kallistuminen. Kustannusjahdissa puulämmitystä käytetään lisälämmön lähteenä. Puutakka on Salosen mukaan hyvä varajärjestelmä myrskyjen ja pakkasten varalta.".

1970-luvulla rakennettiin taloja, joissa ei ollut varajärjestelmää. Talvinen sähkökatko tiesi pirtin viilenemistä. Takavuosina Pohjois-Suomessa tuli sähkökatko ja kaukolämpökin lopetti toiminnan (polttimetkaan, olivat sitten mitä ainetta käyttävät, eivät toimi ilman sähköä) ja vanhukset palelivat.

Oli tulisija minkälainen tahansa, niin se ei ole jätteenpolttolaitos ja jos on niin siitä ne hiukkaset tulevat ja märkä puu palaa huonosti ja lisää piniä hiukkasia. Puun pitää olla kuivaa ja kun yhteen kolauttaa, niin pitää kuulua kaunis ääni. Märkä vaan tömähtää.

Olen edelleenkin Raimon mielestä suurrikollinen, koska minulla on seitsemän puilla lämpiävää tulisijaa. On pata ja kiuas saunalla, saunatuvalla leivinuuni. Keittiössä hella ja kolme pystyuunia eli varaavaa takkaa. Pahempaahan on Raimon mielestä uunin reunalla palavat kynttilät.

Kun tulee sähkökatkoja, syystä tai toisesta, niin me pärjäämme. Pirtti ei kylmene ja pääsemme pesulle. Muista hyvin erään myöhäissyksyisen illan 2001, jolloin sähköt katosivat ja koko kylä pimeni. Kynttilät ovat aina uunin reunalla, kuten tulitikkurasiakin. Totutulta paikalta sain valoa nopeasti ja kaapista lisää, joten pirtti oli valaistu. Päätimme tehdä naposteltavaa ja ajanvietteksi (pahan kynttilän valossa) ryhdyimme pelaamaan Trivial pursuittia. Hellaan valkea ja teimme naposteltavaksi popcornia ja pannukahvia. Aamullakaan ei ollut sähköjä, joten puuhellalla saimme aamukahvit keitettyä.

Jos infrastuktuuri särkyy, niin selviytyjät ovat ne, jotka taitavat vielä vanhat taidot ja tunnelmalla siinä ei ole osaa.

Puulämmityksen pienet hiukkaset

Nyt on tämän kuun mediahössötyksenä ollut puulämmitys ja sen aiheuttamat pienhiukkaset, erityisesti taajama-alueella. Herää pieni kysymys, että millä täällä kylmässä pohjolassa sitten pirttinsä pitäisi lämmittää? Sähkö on pahasta (fossiiliset polttoaineet) ja sama koskee kaukolämpöä, turve riistää soita, öljy fossiilista ja maalämmön käyttö usein taajama-alueilla kielletty (ei kaupungin/kunnan maaperään mitään reikiä kaivella), sisämaassa ei tuule niin paljon, että tuulivoimaa voisi käyttää ja potkurit meluaa (menee naapurilta yöunet), lumi peittää aurinkopaneelit, jos se aurinko nyt sattuu paistamaan. Kirjoitin jo vuoden 2011 joulukuussa otsikolla Kynttilän poltto saastuttaa tupakoinnin lailla, näistä pienhiukkasista.

Viitaten edellisen kappaleen viimeiseen lauseeseen, niin sieltä tutuksi THL:n ympäristöterveyden osaston ylilääkäri, dosentti Raimo O. Salonen pitää ongelmana puulämmityksen pienhiukkaspitoisuuksien nousua, samalla kun teollisuuden ja liikenteen päästöt vähentyvät.

Energia- ja ympäristöpolitiikkaan erikoistunut professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta pitää kaikkein pahimpina alueina tiivisti rakennettuja kaupunkialueita ja pitää tapaa, jolla Suomessa puuta nykyisin käytetään on osalle suomalaisista hengenvaarallinen ja ennenaikaisesti hautaan päätyy 400 kansalaista vuodessa sekä pienhiukkasten aiheuttamat syövän ynnä sydän- ja keuhkosairauksien kustannusten kohoamisen miljardiluokkaan. Ja me hupsut vähän koulutetut vielä väheksymme näkymättömiä pienhiukkasia. Tosin (vuonna 2012) kuoli itsemurhan johdosta 711, alkoholiin 1 484 eivätkä nämä tilastot näytä kaunistumisen merkkejä.

