Aiheittain

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Muodollisesti pätevä



Muutamissa kirjoituksissani olen käsitellyt koulutusta. Aihe nousi mieleeni erään päivän aamun aviisista. Tehtävään valitaan muodollisesti pätevä eli se jolla on parhaat paperit ja niitä riittävästi. Käytäntö onkin sitten jo toinen juttu.

Monia oppiarvoja ei enää tunnisteta ja kuten itselläni, päästötodistukseni on ainoastaan todistus siitä, että olen lusinut lain vaatiman oppivelvollisuuden. Tänä päivänä on tullut lisäksi lukemattomia direktiivejä ja niiden vaatimuksia, jotka muuttuvat nopeammin kuin määräykset Venäjän tullissa (ja siellä ne todella vaihtuvat nopeasti). Nykyisen ammattini direktiivi on muuttunut jo kahdesti puolessa vuodessa.

Kuten on tunnettua, niin teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. Muistan kansalaiskoulun kotitaloustunneilta pari tyttöä, jotka osasivat kokeissa kertoa kaiken, mutta käytännön tunneilla paloi jokainen ruoka eri asteisiin. Monessa opetuksessa pohjaudutaan vain teoriaan ja vain teoreetikot sen hallitsevat ja todistukset kirjoitetaan niiden pohjalta. Monet työt kuitenkin vaativat teorian soveltamista käytäntöön ja tätä moni ei hallitse.

Suhteilla pääsee pitkälle. Kuulin juuri tapauksen, jossa autokoulun opettajana toiminut ei ollut suorittanut tarvittavia direktiivikoulutuksia, joten hän ei voinut toimia autokoulun opettajana, mutta suhteiden avulla sai paikan, jossa koulutetaan uusia opettajia.

Tämä nykyinen todistusvimma on aiheuttanut sen, että moni ei työllisty. Tämä koskee usein nuoria, kuten kirjoitin otsikolla Direktiivi työt vei (5/2014). Voisit toimia kahvilassa, mutta kun tarvitaan hygieniapassi. Omalta kohdaltani voisin todeta vanhan lauseen tavoin: "Paljon tinasin, paljon pilasin, nyt voin kolvini kylmentää". Useat, kuten tuo työtulikorttini, on voimassa viisi vuotta ja sitten istut tunteja X kuuntelemassa itsestään selvyyksiä ja maksat euroja X. Siis silkkaa rahastusta ja jos työttömyys iskee, on lisenssin uusiminen työlästä kustannusten takia, sillä useisiin lisensseihin tarvitaan lääkärintodistus, valokuvat, koulutusmaksu, mahdollinen viranomaismaksu, jne. Minimissäänkin lasku on 300 € ja työttömälle se on suuri summa. TE-keskuksista ei ole apua ja tavallinen, työintoinen suomalainen ei sossusta saa edes lainaksi summaa, jolla työoikeuden voisi hankkia.

Ylempiin tehtäviin yleensä valitaan se, jolla on parhaat paperit (ja suhteet). Ikävä kyllä, monikaan näistä valituista ei pysty työtään tekemään, sillä taidot ovat vain paperilla. Itse muistelen lämmöllä entisen työpaikkani hoitoapulaista, jolla ei ollut minkään sortin sairaanhoidollista koulutusta. Hän oli oppinut työt työtä tekemällä ja oli osastomme paras ravitsemusasiantuntija, hygienisti ja piti huolen osaston viihtyvyydestä.

Lisäksi on kouluttajia ja kouluttajia, toiset osaavat toiset ei. Siteerattava on Juicea, joka hyvin asian ilmaisi: "Jotka osaa, ne tekee mitä vaan. Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan.". Tässä eräs esimerkki eli raskaanliikenteen opettaja. Yksikään kurssilaisista ei osaa manuaalivaihteita, laituriin ei osata peruuttaa, tullisäädökset täysin kateissa, ajo- ja lepoaikasäädös tuntematon (paras esitys oli se, että joka päivä pääsee kotiin viimeistään viideltä, joten sitä ei tarvita), jne

Mielestäni nyt olisi syytä ryhtyä purkamaan tätä koulutuksellista sekasotkua. Lippua ja lappua tarvitaan tänäpäivänä jo riisin (500 arkkia) verran ja iso osa on uusittava säännöllisesti. Eikö pienempi määrä riittäisi?

