Toivotan teille kaikille hyvää joulua

Toivotan teille kaikille hyvää, rauhallista ja lämmintä joulun aikaa. Olemme siirtymässä joulun viettoon rauhallisin ja kiitollisin mielin.

Hyvää Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta     

Merry Christmas and Good New Year         

God Jul   och Gott Nytt År

Fröhliche Weihnachten und Ein gutes neues Jahr              

с Рождеством Христовым и   С Новым годом

Häid Jõule ja head uut aastat                                           

Joyenux Noël et bonne année

Glædelig Jul og godt nytår             

Siõǥǥ Rosttvid da Leklvaz Ođđ ee´jj

Sawadee Pee Mai

Nollaig chridheil huibh

Vrolijk Kerstfeest en een Gelukkig Nieuwjaar

Buone Feste Natalizie

Nollaig chridheil agus Bliadhna mhath ùr

Nadolig Llawen

Ammattikortit

Monelle ammattialalle ovat rantautuneet ammattikortit, jotka on varustettu valokuvalla ja henkilötiedoilla. Yleisimmin kortti takaa vahvan sähköisen tunnistautumisen ja allekirjoittamisen.

Osan korteista myöntää poliisiviranomainen, mutta osan Väestörekisterikeskus.

Nyt pitäisi soida hälytyskellojen noiden korttien suhteen. Väestörekisterikeskuksen tiedot ovat avoimia toisin kuin poliisiviranomaisen, näin ollen kuka tahansa saa tiedot esille. Etenkin tämä koskee terveydenhuollon ammattilaisia. Ammattikortit myönnetään vain niille henkilöille, joiden tiedot löytyvät terveydenhuollon ammattihenkilörekisteri Terhikistä. Tämä rekisteri ei ole luotettava, sillä siellä on ja varmaan tulee olemaan näitä valehoitajia ja -lääkäreitä. Lisäksi siellä on kaikki eläkeläiset ja minun kaltaiseni, jotka eivät ole oikeuttaan mitätöineet, mutta ammattiala on toinen ollut jo vuosia.

Nykyisen työni ammattikunnalle on tulemassa tuo kortti, jossa on kuva ja koko nimi sekä henkilötunnus. Entäpä, jos tuollainen kortti varastetaan tai katoaa? En ole nähnyt vielä yhtään sivustoa, jossa kortin voi kuolettaa.

Toinen asia, mikä minua mietityttää, niin on se, että pitääkö tällaisin kortein tehdä minusta julkinen minä. Aikanaan, kun lasareettimaailma muuttui sairaiden hoitamisesta päihderiippuvaisten katkaisuasemaksi, niin moni (niin meillä kuin muualla) poisti ammattia koskevan tiedon pois puhelinluettelosta ja nimineulasta teipattiin piiloon suku- tai etunimi, riippuen siitä kumpi oli erikoisempi. Tämä siksi, että saimme uhkailusoittoja tai kävivät ovikelloa soittamassa.

Virallisten sääntöjen mukaan nykyisen ammattini kortti pitää olla esillä, mutta saavat sanoa, mitä haluavat, mutta minulla se pysyy lompakon kätköissä. Ei kai minun tarvitse alkaa taas pelätä, kuka soittaa tai kuka ovella on?

Puuttunut suhteellisuudentaju

Itsenäisyyspäivänä, jo perinteeksi muodostunut, mielenosoitus muuttui tuhoa tuottavaksi mellakaksi. Perinteiset kuokkavieraat olivat nyt kiakkovieraita. Jo viimevuosituhannella tarkoituksena oli protestoida sosiaalista eriarvoistumista vastaan. Itsenäisyyspäivänä presidentin linnassa on nähty arvovieraita ja mielenosoituksella haluttiin tuoda esille eriarvoisuus, eliitti ja sen maksajat. 2000-luvulle tultaessa valitsivat kuokkavieraat kansalaistottelemattomuuden linjakseen, jota sitten monet muut ryhmittymät ovat käyttämään ryhtyneet. Viimeksi siihen kannusti ministeri Räsänen.

Tällä kertaa varustauduttiin astaloin eli jääkiekkomailoin ja kevyiden räjähteiden kera. Sosiaalisessa mediassa esitettiin toimintakaavioita, joiden muoto oli toteutettu niin rauhanomaisen jääkiekon maailmasta. Tunnetun jääkiekkoilijan naamalla koristettuja naamareita, huiveja, ym. kasvot peittävää oli tarjolla ja kehotus peittää kasvonsa.