Vanhanaikaiset kakluunit ja takat ovat nyt sitten hypervaarallisia. Tosin artikkelissa ei puhuttu mitään puilla lämpiävästä leivinuunista, padasta, kiukaasta tai hellasta, mutta liitettäköön ne samaan sarjaan, koska klapeilla lämpiävät. Klapi on pahasta ja tuo Tynkkynen esitti vaihtoehdoksi taajama-alueella venäläisiä pellettejä, jotta Vapon monopoli purettaisiin. Taitaa nyt Veli-Pekalla olla oma lehmä ojassa, sillä hän on useita kytköksiä Venäjään sanoihan hän: " Panostus venäläiseen puuhun on panostus lähialueen vakauteen.". Tosin me kaikki tiedämme, kuinka ympäristöään ajatteleva valtio Venäjä on. Monelle maanviljelijälle on klapikauppa myös elinkeino ja tällaisilla tutkimuksilla heiltä viedään leipää suusta.

Näiden kahden herran kirjoituksia lukiessani, tunnen olevani pahempi ihminen kuin joukkoraiskaaja, terroristi, koulusurmaaja, jne. ja öljylämmitteinen naapurini. Minulla on seitsemän lämpiävää tulisijaa ja kaikissa poltan klapeja. Mihin pelletit pakataan? Onko se muovisäkki, joka lopulta päätyy kaatopaikalle vai ottaako tuoja tyhjän säkin mukaansa, tuodessaan uuden? Klapit tulevat peräkärryllä pihaan ja ne näppärästi kottikärryillä kuljetan liiterin suojaan. Tiedän, että niitä toimitetaan myös jakeluautolla, mutta sellaista ei liiterin viereen ajeta. Säkkitoimituksena, miten sen saan suojaan? Minkä kokoisia ne ovat? Se ei minulle selvinnyt ja oikeasti, kuinka moni pystyy kantamaan 50 kg:n säkin? Puulämmityksen edellytys on se ,että puut ovat kuivia, mutta jos tuollainen pellettisäkki lojuu pihalla tuulen ja sateen armoilla ynnä peltohiiri siihen kolonsa ja pesänsä tekee, niin onko sen käyttö turvallista, sillä märkäähän se on, josta seurauksena hormipalon riski.

Tätä nuo tutkijat eivät ole koskaan, yhdessäkään kirjoituksessa ottaneet huomioon eli puulämmityksen varmuus. Tuossa takavuosina, Pohjois-Suomessa tuli kovilla talvipakkasilla sähkökatko ja kaukolämpökin lakkasi toimimasta. Vanhainkodissa ei ollut enää muuta vaihtoehtoa, kuin tarjoilla lisähuopia ja vanhukset palelivat. Tuo, nyt paljon parjattu, puulämmitys on pelastanut minut monesti, sillä lämpö on pirtissä säilynyt ja puuhellalla saa ruokaa tehtyä. Puulämmitteisessä saunassa, jossa vesikin kuumennetaan klapeilla on voinut peseytyä ja pestä pyykkiä vanhan pyykkilaudan avulla. Pahaakin pahempi kynttilä on luonut valoa, joten ajanvietteeksi on voinut lukea kirjaa ja pelata manuaalisia pelejä. En enää luota nykyisiin järjestelmiin, sillä mm. eripituiset sähkökatkot ovat melkein jokapäiväistä rutiinia. Vesihuolto on ainoa ongelma, joka aiheuttaa huolta, sillä kaupungissamme määrättiin omat kaivot tukittaviksi, kun kunnallistekniikka saapui. Ulkohuussi talossa on ja vanhana osaan laskisankoa käyttää. Jos syystä tai toisesta infrastruktuuri sortuu, niin minun kaiketi pitää ottaa evakoita vastaan varmalla lämmitysmuodoilla varustetuista taloista, ilmaiseksi ylläpidettäväksi.

Takka, kakluuni, leivinuuni, hella, pata, kiuas tai muu tulisija ei ole jätteenpolttolaitos.