Sitten ihmiseen itseensä. Jos et ole oppinut tervehtimään, noudattamaan annettuja ohjeita/sääntöjä, jne. Niin ei niitä millään koulutuksilla tai direktiiveillä haltuun saada.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Mössöä ja pöperöä tarjolla



Nyt on ollut otsikoissa armeijan ateriahuolto, jossa eväät eivät ole olleet parhaassa kunnossa tai ovat olleet esteettisesti järkyttävää. Aiemmin on ollut tapetilla myös vanhusten koteihin toimitetut ateriat, jotka ovat olleet rumia ja pikkuruisia.

Usein ajatellaan, että aterian ulkonäkö on toisarvoinen seikka, mutta todellisuudessa näin ei ole. Vaikka ruokahalu on huono, niin hyvän näköistä ateriaa tulee edes hieman syötyä. Epämääräisen harmahtava ateria saa epäilemään sen sisältämiä taudinaiheuttajia.

Ulkonäkö kertoo usein ruuasta paljon. Ylipaistettu näkyy ja haisee. Jokainen lienee saanut lautaselleen pihvin, josta palasen saa irti korkeintaan rälläkällä. Maito voi näyttää hyvältä, mutta kahviin kaadettuna sakkautuu ikävän näköiseksi. Home juustossa on joidenkin herkkua, mutta epätervetullut näky hillopurkissa. Keitetyn spagetin kuuluu olla pehmeää ja notkeaa, mutta jos salaatti ja kurkku ovat samanlaisia, niin kyllä ne lautaselle jää.

Makuasia on makuasia ja siitä on vaikea kinastella. Valkosipuli on tunnetuin mielipiteiden jakaja. Tuoreus on sitten ihan oma asia. Luvattoman usein on uutisissa ruokamyrkytyksen saaneita, joita on runsaasti ja samasta lähteestä. Kouluruuista on tullut tutuksi kumiperunat, jotka eivät edes maistu perunalle. Ylipaistettu kala on kuivaa ja kurkkuun takertuvaa.

Ns. laitosaterioissa on suuria eroja vaikka määrärahat ovat samat. Joten täytyy luoda katsaus kokkiin. Mieleeni muistuu pappi, jota kukaan ei halunnut puhujaksi, tms. ja häntä sanottiin virkapapiksi. Muodollisesti pätevä, mutta sisällöltä köyhä ja toimitusten tekstit olivat ohjekirjan tekstejä. Ilmeisesti laitoskokki voi olla muodollisesti pätevä, mutta rakkaus ruokaan puuttuu. Tätä kuvastaa armeijan keittiöhenkilön kommentti: "Kyllä ne (sotilaat) pärjää näkkileivällä.".

Päiväkotien aterioihin paneudutaan, jotta lapset innostuvat syömään erilaisia ruokia. Aikuisen ei sitten ole enää väliä. Jos ei maistu, niin voi olla syömättä.

Ilmeisesti mössö ja pöperö annoksilla ajetaan ihmiset pois terveellisestä ruuasta ja hakeutumaan grillille. Elimistömme kaipaa erilaisia aineita ruuasta ja niiden puutteet aiheuttavat omat ongelmansa. Luvattoman usein epäterve ruoka näkyy myös vyötäröllä ja verenkiertoelimissä.
Liian pieni annos ja/tai energiaköyhä ateria johtaa toisiin ongelmiin.

Miten laitosruokaloiden henkilökunnan saisi motivoitua? Vai onko sittenkin kyse ammattitaidosta?

Sateenkaaria



Seta on pitänyt liki neljäkymmentä vuotta paraatejaan. "Taiteelliset" postimerkit nostivat kohun. Itse ajattelin jättää koko aiheen väliin, sillä minulle on yksi hailea mitä kukakin ja kenen kanssa makuukamarissaan puuhailee, kunhan se tapahtuu molemminpuoliseen vapaaehtoiseen sopimukseen perustuen.