Mielenosoituksessa oli mukana myös lapsia, tällaisenko ongelmanratkaisutavan kiakkovieraat haluavat heille opettaa?

Olen tässä blogissa kritisoinut laaja-alaisesti yhteiskuntamme epäkohtia, joita on paljon. Suutuin kuitenkin silmittömästi, kuultuani tapahtumista. Puran ne omalla tavallani ja saa ihan vapaasti robotoida (liki kaksisataa on jo).

Alkuilta oli kaiketi vielä kohtuullisen rauhallinen. Liekö johtuen, ettei CH3CH2OH tai muu kemiallinen aine tai yhdiste ollut näytellyt pääosaa. Kuitenkin loppuillasta mielenosoituksesta tuli täydellinen mellakka.

Kuuntelin illan viimeiset uutiset ja vähitellen sain kuulla erinäisiä kertomuksia. Ensimmäinen ajatus tekijöistä oli se, että he ovat lapsukaisia, joiden älykkyysosamäärän kehitys on pysähtynyt kengän numeron kanssa samalle tasolle ja sitä vielä kemiallisesti alennettu. Eri lähteistä kuultuna oli osa silminnähden päihtyneitä ja vielä seuraavana aamuna ei kaikkia pidätettyjä pystytty kuulustelemaan vahvan humalatilan takia. Samoilla linjoilla oli toimittaja, joka yritti heitä haastatella. Vastauksena kysymyksiin oli vain kännisen örinöitä.

Aikaisin aamulla paloivat päreet lopullisesti ja se pieni sympatia, joka oli vielä vanhan liiton mielenosoittajia kohtaan. Yksi sai päähänsä rikkoa liki parisataa vuotta vanhan kirkon ikkunat. Mitähän pahaa sekin lienee luokkasotaa vastustaville tehnyt? Kiitos niille mielenosoittajille, jotka (kertoman mukaan) buuasivat tekijälle. Joukosta on kuitenkin kuulunut huuto: "Jokainen saa tehdä mitä haluaa.". Saako? Ihan aikuisten oikeasti? Siinä tapauksessa minä haluan, mitä suurimmassa määrin antaa kirkon ikkunoiden rikkojalle kunnon selkäsaunan.

Harventuneen kulkueen matkalla rikottiin myös liikkeiden ikkunoita, pysäköintimittareita, jne. sekä tavallisen duunarin autojen peilejä, naarmutettiin maalipintoja. Tampere-talolla loukkaantui vaaleanpunaiseen päähineeseen sonnustautunut mies, jonka puheesta kuului selvästi, että jotain oli nautittu. Hänet maahan töytäisi poliisin pillastunut hevonen, joka (videoklipissä näkyvä) oli saanut astalosta. Hän ei ymmärtänyt ikkunoiden rikkomisia ja oli harmissaan, että mielenilmauksesta tuli anarkiaa.

Seuraavan päivän aktiivinen median lukeminen aiheutti sen, että ensimmäinen ajatus palasi takaisin.

Ensimmäisenä vapautettiin 17-vuotias lukiolainen kaljakassinsa kanssa.

Hetkinen, eikö 17-vuotias ole vielä alaikäinen, joten mistä hän on saanut alkoholin. Tässä pieni kritiikki virkavallalle, ne olisi pitänyt ottaa pois. Mediassa naama on sen verran tuttu, ettei kesätyöpaikkaa kyllä taida herua.

Kiakkovieraat esittelivät myös saamiaan sakkolappujaan niskoittelusta. Sakko oli 60 euroa, joka on pienin mahdollinen. Tämä tarkoittaa sitä, että sakon saanut on varaton. Tässä kohtaa aloin vihata heitä. Eräs lause kuului: "Eliitin sikajuhlia maksetaan meidän verorahoilla.". Tuota, taitaa nyt käydä niin, että minun verorahoilla maksetaan tuokin sakko, sillä tuollaiset ovat sossun elättejä ja ei tasan varmasti ole maksaneet senttiäkään veroja ja tuskin tehneet päivääkään töitä sekä koulutodistus taitaa olla säälivitosten koristamia. Joten on turha elvistellä, että turhaa porua on muutamasta ikkunasta.