Energiatodistus

Lueskelin taasen päivän aviisia ja aihe oli siellä esillä. Loppupeleissä jäi täysin arvoitukseksi sen kriteerit. Luinpa vielä tuon lainkin ja yhtä ympäri pyöreä sekin oli. Kuitenkin tuon perusperiaatteena on mitata, paljonko energiaa ko. talo/taloyhtiö käyttää ja mittarina näyttäisi olevan kilowatit. Lämmityskulut kiinteistössä on pääsääntöisesti muuttumattomat, mutta yksi kuumaverinen taloyhtiössä nostaa lukemia pitäessään ikkunaa auki läpi vuoden. No, siitä, kuka on todistuksen antaja ja mikä on hänen pätevyytensä on ihan omat teoriansa. Taloyhtiöissä se on hallituksen puheenjohtaja ja hän voi olla ammatiltaan ihan mitä tahansa.

Meillä on tehty siis oikein laki ja kupongin voi antaa kuka vaan. Menee hieman yli minun oikeustajun. Itse asun omakotitalossa, mutta mietin paljon taloyhtiöissä asuvia. Onko todistus todella pätevä, jos hallituksen puheenjohtajana on vanha kansakoulun opettaja tai parturi-kampaaja (anteiksi, ammatit ovat tuulesta temmattuja). Lakia on myös tarkoitus laajentaa koskemaan yhä vanhempia asuntoja.

Suora lainaus laista: " Erillisen energiatodistuksen liitteenä tulee antaa suosituksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.". Muutama päivä sitten oli päivän lehdessä kirjoitus vanhasta talosta, joka oli peruskorjattu 2000-luvulla ja talosta oli tullut homepesä. Talo oli maalattu lateksilla umpeen ja sisällä lasikuitutapetit. Hengittänyt ei poloinen enää. Presidenttiemme kesäasunto Kultaranta oli myös tuhoutumassa. Vanha rakennus ja muovia muovin perään. Keittiö siellä oli muistaakseni pahimmassa kunnossa. Kaikki vain energian säästämiseksi lämmityksessä. Näin on tapahtunut monessa vanhassa rakennuksessa ja näitä hometaloja on paljon.

Montako pistettä energiatehokkuudesta saa uusi talo, jossa eristeet (nykyrakentamistyylillä) ovat vetäneet vettä, pölyä, ym. kiitettävästi useiden kuukausien ajan. Entäpä vanha lautataloni, jossa saha- ja kutterinpurut ovat kuivia. Kaukolämpö saa pisteitä, suora sähkölämmitys ei ja siitäkin kiistellään, millä sähkö on tuotettu eli saako tuulivoimasähkö enemmän pisteitä kuin turvesähkö. Entäpä kun meillä on käytössä puulämmitys, joka on uusiutuvaa energiaa vai laskeeko pisteitä pienhiukkaset. Mitataanko puulämmityksessä vuodessa käytettävien halkojen määrä vai miten uusiutuvan energian käyttö mitataan? Onko rivitalo A-luokassa, kun kaikkiin asuntoihin on hankittu takka ja talo pitää lämpönsä kuin seula? En tiedä mitä materiaalia on eristeet tänä päivänä, mutta usein suositaan orgaanisia kuituja. Vettä kun sellainen saa, se alkaa lahota ja sen seurauksena kutistua. Onko tällaisella eristeellä vuorattu talo, nykyrakentamisella enää 20 vuoden kuluttua edes Ö-luokassa?

Kun asuntoa, oli se sitten omakoti- rivitalo- tai kerrostalo, remontoidaan energian säästön nimissä, niin katsoisin, että pitäisi antaa myös selkeät määräykset käytettävien materiaalien laadusta. Onko vanhaan puutaloon syytä lykätä muovia muovin perään ja tukkia luonnollinen ilmankierto. Joo, tiedetään tämä vanha lausunto, vetää ovista ja ikkunoita. Siitä huolimatta, remontoimattomissa vanhoissa taloissa elää terveitä ihmisiä. Olisiko asetettava myös vaatimukset rakennettaville taloille, ettei villat ole ulkona vettymässä ja vesitöissä ei hutiloida?

Energiatodistusta ei tarvita mm. kirkoilta. Jihuu, huonosti korjatussa kirkossa saa väki käydä ja työntekijät voida huonosti ja kun se on vielä museoviranomaisten suojassa, niin kaikki on kunnossa.