Nyt aiheeseen puuttumisen aiheutti eilinen aamun aviisi, jossa oli kirjoitus yleisönosastolla. Sen mukaan äitiyspakkaus nimikkeenä on epätasa-arvoinen nykyisen avoimuuden aikana ja nimitys antaa vanhoillisen käsityksen äidistä kasvattajana. Äitiyspakkauksen idea ei ole kasvatuksellinen vaan sen alkuperäisenä ohjata odottavat äidit terveydenhuollon pariin, jotta lapsikuolleisuus (joka 10. lapsi kuoli ennen vuoden ikää) saataisiin vähenemään. Alkuun se oli tarkoitettu vähävaraisille, joilla ei ollut varallisuutta lääkärimaksuihin, mutta vuodesta 1949 se on ollut jokaisen odottavan äidin saatavilla. Taloudellinen hyödyke toimi porkkanana (erityisen suosittu oli emalinen pesuvati). Tämän järjestelmän ansiosta lapsikuolleisuus on meillä maailman pienintä. Nykyisin ei taida tämä porkkana enää toimia, sillä saimmehan juuri lukea naisesta, joka oli "surmannut" ja pakastanut viisi vastasyntynyttä.

Mennäkseni tähän tasa-arvoon,  nyt on kun aihetta tullut taasen tuutin täydeltä. Seta on ajanut tasa-arvoa jo neljäkymmentä vuotta. Heidän ajatuksena on, että jokainen voi elää "yhdenvertaisina riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta".
Meillä on ollut kautta maailmanhistorian henkilöitä, jotka ovat olleet kiinnostuneita vain oman sukupuolen edustajista. Jokainen on suhteen tietänyt, mutta ei aiheesta kukaan ole rumpuja paukutellut tai torvia soittanut. Ihmistä on arvostettu vain hänen taitojensa vuoksi.

Postimerkkeihin olisi voitu valita parhaat kuvat, mutta ilmeisesti niihin haluttiin valita mahdollisimman pornahtavat versiot homoseksuaalisuudesta, jotta aihe tuotaisiin jokaiseen kotiin. Toki piirtäjä on vaikuttanut usean artistin pukeutumiseen.

Avioliittolakia pidetään nyt vanhoillisena ja epätasa-arvoisena, sillä se ei salli samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Rekisteröity parisuhde on ollut jo pitkään. Avioliitto on uskontojen pohjalta miehen ja naisen välinen eikä se tunne samaa sukupuolta olevia. Täten laki on rasistinen, kun ei moista ymmärrä. Perusajatus lienee jo muinaisuudessa, jossa ideana oli perhe. Mies siittää ja nainen synnyttää. Joissakin maissa avioliitto on mahdollinen samaa sukupuolta olevien kesken. Kun tätä ajatusta on miettinyt, niin pitäisikö meidän heteropariskuntien ottaa avioero ja sitten rekisteröidä parisuhde, ihan vaan tasa-arvon nimissä.

Pidän dokumenteista ja niitä mielelläni katselen. Tuli katsottua kaksi miesparin perheenhinkuleffaa ja ainoa ajatus mikä mieleen nousi oli sääli. Naisrukka odottaa yhdeksän kuukautta vaan menettääkseen lapsen/lapset. Kummassakaan dokumentissa ei kerrottu, kuinka nainen oli selviytynyt, sillä elimistöä ei voi muuttaa. Synnytys laukaisee maidon erityksen, joka toki voidaan pysäyttää lääkkeillä, mutta ei se heti vaikuta. Lisäksi hormonilääkkeiden sivuvaikutukset. Naispareilla asia on ehkä helpompi, mutta ilman miestä eivät hekään perheidyllistä voi nauttia. Kolikossa on kaksi puolta ja metalliseos lisäksi. Viitaten kappaleeseen kaksi ja sen viimeiseen lauseeseen, niin kasvattajina voi hyvin toimia kaksi tunnollista aikuista. Tosin mietin tilannetta, jossa lapsen suuntaus seksuaalisuuteen onkin toinen. Miten vältetään ristiriidat?

Torvisoittokunta on mekastanut nyt, kuin anarkistit konsanaan. TV:ssä on oikein ollut Pride viikko. Pride kulkue on ollut jo pitkään kaduilla. Nimeksi on valittu englannin kielen sana pride ja ilmeisesti siksi, että sen ensisijainen merkitys on ylpeyden aihe. He voivat nyt olla ylpeitä valitsemallaan tiellä.

