Kello oli jo paljon yli puolen yön, kun Tonttu Kotitonttu palasi kotikoloonsa. Tonttu Tohvelo oli lämmittänyt kotikolonsa saunaa hitaasti pitkin iltaa. Hän laittoi laatikot uuniin lämpiämään. Siivutti suuresta kinkusta siivuja aterialle. Pöydässä oli savustettua lohta, graavattua lahnaa ja suolasilakoita. Hän teki tuoreen rosollin ja keitti kananmunia ja pilkkoi sipuali kalojen kanssa, myös tilliä niiden kanssa. Hän teki kastikkeen kaloille smetanasta ja piparjuuresta. Juuri kun hän sai pöydän katettua, saapui Tonttu Kotitonttu. Kaveruket saunoivat kaikessa rauhassa, saillä kiireet olivat nyt ohi. Tonttu Kotitonttu kertoi, että tänä vuonna oli kotimaan kierros ja lasten iloa oli hieno katsella. Juttu jatkui jouluaterin merkeissä. Kello oli jo aamu neljä, kun kaverukset päättivät, että on aika mennä maate. Nythän ei kiire oli minnekään. Tonttu Tohvelo jätti jouluruuat pöytään ,jos aamuyöstä tekisi vielä mieli napostella.
Suuressa kaupungissa oli jo yö laskeutunut. Kaupingin johtaja oli perheineen syönyt ja lapset saaneet lahjansa. Hoitokodin vanhukset olivat saaneet tuhdin päivällisen ja iltasella riisipuuroa ja sekahedelmäkiisseliä. Jokainen vanhus oli pujettu yöpukuun ja peitelty peitteen alle. Yöhoitajat saapuivat vuoroon ja kiersivät huoneet. Joku oli vielä lukenut tai katsonut telkkaria, joten he sammuttivat valot ja toivotivat hyvää yötä.