Aiheittain

Näytetään tekstit, joissa on tunniste rahoitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rahoitus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 17. kesäkuuta 2026

Sote-rahoituksen leikkaukset

 Nyt on mediassa ollut kova keskustelu sosiaali- ja terveydenhoito järjestöjen rahoituksen leikkaukset, joita ensivuodelle on luvassa kolmannneksen vähemmän kuin  tänävuonna. Rahaa Stea jakaa ensivuonna 190 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on esittänyt listän leikkauksista. Esimerkiksi kattojärjestöt eivä saisi avustuksia lainkaan.Lisäksi rahavirta tyssäisi kaikkein varakkaimmit järjestöiltä ja yhteiskunnalliseen vaikuttamis- ja neuvontatyöhön keskittyvät järjestöiltä. Rahavarat pyritään ohjaamaan asiakastyön tekemiseen.

Nyt on alkanut itkupotkuraivarit leikkausten johdosta. Jopa hallituspuolueet ovat torppaamassa Willen leikkauslistaa. Vasemmisto ulvoo vähemmistöiltä leikkaamisesta.  Hallituspuoluista kritiikkiä ovat antaneet kokoomus ja RKP. Niiden pitäisi keksi samansuuruiset säästöt. Oppositiolta ei ole tullut konkreettisia säästöohjelmia koko hallitusajalta. Se on vaan kyennyt räksyttämään säästöistä ja vaatimassa lisää menoja.

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten pääsihteeri Vertti Kuikas on ihmeissään. Sen mukaan hallitoa tarvitaan ja ihmettelee, miksi sotejärjestöjen kanssa ei ole neuvoteltu. Lainaan vähän median kirjoitusta: "Tämä on isku varmasti sellaiselle järjestötoiminnalle, joka ei juuri terveys- tai sote-hyötyjä tuota. Epäilemättä sellaisen toiminnan rahoitus on kaikkein voimakkaimmin nyt leikkausuhan alla, kun joudutaan priorisoimaan aidosti tärkeää työtä ohitse järjestöedunvalvonnan ja lobbaustoiminnan. Ja tätä taustaa vasten ymmärrän, että juuri Vertti Kiukkaalla itsellään on varmasti syytä huoleen, sanoo Rydman.". Nyt Verttiä kiukuttaa.

En yleensäkkään ymmärrä järjestöjen rahoitusta verovaroin. Jos yhdistys ei pysy pystyssä omin rahoituksin, se joutaa mennä. Täytyy myöntää, että Wille on aika kova luu nyt monelle.

perjantai 10. helmikuuta 2023

Miten käy terveydenhuollon

Luin melkoisen järkyttyneenä aamun aviisia ja aihe käsitteli hyvinvointialueiden taloutta. Siinä puhuttiin sopeuttamisesta ja todettiin, että minun hyvinvointialueeni budjetti on useamman kymmenen miljoonaa alijäämäinen. Nyt artikkelissa puhuttiin säästöistä, mitä pitää tehdä, että talous alueella saadaan tasapainoon ja artikkelissa mainittiin mm. päällekkäisten tehtävien purusta ja toimintojen tehostamisesta.

Ensimmäinen pelko on kotikuntani päivystyksen kohtalo. Sieltä hävisi säästöjen ja tehostamisen myötä yöpäivystys ja se siirtyi suuren sairaalan päivystykseen, joka on ollut ruuhkainen jo yli vuosikymmenen. Ensimmäiseen kuuteen tuntiin siellä ei tapahdu mitään ja sitten tapahtuu ja paljon ja sellaista, mistä Stephen King ei edes uskaltaisi kirjoittaa. Lähipäivystys on kiireetön, helppo ja rauhallinen paikka eikä jonottaa tarvitse tunteja.

Aikoja kiireettömään vastaanottoon ei meinaa saada millään, joten se näkyy päivystysten ruuhkina suuressa sairaalassa. Itsekin sain ukolleni ajan puolen tunnin vänkäämisen jälkeen, kun hoitaja esitti vain puheaikaa vaikka vastaanotto oli tarpeen ja ukko lopulta pääsi vastaanotolle ja hoidettava tilanne tuli esiin. Soittamalla terkkarista ei tunnu ketään saavan ketään kiinni ja monet ovat sanoneet, ettei takaisinsoittopalvelu toimi eli takaisinsoittoa ei koskaan ole tullut.

Toiminnan tehostaminen taas tuntuu siltä, että hoitajien selkänahasta otetaan vielä vähän lisää tai toimintoja supistetaan vastaamaan henkilökuntatarvetta. Jälkimmäinen jatkaa kyllä ruuhkia päivystyksessä ja edellä mainittu vie hoitajilta loputkin työhalut.

