Aiheittain

keskiviikko 22. helmikuuta 2023

Peruskoulun painotusluokkia ja koulusurfausta

Eilen tuli viimein Yleltä informaatiota, jossa kerrottiin kunkin koulu A2 opiskelijoiden määristä. Siinä myös kerrottiin koulualueen tuloista ja korkeakoulutusasteesta. Lista ei kylläkään ollut kattava, sillä kotikuntani kouluista löytyi vain yksi. A2 opiskelijoilla siis tarkoitetaan niitä, jotka puhuvat jotain muuta kieltä kotona, kuin ruotisia tai suomea. Tästä listauksesta alkoi heti rasistikohu ja Li Andersson oli hyvin harmistunut moisen listan julkaisemisesta ja kertoi voivansa laittaa lapsensa monikultturiseen kouluun. Ruotsin kielisenä perheenä ei taida olla paljon monikulttuurisia kouluja, ellei sitten turkulaisena pistä lastaan Varissuon kouluun. Ko. koulu ollaan jostain syystä siirtämässä keskustan alueelle

Nyt aamun aviisissa oli juttua peruskoulun painotusluokista, jotka ovat erikoistuneet jonkin oppiaineen opetukseen. Koulut saavat itse päättää painotusluokista, että ovatko ne luokkapainotteisia vai sekaryhmi. Helsingissa, aviisin mukaan luokkapainotteisuudesta oltaisiin luopumassa, sillä sen on koettu lisäävän koulushoppailua ja sergeraatiota.

Koulushoppailu tarkoittaa luokkapainotteisessa sitä, että vanhemmat valitsevat parhaan koulun ja luokan lapselleen. Tämä ei minusta ole väärin, sillä lapset ovat lahjakkuuksiltaan eritasoisia. Inkluusiohan tarkoitti, että kaikki saavat ponnistaa samalta tasolta. Tämä oli kuolleena syntynyt idea, sillä kuviteltiin, että kaikki on samoilla lahjuuksilla varustettu. Nyt inkluusioluokilla lahjakkaammat tylsistyy ja siksi vanhemmat haluavat panostaa lapsensa opiskeluun, hänen lahjojensa mukaan.

Jos koulussa on paljon A2 kielisiä eli matuja ja vielä inkluusioluokan heikkolahjaiset tai muuten levottomat oppilaat, niin koulurauha on tiessään. Edes keskinkertaiset eivät saa oppia moisella luokalla. Artikkeli kertoi kunnan luopuvan painotusluokista, sillä niihin hakeutui parhaiten menestyneitä oppilaita. Lainataan hieman aamun aviisia: "Koulussa huomattiin, että niin sanotusti kerma kertyi tietyille luokille ja näillä muilla luokilla oli sitten jonkin verran haasteitakin. Opettajakunta teki johtopäätöksen, että näin jatkossa tehdään. Luokkien profiileista haluttiin enemmän samankaltaiset.".

Koulu, jossa tämä päätös on tehty, ei ajatella lahjakkaita oppilaita. Ylen tietojen mukaan siellä on vain yhdeksan matua luokilla. Mediaanitulo alueella oli 2183 euroa. Korkekoulutettuja oli 27 % ja työllisyysaste 69 %.. Tiedän koulun alueen ja se kattaa ns. hyvätuloisten asuinalueita, kuten kunnan vuokratalojakin, sillä se on pelkkä yläluokkien koulu eli 7-9 luokat.

Pisatutkimuksista on ollut paljon huolta ja niihin hyviin tuloksiin ei mielestäni päästä matuvoittoisilla kouluilla ja niissä missä inkluusio on pahimmillaan. Mielestäni pitäisi palata vanhaan koulutusjärjestelmään. Apukoulut ja tarkkikset (edellisen seuraaja) pitäisi taas ottaa käyttöön, että keskinkertaisetkin menestyisivät. Myös vanha kunnon kansalaiskoulu ja oppikoulu pitäisi saada mielestäni takaisin. Kansalaiskouluun hakeutui kädentaitoiset, joissa niitä aineita oli runsaasti. Oppikouluun lukuintoiset, jotka viiden oppikoululuokan jälkeen saivat jatkaa lukioluokille, jos lukuintoa riitti tai sitten mennä ammatilliseen koulutukseen.

Painotusluokat poistamalla ja inkluusion lisäämisellä ei saada hallituksen tavoitetta korkeakouluopiskelijoista ikinä läpi.

lauantai 18. helmikuuta 2023

Apteekkien alasajo

Luin melkoisen järkyttyneenä aamun aviisin pääkirjoitusta, jossa kerrotiin, että kaupan liitto ajaa taas käsikauppalääkkeiden vapaata myyntiä. Tätä perustellaan kilpailulla ja hintojen alenemisilla. Jos tämä menne läpi, kuten THL ja valiokunnat ovat suunnitelleen, niin saadaan samanlainen sekasotku kuin taksiuudistuksestakin.

Suomalainen on tottunut luottamaan apteekin ammattitaitoon. Niin reseptillä kuin reseptivapaillakin tuotteilla saa neuvontaa. Itsekin sain hyvää neuvontaa, kun lääkäri oli määrännyt liuoksen suun rikkeymään, jokan aiheutti sytostaatit. Sain selkeät ohjeet lääkkeen käyttöön. Apteekin työntekijä neuvoo lisäksi, mistä löytyy itsehoitotuotteet, kuten salvat.