Luokkasota oli yksi iskulauseista, jota ahkerasti käytettiin. Mieleeni tuli 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku. Johtaja - duunari, kuningas - alamaiset, jne. Aina on ollut näitä yltiö humanisteja, joiden päähän ei mahdu kuin minä, minun ja minulle. Sanana luokkasota saa minut ajattelemaan kansalaissotaamme, jossa poika kävi isäänsä vastaan ja sisko veljeään tai puoliso puolisoaan vastaan. Tosin on ollut patruunoita ja patruunoita. Osa riisti työntekijöitä häikäilemättömästi, mutta oli myös heitä, jotka ajattelivat työntekijän parasta ja siten tuottavuutta ja työntekijän palkan nousua sitä myöten. Maamme monet kirjastot, neuvolat, päiväkodit ja sairaalat ovat nousseet vain näiden patruunoiden hyväntekeväisyyden avustuksella. Myönsivät jopa halpakorkoista lainaa, jos työntekijä rakensi talon asemakaava-alueelle. Tässä syynä olivat kulkutaudit ja niiden torjunta. Ei ole eloni aina ihanaa, sillä ajoittain kuulen siitä, että olen ostanut murhaajan (1918 tapahtumat) talon.

Viimeisen loppukaneetin lausui vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula. Hän sanoi: "Jos haluaa tuoda äänensä kuuluviin Suomessa, pitää hallita keskiluokkainen kielipeli. Se on tehokas keino sulkea esimerkiksi yhteiskunnasta marginalisoituneita ihmisryhmiä pois keskustelusta.". Tällä hän taitaa tuoda esille sen, että meillä on ääripäiden ihmiset ulkona keskusteluista eli viisaat ja tyhmät. Kun puhutaan kielipelistä, niin ensimmäisenä putoavat maahanmuuttajat, jotka eivät ole kyenneet, halunneet, tms. opetella kieltä. Seuraavaksi putoavat ne, jotka eivät hallitse laaja-alaista sanastoa. Lopulta putoavat ne, jotka hallitsevat kielemme laaja-alaisesti. Puhutaan nätisti, kivasti ja loukkaamatta ketään.

Ja se viimeinen niitti eli Anna Kontula taas: "En pidä mellakoitsijoiden toimintaa järkevänä, mutta ketä se hyödyttäisi, jos minäkin liittyisin kymmenien muiden paheksujien joukkoon. Nyt pitäisi mieluummin kysyä, mitä pitäisi tehdä, jotta sama tapahtumakulku ei toistuisi ensi vuonna.". Tulee tapahtumaan. Tätä ei pysäytä enää mikään. Saamme samanlaiset mellakat kuin muuallakin ja kun nyt ovat huomanneet eräät marginaaliryhmät, että maassamme voi tehdä mitä vaan kuudenkympin sakoilla, niin voitte arvata, että lisää seuraa. Tosin Anna tyttönen ei itse osallistunut tilaisuuteen.

Palataan hieman taaksepäin eli kiakkovieraiden toimintaan. Tässä maassa noudatetaan kaiketi yhä Suomen lakia (anarkistit eivät sitä tunnusta eivätkä osin maahanmuuttajatkaan). Laki on yksiselitteinen ja mielestäni ihan liian helläkätinen tänäpäivänä. Nämä anarkistit olivat opiskelleet lain kirjaimet, sillä naamioituivat. Tämähän on tunnettua jo peltipoliiseista, että jos ajoneuvoa tai kuljettajaa ei ole tunnistettavissa, niin sanktiota ei voi määrätä. Lisäksi löytyy aina ketkuja asianajajia, jotka lähtevät tällaisia puolustamaan, sillä verovaroista he helposti saavat muhkeat palkkiot itselleen ja niin paljon kuin sielu sietää pyytää.

Sanovat vielä vastustavansa eläinrääkkäystä, mutta mitä muuta oli heidän toimintansa kuin eläinrääkkäystä. He kertoivat avoimesti, että tarkoituksena oli vahingoittaa poliisihevosia. Ilmeisesti poliisityössä käytetyt eläimet menettävät eläimen oikeudet ja siten ne ovat vapaata riistaa. Väkijoukkoihin ja meluun tottunut hevonen on rauhallinen, mutta lyömistä se ei siedä.

