Erilaisissa lähteissä on viimepäivinä ollut runsaasti
artikkeleita julkishallinnon palveluista tai pikemminkin niiden puuttumisista
tai alasajosta. Laajasti on ollut nyt esillä sairaskuljetuksista, jotka nyt
uuden lain mukaan ovat siirtymässä kunnilta (liian pieniä yksiköitä hoitamaan
hommaa) sairaanhoitopiireille (suurina yksiköinä valmiuksia homman hoitoon).
Pirkanmaalla pistettiin paremmaksi eli kustannukset nousevat, mutta yöaikaan
ambulanssi saadaan lähtövalmiuteen vasta 15 minuutin päästä. Tästä oli verkossa hyvä kuva, sillä
ambulanssimiehistö piti hiljaisen hetken hoidon puutteeseen menehtyvien
muistolle. Yleisönosastossa neljä ensihoidon lääkäriä moitti suunnitelmaa ja
totesivat hienosti: "Mikäli tulevaisuudessa ambulanssi ei hälytyksen
tullen ole edes liikkeellä 15 minuutissa, voidaan potilaan luokse saavuttaessa
jatkossa ainoastaan todeta potilas kuolleeksi.". Kiire siirtyy siis
hautaustoimistoille.
Kansanterveyslaki vuodelta 1972 toi meille terveyskeskukset.
Ympäri maan pystytettiin uusia terveyskeskusrakennuksia, joissa olivat kaikki
palvelut saman katon alla. Pikkuhiljaa lopetettiin asuinalueiden pienet
yksiköt. Minunkin asuinalueella oli lääkärin, hammaslääkärin,
terveydenhoitajan, kouluterveydenhoitajan ja neuvolan vastaanotot. Näissä
pienissä yksiköissä sait palvelun välittömästi ja ne olivat kaikkien tiedossa.
Muistan lapsuudesta tapauksen, jossa veljeni leikkasi veitsellä lihaa
leivänpäälle, mutta onnistui pikkupoika viiltämään sormeensa. Sisareni antoi
ensiavuksi keittiöpaperia. Hätä oli suuri, mutta molemmat muistivat, että
tuossa lähellä on kouluterveydenhoitaja. Pistivät jotain ulkovaatteita päälleen
ja menivät noin puolenkilometrin päässä sijaitsevalle vastaanotolle.
Terveydenhoitaja näki kaksi lasta ja heidän hätänsä. Hän otti heidät
vastaanottohuoneeseen ja hätääntyneet lapset kertoivat mitä oli tapahtunut.
Terveydenhoitaja tutki ja hoiti vamman ja sen jälkeen kysyi lasten tiedot.
Tiedot saatuaan hän otti potilaskortin esille ja siinä olleiden tietojen
pohjalta soitti äidille.
1990-luvun alun lama ja pankkiriisi ajoivat terveyskeskusten
toiminnan todella alas. 1980-luvulla aikuinen ihminen pääsi vielä
hammashoitoon, mutta tuon taloudellisen katastrofin jälkeen sinne pääsivät enää
lapset, odottavat äidit, veteraanit ja vakavaa pitkäaikaista sairautta potevat.
Puhelimella ei enää yhteyttä saa ja lääkärin vastaanotolle ehkä kahden viikon
päästä. Ennalta ehkäisevä työ on muuttunut vain sairauden hoidoksi. Kuten nuo
neljä lääkäriä kirjoituksessaan mainitsi: "Sosiaali- ja terveysministeriön
selvityksen mukaan työikäisen tapaturmainen kuolema maksaa yhteiskunnalle noin
0,8-1,5 miljoonaa euroa.". Paljonko on rahaa palanut kun ennalta ehkäisevä
toiminta on loppunut?
Terveyskeskuksiin ei saada lääkäreitä. Tästä kirjoitti
hienosti yleisönosastossa eläkkeellä oleva lääkäri: "Entinen vapaana
ammatinharjoittajan toiminut lääkäri joutui kansanterveyslain tultua voimaan
vuonna 1972 terveyskeskuslääkärinä sekä byrokraatiksi että byrokratian uhriksi.