Kaupan liitto kyllä kertoi, että itsehoitotuotteiden myyjinä olisi farmaseutit, mutta kuinka kauan se jatkuu. Onko kohta tavallinen myyjä hoitamassa myös itsehoitolääkkeitä, myyjä jota saa etsiä ympäri kaupaa.

Ei ole pitkä aika siitä uutisoinnista, jossa apteekit joutui poistamaan vapaakauppahyllyistään ulostuslääkkeet, sillä anerootikot pyrkivät ostamaan runsain määrin laihdutustarkoituksessa. Tuleeko olemaan jatkossa niin, että tuotteita voi ostaa juten juustoa. Määrää ei ole rajoitettu lainkaan. Jos apteekin valvontaa ei ole, niin kuka vastaa vahingoista ja onko riskikäyttö lisääntymässä.

En haluaisi taksiuudistuksen kaltaista härdelliä apteekkialalle. Jo nyt, sotetaksin käyttäjänä, joutuu pelkäämään, että minkälainen kielitaidoton raikkönen on taas ratissa. Apteekista odotan asiamukaista palvelua myös itsehoitolääkkeiden osalta ja sitä olen saanut. Toivon myös palvelun jatkumista, sillä minulla on monia pysyväislääkkeitä, joiden kanssa ei kaikki itsehoitolääkkeet sovi. Tarvitsen ammattitaitoista palvelua, enkä jotain etsittävää myyjää marketissa.

perjantai 10. helmikuuta 2023

Miten käy terveydenhuollon

Luin melkoisen järkyttyneenä aamun aviisia ja aihe käsitteli hyvinvointialueiden taloutta. Siinä puhuttiin sopeuttamisesta ja todettiin, että minun hyvinvointialueeni budjetti on useamman kymmenen miljoonaa alijäämäinen. Nyt artikkelissa puhuttiin säästöistä, mitä pitää tehdä, että talous alueella saadaan tasapainoon ja artikkelissa mainittiin mm. päällekkäisten tehtävien purusta ja toimintojen tehostamisesta.

Ensimmäinen pelko on kotikuntani päivystyksen kohtalo. Sieltä hävisi säästöjen ja tehostamisen myötä yöpäivystys ja se siirtyi suuren sairaalan päivystykseen, joka on ollut ruuhkainen jo yli vuosikymmenen. Ensimmäiseen kuuteen tuntiin siellä ei tapahdu mitään ja sitten tapahtuu ja paljon ja sellaista, mistä Stephen King ei edes uskaltaisi kirjoittaa. Lähipäivystys on kiireetön, helppo ja rauhallinen paikka eikä jonottaa tarvitse tunteja.

Aikoja kiireettömään vastaanottoon ei meinaa saada millään, joten se näkyy päivystysten ruuhkina suuressa sairaalassa. Itsekin sain ukolleni ajan puolen tunnin vänkäämisen jälkeen, kun hoitaja esitti vain puheaikaa vaikka vastaanotto oli tarpeen ja ukko lopulta pääsi vastaanotolle ja hoidettava tilanne tuli esiin. Soittamalla terkkarista ei tunnu ketään saavan ketään kiinni ja monet ovat sanoneet, ettei takaisinsoittopalvelu toimi eli takaisinsoittoa ei koskaan ole tullut.

Toiminnan tehostaminen taas tuntuu siltä, että hoitajien selkänahasta otetaan vielä vähän lisää tai toimintoja supistetaan vastaamaan henkilökuntatarvetta. Jälkimmäinen jatkaa kyllä ruuhkia päivystyksessä ja edellä mainittu vie hoitajilta loputkin työhalut.

Päällekkäisistä toiminnoista mainittiin artikkelissa esimerkkinä hoitotyö/asiakaspalvelu. Mitäs jos purkua alettaisiin tehdä turhistä päällekkäisistä pomoista. Johtaminen on monesti hoitajien tyytymättömyyden syy ja monessa laitoiksessa on monenlaisia pomoja, on ylä-, keski- ja alakerran pomoa. Monella johtajallaon vielä vanha, hierarginen johtamistyyli ja se ei sovi tähän päivään enää ollenkaan.

Lisäksi monista sairaaloista ja etenkin hoitolaitoksista ovat kadonneet hoitoapulaiset, kotihoidosta kodinhoitajat ja lastenhoitajat. Nämä pitäisi saada takaisin, sillä sairaanhoitajat tekevät monesti muuta työtä kuin sairaanhoidollista hommaa.

Mielestäni tämä sote uudistus meni heti alkuunsa susille. Kallispalkkaisia virkamiehiä saatiin monen moista hallitusta ja lautakuntaa varten ja sitten kehdataan valittaa, ettei rahat riitä. Pelkästään alueen päällikkö saa liki kaksikymmentätuhatta euroa palkaa kuukaudessa. Hoitajien palkkoihin ei rahaa kuulemma ole. Saas nähdä miten terveydenhuollon käy, sillä pelkään pahoin, että tehostaminen merkitsee pienten paikkakuntien terveydenhuollon palveluiden alasajoa.