Kuorotyttöjen kohtalo oli törkeä virhe kaikilta. Tytöt olivat saaneet ohjeet poistumiseen, mutta muistuivatko ne kaikki mieleen loistavan illan ja kiitosten jälkeen. Heidät olisi ehdottomasti pitänyt saattaa pois alueelta. Alueella oli levotonta ja vaarallista. Sitten on turha messuta, ettei poliisi muista tapahtumaa. Jos jokainen menee sisimpäänsä, niin varmasti löytyy muistijälki pahasta, pelottavasta kokemuksesta, mutta selkeää kuvaa siitä ei ole. Itselläni on yksi tällainen, jossa aika ja liike on pysähtynyt yhteen näkyyn, jonka näen vieläkin. Seuraavat päivät ja viikot ovat vain pieniä sekalaisia välähdyksiä ja muiden kertomia.

Tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanotolle oli porhojen sijaan kutsuttu tavallisia duunareita ja viimeisiä voimissaan olevia sotiemme veteraaneja. Tavallisten ihmisten kommentit olivat kiittäviä. Hienoimmin sen sanoi tuttavani, joka totesi: "Jos itsenäisyyspäivän juhlat ovat jatkossa tällaisia, niin katselen ne varmasti.". Konserttia pidettiin mahtavana, loistavana, kauniina, jne. ja moni toivoi, että jatkossa juhla olisi yhtä monimuotoinen. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, että nyt puuttui linnan juhlista tyypillinen väen ahtautuminen salin reunoille seisomaan kättelyn jälkeen.

Nyt kritisoin mediaa, joka armoitetusti joka vuosi tuo esille puvut ja niiden suunnittelijat. Eikö teillä ole muuta kerrottavaa? Olisi ollut hienoa lukea kättelyssä ensimmäisenä olleen veteraanin haastattelu tai 92 vuotiaan lotan kertomaa. Entäpä mietteet valtakunnan koheltajilta eli Duudsoneilta, jotka mielestäni olivat juhlien parhaiten pukeutuneet.

Vaikka nyt kritisoin tunnistamisen vaikeuttamista, esiinnyn ja tuleen esiintymään vain Kryptana. Syy löytyy arkistosta; 2011, elokuu, Ei nimimerkillä.

Hyvää syntymäpäivää Suomi

Tänään vietämme maamme 96-vuotissyntymäpäivää. Kiitos itsenäisestä Suomesta (tosin EU:n talutusnarussa) on sotiemme veteraanien, joita on vähän jäljellä kertomassa.

Juhlan tunnelmaa latistavat lukemattomat ja jatkuvat YT-neuvottelut. Satoja ja tuhansia irtisanottuja ja lomautettuja. Työt ovat kadonneet ulkomaille, viimeisenä tuo kännykkäjätti. Laihaksi jäänee monen joulupöytä.

Julkishallinnon palvelut ovat kadonneet ja kupla hyvinvointivaltiosta on lysähtänyt kansaan.

Johtajien huimiin palkkoihin, palkkioihin ja optioihin on kyllä varaa ja heillä luksusta riittää pöytään vuoden jokaisena päivänä.

Hyvää syntymäpäivää kuitenkin toivotan, sinulle poloinen synnyinmaa.

Pisan pisteet

Mediassa velloo keskustelu syistä ja synnyistä syvistä uuden Pisa testin jäljiltä. Naapuri Ruotsi tyrmistyi omien koululaistensa heikosta osaamisesta. Minulle testitulokset eivät tulleet yllätyksenä, sillä olenhan jo useissa kirjoituksissa käsitellyt tietojen ja taitojen hallintaa. Katsoin myös nuo julkitulleet testikysymykset matematiikan osalta ja ne osoittautuivat yllättävän yksinkertaisiksi. Miksi sijoituksemme romahti?

Peruskoulu ja purkki ruoka, kaiken pahan alku ja juuri. Aloittakaamme peruskoulusta, joka hienoista ajatuksistaan huolimatta muuttui tasaiseksi. Peruskoulun perusperiaatteena on se, että kaikilla on saman kokoiset aivot ja siihen se sitten jääkin. Se mitkä osiot ovat aktiivisia on jo toinen juttu. On tunnettua, että on ihmisiä, jotka ovat lukutoukkia ja niitä, joita teoreettisen opetuksen sijaan kiinnostavat käytännön asiat.