Takavuosina on esitetty kodin remonttikirjaa. Tämä oli loistava idea, mutta toteutus huono. Kirjan oli netissä ja yritin siitä itsekin tehdä soveltuvaa, mutta ei onnistunut. Ostin talon 1988 ja kirjassa oli mm. teksti, mikä on alkuperäinen maali ulkoseinissä. Miten voisin vastata, sillä talo on rakennettu vuosikymmeniä ennen syntymääni ja on vanhempi kuin omat vanhempani. Ikkunan pokia kunnostaessani havaitsin ne lyijynvalkoisella pohjamaalatut. Kysyttiin myös arkkitehtiä lvi-suunnittelijaa. Kuka lienee Klubi-askin kylkeen raaputtanut, putkista ei ole tietoa kuin kuuman veden osalta ja sen suunnittelin itse. Kirjassa oli myös kohta maaperästä. Ok, sen tiedän, että se on savimaa. Tyhjä tontti alueelta rakennettiin ja meille naapureille tuli tulvaongelma keväisin, kun vanha puinen salaojaputki rikottiin. No, perustukset ovat roudan rikkomat olleet jo 40-luvulta. Muuten meidän vanhasta talosta, jota en pidä pahana syöppönä. Seitsemän tulisijaa, lämmintä tilaa noin 110 neliötä, vuodessa 20 kuutiota puuta (sisältäen kesän grillaukset + erinäiset saunaillat, sillä saunan kuuma vesi on puilla). Suurin sähkön haukkaaja on lämminvesivaraaja ja sähköä menee vuodessa noin 2500 kWh.

Herääkin kysymyksiä tuon lain kohdalla. Miten se saadaan yhtenäiseksi, kun taloja ja eristeitä on erilaisia ja eri aikakausilta sekä remontintekijöitä on ollut joka lähtöön?  Kuka on pätevä todistuksen antaja ja kuinka se määritellään? Tiedämme rakennusvalvonnan virkamiehet, jotka yhdelle sallivat yhtä ja toista ja toiselta kieltävät kaikki (viitaten autokatsastus). Jos kerran energiaa pitää säästää, niin kai me koko kortteli saadaan pystyttää tuulivoimala pihaamme? Kun tämä on EU:n direktiivien pohjalta, niin saneleeko jälleen lämpöinen etelä lait kylmälle pohjolalle? Jos näin on, niin saa Kreikka ym. lämpöisen maiden väki maksaa meille ylimääräisistä eristeistä ja ikkunatiivisteistä. Näyttää siltä, että tämä on uusi rahasampo valtiolle, kuten oli kiinteistöverokin ja kaikki vain EU:n direktiivien vuoksi. Sanoisin tätä huijaukseksi.

Kynttilän poltto saastuttaa sisällä tupakoinnin lailla

Yllä oleva otsikko oli aamun lehdessä ja voitte arvata, että otin taas hieman kierroksia. Artikkelin mukaan kynttilän polttaminen sisätiloissa rasittaa ihmistä samaan tapaan kuin avotakassa puiden polttaminen tai kuin joku tupakoisi sisällä ja tätä tanskalaisen tutkimuksen sisältöä kommentoi puoltavasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija, dosentti Raimo O. Salonen.

Tanskalaisessa Politiken-lehti teetti tutkimuksen (tutkimuksen tekijänä oli Tanskan tekninen yliopisto), jossa todettiin muutaman minuutin kuluttua kynttilän polton nostavan huoneen ilmaan runsain määrin nokea (vahingoittaa keuhkoja ja verenkiertoa) ja orgaanisia yhdisteitä. Vertasivat sitä Tanskan vilkasliikenteisemmän kadun (H.C. Andersens Boulevard) ilmaan. (No, olisiko toimittajille, niin Suomessa kuin Tanskassa; katsoin Politiken lehden artikkelin ja luvut olivat samat.) tullut pieni virheen poikanen, sillä hiukkaspitoisuus kynttilällä on 300 000 hiukkasta ja kadulla 40 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä. Tästä päätellen voidaan todeta, viherpiipertäjien lauseista huolimatta, liikenteen päästöt paljon turvallisemmiksi kuin kynttilän päästöt.