Terveyskeskuslääkärin edeltäjän eli kunnanlääkärin lomakerepertuaariin kuului
potilaskortti, resepti ja todistuslomake sekä kerran vuodessa
lääkintöhallitukselle lähetettävä raportti tartuntataudeista.". Tämä
eläkelääkäri taitaa olla sen verran nuori, että ammoin kunnanlääkärin piti
vielä tehdä kunnan hallitukselle vuosikertomus.
Poliisia ei näy ei kuulu. Tästäkin oli kirjoitus
sunnuntailiitteessä. Suomessa on ajettu poliisitoimintaa alas ja se näkyy. On
laajoja alueita, joilla poliisin paikalle saamiseen menee aikaa ja paljon. On
melko turha soittaa hätänumeroon saadakseen apua, jos lähin partio on 150
kilometrin päässä. Sunnuntailiitteen kirjoituksessa, kansalaisen tapauksessa
jäin todella miettimään, samaa ilmeisesti miettivät poliisitkin. Poliisipartio
oli sattumalta alueella ja havahtuivat peräänsä ajaneeseen autoon, joka
vilkutteli pitkiä valoja ja pysähtyivät. Nainen kertoi, että kotona asuva poika
on ryhtynyt ryypiskelemään ja hän ei ole uskaltanut mennä kotiinsa kahteen
vuorokauteen. Kirjoituksessa myös esiintyi eläkkeellä oleva poliisi, joka
pelkää, että kansalaiset ottavat käyttöön sakinhivutuksen ja omankäden
oikeudet. Myös koulun rehtori oli huolissaan, sillä nuoret ovat oppineet sen,
että rötöksistä ei rangaistuksia seuraa, koska ei ole valvovaa virkavaltaa. Tilastot
pysyvät kauniina, eihän siellä poliisia tarvita. No, ei tarvita kun kukaan ei
viisi soittaa, koska apua ei kuitenkaan tule.
Useissa kirjoituksissani olen käsitellyt näitä asioita.
Julkishallinnon palvelut karkaavat kansalaisten luota kauas. Perustuslain
mukaan (2 luku 6§) Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämä ei toteudu,
jos julkishallinnon palvelut tulevat kaukaa tai joudut niiden luokse
matkustamaan pitkään. Esimerkiksi synnytyssairaaloita on lopetettu urakalla ja
(tästä kerrotaan vain huhuina) moni lapsi syntyy matkalla, jonka pituus saattaa
olla useita satoja kilometrejä. Entäpä, jos jokin menee vikaan? Kuka on silloin
vastuussa? Byrokraatti tuskin, sillä hän vetoaa tilastoihin, selvityksiin, jne.
Tästä sanoi hienosti Grimmin paroni, joka kirjoitti 15.
heinäkuuta 1765: ”Ranskan lakien todellinen henki on juuri se byrokratia, josta
herra de Gournay -vainaa valitti niin suuresti; täällä toimistot, virkailijat,
sihteerit, tarkastajat ja intendantit eivät ole nimitetty hyödyttämään yleistä
etua, todellakin, yleinen etu näyttää olevan asetettu siten, että toimistoja
voisi olla.".
Näyttäisi siltä, kuten aiemmin kirjoitin, että byrokratian
kukka kukki ja kukoistaa eli teknisellä puolella oli 1980- luvulla neljä
työnjohtajaa ja kullakin sata alaista ja tultaessa 1990-luvulle olivat edelleen
nuo neljä työnjohtajaa ja kullakin neljä alaista. Miksi ei vähennetty
työnjohtajia? Siksi, että he olivat suhteidensa ansiosta päässeet
julkishallinnon suojatyöpaikkaan, sillä he eivät kyenneet suorittavaan työhön.