Pride-sanalla on muitakin määritteitä ja niistä otan käsittelyyn ylvästelyn. Aikaisemmin olen heidät hyväksynyt, mutta en enää. Mieleeni on noussut ajatus, että homous/lesbous ei ole tyydyttävä tila, koska sitä pitää mainostaa joka käänteessä. On tyypillistä kuulla nykyisin, että olen lesbo/homo, tiedätkö, että olen lesbo/homo, tuntuuko sinusta pahalta, että olen lesbo/homo, minä en ole nainen, kai sinä sen huomasit, jne. Edelleenkään minua ei kiinnosta kenenkään makuukamarileikit, mutta en myöskään pidä miespuolisten (em. tiedotuksen jälkeen) ilmoituksesta, että peppu on kipeä. Moinen kuulostaa ihan teiniltä, joka kertoo jokaiselle, keneltä sai.

Hieman malttia nyt, sillä tällä vauhdilla te menetätte meidän arvostuksen ihmiseen itseensä.

torstai 3. heinäkuuta 2014

No nyt se tuli



Lomake, jossa oli saatekirje omavalvontailmoitukseen. Tästä kirjoitin jo vuosi sitten eli aiheena oli Tee se itse palotarkastus.

Katselin ja scannasin tuo lomakkeen ja tulin perinjuurin pettyneeksi. Kuten aiemmin epäilin, niin meille (omakotiasujille) tulee tuo aneeminen lomake. Laki vaatii toimimaan ja viranomaiset kauaksi karkaavat.

Osaanko toimia oikein onnettomuustilanteessa? Minä ehkä osaan, mutta ihminen on ihminen ja jotkut joutuvat täydelliseen lukkotilanteeseen tai täydelliseen tuplasupervoimiin. Oma koti, josta tiedän tilat. Saatan kuitenkin hätääntyä ja tehdä toisin. Osaanko sittenkin toimia oikein?

Palovaroittimet ovat pakollisia ja tämän palotarkastusilmoituksen mukaan niitä pitäisi olla 1 kpl/ kerroksen alkavaa 60 m². Mitä vastaan sillä palovaroittimet ulvovat kaikelle ja olohuoneesta ne on nyt poistettu, aina kun keittiössä kokataan niin ulvonta on loputon. Saunatuvalla sitä ei ole, sillä jo padan lämmittäminen saa sen ulvomaan. Neliöt kuitenkin vaativat, että sellainen olla pitää. Täten en voi saunoa, sillä jatkuva ujellus saa naapurit soittamaan palolaitoksen.

Varatikkaat on, mutta niiden normit ovat muuttuneet. Aiemmin jo minulle huomautettiin vanhoista taittuvista maahan asti ulottuvista tikkaista, että ne eivät enää ole voimassa. Vuosi sitten ne koettelin ja toimivat yhä hyvin, kun ikkunasta niille kiipesin (tosin moinen akrobatia sai luut särkemään). Mitä ovat talo- ja kattotikkaat? Katon tikkaat ymmärrän, mutta ovatko talotikkaat seinälle (kattotikkaille) nousevat tikkaat vai ulkoportaat.

Autosuojaan ei ole varastoitu ylimääräistä palokuormaa. Miten tämä määritellään? Tästä en ole nähnyt yhtään ohjetta. Vapaaraja ADR kuormalle vai jotain muuta?

Kemikaalien, bensiinin ja nestekaasun säilytys? Kun "oikea" palotarkastaja kävi täällä, viiden minuutin ajan, ei häntä kiinnostanut hiukkaakaan kotimme kemikaaliarsenaali. Koska häntä ei kiinnostanut, niin voin varmaan rastittaa jokaiseen kohtaan, että kaikki kunnossa on.

Näkyvä talonnumero. Kollegani ajoi hitaasti etsien numeroa. Asiakas vittuili, että kuski ei tainnut olla kartalla. Kollegani totesi, että numeroa ei ollut ja joutui laskemaan. Hän myös totesi, että nyt baarissa sinulta jää yksi tai kaksi juomaa juomatta, haittako se. Mieti, jos ambulanssi joutuu etsimään. Talossa oli hopeinen numero vaalean harmaalla tiilipinnalla, oliko se näkyvä.

Ihminen katsoo kotiaan omin silmin ja sen minkä näkee on tavallinen. Ulkopuolinen saattaa nähdä epäkohdan, joka on asujan silmissä normaali.

 Jätän ilmoituksen tekemättä, sillä vaaraa aiheuttavasta haluan toisen silmien katsovan. Minulle se ei välttämättä ole.................