Päällekkäisistä toiminnoista mainittiin artikkelissa esimerkkinä hoitotyö/asiakaspalvelu. Mitäs jos purkua alettaisiin tehdä turhistä päällekkäisistä pomoista. Johtaminen on monesti hoitajien tyytymättömyyden syy ja monessa laitoiksessa on monenlaisia pomoja, on ylä-, keski- ja alakerran pomoa. Monella johtajallaon vielä vanha, hierarginen johtamistyyli ja se ei sovi tähän päivään enää ollenkaan.

Lisäksi monista sairaaloista ja etenkin hoitolaitoksista ovat kadonneet hoitoapulaiset, kotihoidosta kodinhoitajat ja lastenhoitajat. Nämä pitäisi saada takaisin, sillä sairaanhoitajat tekevät monesti muuta työtä kuin sairaanhoidollista hommaa.

Mielestäni tämä sote uudistus meni heti alkuunsa susille. Kallispalkkaisia virkamiehiä saatiin monen moista hallitusta ja lautakuntaa varten ja sitten kehdataan valittaa, ettei rahat riitä. Pelkästään alueen päällikkö saa liki kaksikymmentätuhatta euroa palkaa kuukaudessa. Hoitajien palkkoihin ei rahaa kuulemma ole. Saas nähdä miten terveydenhuollon käy, sillä pelkään pahoin, että tehostaminen merkitsee pienten paikkakuntien terveydenhuollon palveluiden alasajoa.

sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Hoitajamitoituksen rahoitus

Olen tässä hetken miettinyt huulipunahallituksen päätöstä, jossa hoitajamitoitus korotetaan 0,7 hoitajaan per potilas. Rahaa siihen tarvitaan paljon, sillä ilmaiseksi ei hoitajatkaan lähde kutsumustyötä tekemään.

Ensimmäinen propleema on siinä, että mistä niitä hoitajia saadaan. Huonojen työolojen vuoksi on alalta kadonnut muihin töihin hoitajia runsain mitoin. Jäljelle jääneet on väsyneitä ja turhautuneita. Huulipunahallituksen idea on kouluttaa lisää hoitajia, mutta alan houkuttavuus on heikkoa. Tässäkin kohtaa otettiin kortti peliin eli työperäinen maahanmuutto. Alalle myös työllisyyskoulutuksena on runsaasti koulutettu täysin alalle sopimattomia henkilöitä. Tämä yhtälö on yhä ratkaisematta ja kun otetaan vielä suuri ryhmä, jotka on jo eläkeiässä, niin ongelamn ratkaisu siirtyy.

Toiseksi tuli rahoitus ja sitä luinkin mielenkiinolla, sillä rahoitus järjestettän yksityisen puolen kelakorvauksia pienentämällä. Tätä on harrastettu jo pitkään ja erityisesti se näkyy suun terveytenä eli juurihoito on aiheellinen, sillä karies on tehnyt jo tuhojaa vuosi, koska kunnalliseen on jonot pitkiä. Huulipunahallituksen idea on kitkeä erikoislääkärien vastaanotoilla käymistä, jota pidetään hoidon etuiluna. Kunnallisella puolella kun erikoislääkärin pakeille pääsee vasta lähetteellä ja jo yleisvastaanotollekin jonot on pitki, jopa kuukausi. Kuka nyt haluaa odottaa, jos lompakko kestää.

Myös apteekkimaksuja halutaan alentaa ja siksi apteekkiveroa halutaan koventaa. Tämä tulee näkymään lääkkeiden hinnoissa ja sitä myöten sairaan kukkarossa. Apteekit haluavat katteensa, joilla maksetaan palkat, joten veronkorotus tulee näkymään lääkkeiden hinnoissa. Edellisiltä hallituksilta oli jo törkeä temppu tehdä viiden kympin omavastuu lääkeostoihin ja niin jouduin itsekin pihtaamaan lääkkeistä, kun juuri sillä hetkellä ei ollut varaa ja kostautui sekin.

Mistähän vielä nipistettän, että kuntatalous kestää tämänkin vai ottaako huulipunahallitus vielä lisää velkaa, että tästäkin selvitään. Miksi muuten ei ole selvitystä paljonko verorahoja käytettiin ja yhä käytetään invaasio 2015 rahoittamiseen ja paljonko on kulunut yhteensä "turvapaikan" hakijoiden elättämiseen.