Olen seurannut tätä läheltä monessa organisaatiossa ja etenkin tuossa entisessä
ammatissa. Sanoin useasti, että kuinka matala tulee älykkyysosamäärän olla,
että pääset julkihallinnon esimieheksi.
Mediassa on ollut useita kirjoituksia siitä, että rahat eivät
riitä. Luinpa tuon lauseen: "Ministeri huomasi ongelman ja perusti
työryhmän.". Rahaa riittää työryhmiin, selvityksiin, jne. Mutta ne
katoavat heti kun toimipiste on liian syrjässä. Tehdään kuten Itella (entinen
Suomen posti) vähennetään postilaatikoita, joihin voit kirjeesi sujauttaa ja
vähennetään tyhjennysaikojakin, joten ei tarvitse niin paljon kuljettaa ja
vähentyneiden kuljetusten vuoksi voidaan hintaa nostaa, jotta käyttökulut
saadaan katetuksi.
Talvivaara vuotaa kuin seula ja viranomaiset toteavat vain,
että kaikki ympäristövaatimukset ovat täytetty. Just joo, taitaa tuo
viranomainen olevan samaa luokkaa kuin tuo nykyinen liikenneministerimmekin.
Siteeraan jälleen kerran muinoisen ympäristöministerimme lausuntoa, jossa
yrityksen edustajat kertoivat päästöjen PH-arvon olevan lähellä neutraalia eli
5,5 ja hän loihi lausuman: "Hyvä, hyvä, mutta nollaan pitäisi
päästä.".
Nyt näyttäisi siltä, että poliisin on turha mainostaa
autoissaan harmaan talouden kitkemiseksi ja tuo mainos, jossa kerrotaan, että
nuorena tein ilman verokorttia ja elän kyllä kun jaksan pulloja kerätä. Valtiovalta
ja eläkevakuutusyhtiöt ovat keränneet meiltä ja työnantajilta suuren määrän
maksuja. Tutkailin tuossa, jälleen kerran, vanhoja tilinauhojani, joissa
kerrotaan palkasta maksetun työeläkkeen määrä. Lainmuutoksen jälkeen ne
katosivat johonkin byrokratian rattaisiin. Seitsemän turhaa vuotta maksoin
palkastani työeläkemaksua, kuten työnantajanikin. En ole loppusummaa laskenut,
mutta mietin, että kenen taskuun nämäkin rahat katosivat.
Lisäksi on tullut esitys, että kehitysvamma ei ole oikeutus
laitoshoitoon, vaan heidät pitää sijoittaa normaaliin asumiseen. Käykö nyt
sama, mikä koitui tuon mielisairaanhoitolain muutoksen myötä. Tällöin tulivat
terveyskeskusten hoidettavaksi alkoholistit, narkomaanit, sekakäyttäjät, väkivaltaiset
muistisairaat sekä mielenterveyspotilaat. Tämä lakimuutos aiheutti sen, että
moni lääkäri ja hoitaja jättivät terveyskeskuksen. He kokivat, että ammattikoulutus
ei riitä. Silloin ammoin lasareetissa työskennellessäni olin epätoivoinen. Ei
ollut enää fyysisesti sairaita, joita hoitaa ja kuntouttaa. Oli vain
psyykkisesti sairaita, joiden hoitoon minulla ei ollut koulutusta, tietotaitoa
ja osaamista.
No kevennetään vähän. Olen silloin ammoin tutkaillut
lasareettimme historiaa ja siellä oli kunnanlääkäri, joka hahmotti kunnan
tilannetta kauniisti. Yksityisyyden nimissä poistan paikkakunnat ja henkilöt.
Olen myös kirjoittanut sen nykyfontille eli ei ole tätä Gifu askin fonttia. En
kuitenkaan ole muuttanut vanhaa Suomea nyky-Suomeksi enkä hänen
kirjoitusvirheitään. Taidamme palata julkishallinnon palveluissa tuohon vanhan
ajan epäkohtiin. Kuten tuo paroni Grimmin totesi jo ammoin, joten voimme
päätellä, että historia toistaa itseään ja byrokratian kukkanen voi hyvin.