Nuorison syyksi on tietysti helppo kaikki laittaa ja näin on tapahtunut kautta aikojen. Lapsen ja nuoren oppimisen kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää kotona tapahtunut opetus. On vanhempia, jotka ovat sitä mieltä, että opetusta antaa koulu eikä heidän tarvitse opettajaksi ryhtyä. Tämä näkyi jo minun lapsuudessa eli oli meitä, jotka kouluun mennessä osasivat hieman lukea, kirjoittaa ja laskea sekä toisessa ääripäässä ne jotka eivät tunteneet edes kaikkia kirjaimia, numeroista puhumattakaan.

Kyky ratkaista ongelmia ja käsitteiden hallinta tulee jo kotoa. Tosin sillä edellytyksellä, että vanhemmat niitä läpi käyvät. Ei pieni lapsi aivoton ole, vaan hänen aivonsa tekevät koko ajan työtä ja jos pienille aivoille tarjotaan purtavaa, se kehittyy. Käänteisesti sama on aikuisten aivojen kanssa eli torju dementiaa ja käytä aivojasi. Lapsen kehityksen huomioon ottaen on asioita käytävä alkuun yksinkertaisemmin ja kehityksen edetessä laajemmin.

Otan yllä esitetyn kohdalta yksinkertaisen esimerkin. Pieniä lapsia varoitetaan patterista, hellasta, kiukaasta tai uunista, että se on kuuma ja "poppaa". En tiedä, onko suvussamme käytetty tapa kidutusta, mutta meillä on konkretisoitu asia siten, että aikuinen on etsinyt kohdan, joka tuntuu aikuisen käteen melko lämmin ja lapsen käsi laitettu samaan kohtaan ja samalla kerrottu, että "poppaa". Lapsen parkkiintumattomaan käteen tällainen on polttavan kuuma ja käsi vedetään heti pois. Muisti jälki jää ja myöhemmin on kerrottu miksi pinta kuumenee. Taas on syntynyt uusi jälki ja tästä loistavana esimerkkinä veljenpojan toteamus kauppareissun jälkeen: "Ei koske autoon, se poppaa, tuli tossa ja savu tosta.". Pieni poika osoitti auton moottoritilaa ja osoitti sen jälkeen pakoputkea. Hyvin ajateltu.

Maailma on muuttunut ja tiedon etsintä on paljon helpompaa. KVK on vaihtunut KVG. Ammoin, jos tarvitsit tietoa menit kirjastoon ja kirjaston kaikki tietävältä tädiltä kysyit aihealuetta ja hän opasti sinut oikean kirjaryhmän luokse ja jos oli oikein tietävä täti, niin kertoi jopa kirjat, mistä tieto löytyy. Internetin hakukoneet, sanakirjat, ym. ovat nopeita ja tietoa löytyy helposti, mutta osaavatko vanhemmat ja opettajat opettaa, ettei siellä kaikki ole luotettavaa tietoa. Moni nuori pitää Wikipediassa julkaistua tietoa faktana, vaikka artikkelissa ei ole viitettä mihinkään. Siellä on useita artikkeleita, jotka on hieman mutu-tuntumalta laadittuja. Tieteellistä näyttöä ei ole. Lisäksi annettu hakusana saattaa johtaa ei toivotuille sivuille ja tästä esimerkkinä uudelleen meidän kokemuksemme eli keskustelun yhteydessä ryhdyimme muistelemaan tuon ammoisen Canterburyn arkkipiispan toimia ja nettiin. Kaksi ensimmäistä linkkiä johti asialliseen tietoon, mutta kolmas (esitiedot samat kuin kahdessa ensimmäisessä) johti suoraan pornosivulle, jossa aktia suoritti nainen ja koira.