Suora lainaus lehdestä: "Salosen mukaan kynttilän polttamisen haitallisuus on tiedetty jo pitkään. 5–10 vuoden ajan olen listannut, miten voi välttää pienhiukkasille altistumista ja kynttilän poltto sisällä on ollut listalla. Olen suositellut allergisille ja astmaatikoille, että he pitäisivät kynttilöitä ulkona lyhdyssä ikkunan takana. Ulkona kynttilöitä voi polttaa surutta."

Onkohan Salonen suositellut myös kynttilälyhdyn etäisyyttä ikkunaan. Jos ei niin tulipalon vaara on ilmeinen. Muistakaamme vanha viisaus: Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Hyperhaitallisia kynttilöitä voi surutta pihalla poltella, mutta auta armias, mikä mekkala syntyy, kun puhutaan pihalla tupakoinnista. Sietää miettiä.

Iltojen pimetessä on mukava sytyttää kynttilä sähkövalon sijaan. Liekin pehmeä ja huojuva valo on rauhoittava. Samanlaista ei ole yhdessäkään sähköisessä (saastuttamattomassa?) versiossa, vaan valo on kylmä ja kova. Juu ja sitten nämä toistuvat infrastruktuurin horjahdukset eli sähkökatkot. Mitä tulisi, jos ei olisi kynttilää, joka on toimintavarma aina. Yleensä nimittäin siinä taskulampussa ei ole toimivaa paristoa silloin kun sitä tarvitaan. Muistakaamme Murphyn laki.

Olemmeko vieraantuneet maailmasta niin kauas, että kaikki vanhanaikainen on terveydelle vaarallista. Miten ihmeessä isovanhempamme ja sitä vanhemmat sukupolvet selvisivät hengissä päreen, kynttilän ja öljylampun valossa ja lämmön tuottajina uunit, takat, hellat ja jopa savupirtti? Ulkoilivatko enemmän ja siten keuhkot puhdistuivat kaikista pienhiukkasista ja muista pahoista vai kuolivatko kaikki ennenaikaisesti tupakoitsijan perustautiin eli keuhkoahtaumaan? Nyt varmaan pitäisi savusauna kieltää terveydelle vaarallisena, sillä sen ilmassa, katossa ja seinissä on runsaasti nokea, kuten savupirteissä aikaisemmin. Muista karsinogeeneista ja bekkerelleistä puhumattakaan.

Halstattu kala on jo karsinogeeneista ja grillimakkaran pinnan mustuminen samoin. Nyt joulun koittaessa on pöydässä mm. savukalaa. Paljonko siinä on pienhiukkasia? Meidän joulukinkku kuuluu myös vaarallisiin aineisiin, sillä se paistetaan puilla lämpiävässä leivinuunissa ja saa hieman savua pintaansa. Palviliha julistettakoon myös haitalliseksi ja terveydelle vaaralliseksi.

Hei haloo! Eikö nyt mennä jo liian pitkälle? Äitini sanoin (kommentoi vanhan torjunta-aineen poistoa markkinoilta vaarallisena): "Miksi vanhat tutut aineet poistetaan ja tilalle tuotetaan uusia. Vanhoista me tiedämme jo mitä ne aiheuttavat ja miten niiltä suojaudutaan. Uusien aineiden kanssa menee vähintään kaksikymmentä vuotta, kun havaitaan niiden tuomat haitat ja kukaan ei ymmärtänyt suojautua niitä vastaan, koska ne olivat "turvallisia".".

Aiomme toimia kuin ennekin. Kärvennämme kinkkumme leivinuunissa, teemme tönkkösuolattua silakkaa ja vanhan ajan suolakurkkuja, poltamme puita uunissa ja sytytämme valkean kynttilöihin. Älkää tulko kylään, jos pienhiukkaset ja bekkerellit ahdistaa tai ottakaa edes kaasunaamari happipullolla mukaan.

Kuitenkin Teille, jotka haluatte sytyttää kynttilän, sanon laulun sanoin: " Kädessäin mä kannan neljää pientä kynttilää jokaisen mä tahdon itse sytyttää yllä niiden kultaisina kimmeltää nuo enkelit, käy kello pyörimään." Rauhaisaa joulun odotusta Teille kaikille.

Juu ja jos jotain sattuu kiinnostamaan ja osaat Tanskan kieltä paremmin kuin minä, niin artikkeli on tässä: http://politiken.dk/tjek/sundhedogmotion/livsstil/ECE1468369/danskerne-soder-luften-til-med-lys/