On olemassa opettajia ja opettajia. Tämä on aina ollut tiedossa ja minunkin kouluaikana oli näitä, jotka innostivat, keskustelivat, ohjasivat, jne. ja voitte arvata, että tunnilla ei ollut häiriköintiä. Sitten oli niitä, joiden opetuksesta ei tullut mitään ja sitten niitä, jotka opettajina aineessa olivat loistavia, mutta sosiaaliset taidot heikot. Tapasimme kansalaiskoulun kolmannen luokan oppilaiden kanssa, kun koulun loppumisesta oli kulunut kaksi vuosikymmentä. Kuulumisten ohella muistelimme menneitä ja puhuimme opettajistamme. Kaikki paikalla olleet muistelivat hyvällä matematiikan ja yhteiskuntaopin opettajaamme sekä uutta englanninkielen opettajaamme. Rehtori oli kaikkien kiukun aihe. Minulle tuli yllätyksenä, että kaksikymmentä vuotta myöhemmin inhoa herätti myös tuo aiemmin mainitsemani suomenkielen lehtori. Minulle hänestä oli tullut puolijumala, jonka opetus avasi minulle aivan uuden maailman. Syynä on kai ne aivojen aktiiviset alueet?

Matematiikkaa vai laskentoa otsikolla kirjoitin jo aiemmin ja juuri matematiikassa pisteemme romahti rajusti. Juuri matematiikka edellyttää loogista ajattelua ja usein myös keskittymistä. Onko helppo jättää tämä osio koulun vastuulle? Jos vanhemmille matematiikka on ollut vaikea osa-alue niin on helppo peitellä osaamattomuuttaan ja todeta, että koulussa tuo opetetaan. Sisareni oli viisas aikuinen ja myönsi omien taitojensa vajavuuden ja ohjasi lapsensa minun luokseni, joka meistä oli näppärin numeroiden pyörittäjä. Yhdessä käytiin läpi vaikeat laskutoimitukset ja pyrin ohjaamaan siten, että lapset itse oivalsivat. Koulukirjan pohjalta myös tein heille lisätehtäviä, jotta saivat uusia harjoitteita. Tosin vähennyslaskua en opettanut, sillä aivoni eivät toimi sen suhteen lainkaan. Perinteisen laskukaavan mukaan sain aina eri tuloksen, mutta jos laskin ne yhtälönä, niin vastaus oli oikein. Opettajani sanoi minulle suoraan, että kympin olisin matematiikasta ansainnut, mutta tuo vähennyslasku, joten saat ysin.

Lukutaitommekin on rapistunut. Moni nuori kertoo mediassa, ettei ikänä ole lukenut yhtään kirjaa. Lukeminen vaatii myös keskittymistä, mutta nykyinen hektinen aikakausi ei sitä tarjoa. Kielemme on myös köyhtynyt, joten nuorten on vaikea tulkita kielikuvia ja sanontoja. Toki tässä kohtaa on otettava huomioon myös nämä maahanmuuttajat, joiden suomenkielen taito on jäänyt astelle "hyva sumi". Tämä on johtanut siihen, että osa kouluista jää pisteissä kauas toisista. Minä en koskaan opettanut sisarusten lapsille lukemista, sillä aivojeni takia en pysty lukemaan ääneen. Toki luin heille satuja, kun pienempiä olivat, sillä he eivät tekstiä tunteneet ja osin sen luin ulkomuistista. Sama tilanne oli aivojen suhteen mummollani, jolle rippikoulupappi kohteliaasti sanoi: "Ulkoluku on hyvä, mutta sisäluku on heikko ja heikkona pysyy.".

Aasian maat nousevat auringon tavoin tutkimuksessa. Asenne siellä kouluun on etuoikeus parempaan elämään, mutta myös se, että siellä maahanmuuttajat kuuluvat samaan kielisukuun, joten oppiminen on siinä suhteessa helpompaa. Ruotsin tilanne on heikompi kuin meillä, mutta siellä on paljon enemmän maahanmuuttajia, joiden ruotsinkielen taito on nollatasoa. Maahanmuuttajien jengiytyminen ja opintojen lopettaminen kesken on monessa maassa jo arkipäivää ja tulee olemaan myös meillä Suomessa.

Aina on ollut nuorissa myös pintaliitäjiä ja pilvenpiirtäjiä. Osa kokee myöhäisherännäisyyden oppimisessa, mutta osalle oppiminen jää pintakiilloksi eli ulkoa opetellaan koetta varten, mutta sisäistäminen jää. Tänä päivänä on myös nuoria, jolle tärkeämpää on tykkäämiset sosiaalisessa mediassa ja siellä näkyminen. Valitettavasti CV:n ykkösantia ei ole youtube-videot, facebook ystävien määrä ja pelien pistekertymät.