Kunnanlääkäri
XX aloitti kunnanlääkärin viran hoitamisen 25.4.1918 eli kansalaissodan
päätyttyä. Hän kuvaa kuntaa ja sen sairaanhoidollista toimintaa kunnanlääkärin
kertomuksessa seuraavasti:
"Kunnanlääkäripiirin
muodostaa pinta-alaltaan 212,5 neliökilometrinen X kunta, joka 2 - 3 km:n
levyinen X-järvi jakaa kahtia: kaakkois-eteläiseen, pinta-alaltaan noin
kolmannekseen, X-.X eli n.k. X-puoleen, varsinaiseen maaseutuun sekä luoteis-pohjoiseen suurempaan osaan,
missä etelästä läpivirtaavan X-joen alajuoksun varrella löytyvät
asutuskeskukset, koskiyhteiskunnat, X, X sekä X välisellä kannaksella X-X.
Laaja pohjoisosa pitäjää muodostaa osin karun kankaisen, osin hyisen hallaisen,
asumattoman korpimaan. Vasta ihan pohjoisessa
n.k. X-kulmalla X:n ja X:n rajoilla ilmaantuu taasen vähin asutusta X:n eli X-joen
rantamilla.
Pohjaveden
saanti juomavedeksi ei tuota suurempia hankaluuksia vaan näkee kaivoja
kaikkialla asumuksien yhteydessä ja hyviä luonnonlähteitäkin löytyy, X:kin,
josta on alulle pantu jonkinlainen vesijohtoverkko, saa juomavetensä
pohjavedestä ja onkin siksi säästynyt suuremmilta lavantautikuloilta niin X:n
yhteydessä kuin se onkin.
Teitä
kunnassa on paikallisliikennettä varten verrattain vähän. Pääliikennetie
kulkevat pääasutusta myöten pitkin kummankin puolisia järvi- ja jokirantamaita.
X-puolelta kulkee sitäpaitsi uusi tie suoraan sisämaahan läpi pienviljelyksiä
muodostavan X:n kautta, suoraan sinne johtavat vain huonopääsyiset metsäpolut.
Kyläteitä on hyvin vähän. Suuriakin asutusryhmiä ihan lähellä keskuksia on
usein huonojen teitten takana, puhumattakaan pienimmistä metsäkulmista, joihin
usein on miltei pääsemättömissä. Itse maantiet ovat syksyin keväin
kauhistuttavassa kunnossa, vilkasliikkeisistä Etelä-X yhtenä korttelin
paksuisena savivellinä, ei kumma siis että kylätietkin silloin ovat paljaana
liejuna. Yleisliikenne X-X:n rata ja on sen varrella kunnassa paitsi 3
vilkasliikenteistä asemaa vielä 5 pysäkkiäkin. Sitä paitsi on avoveden aikana Xjärvellä
hyvinkin vilkas laivaliikenne X:lle.
Kunnassa on
lähes 14,000 asukasta (Papiston uudenvuoden ilmoituksen mukaan oli asukasluku
vuodenvaihteessa 11,843; syntyneitä oli yhteensä 233 ja kuolleita 475, joista
miehiä 347 128 naista vastaan, ero johtuu sotatilanteesta) muodostaa yli 1,600 ruokakuntaa, joista teollisuus on noin
460:llä pääelinkeinona ja 360:llä maanviljelys, talonsavujen ollessa siinä 150
ja torpansavujen noin 100, muitten savujen lähennellessä 850:tä. Paikkakunnan
pysyvä maataviljelevä väestö, jonka tyypillisempänä tapaa X-puolisella
maaseudulla on aito X:stä. Suuri tehdas- ja etukaupunkiväestö on hyvin
kirjavaa, kaikilta maanääriltä kotoisin sekä paljon muuttelevaista.
Kuten jo
mainittin on kunnan asujamisto ryhmittynyt pääasiallisesti kolmeen
asuntokeskukseen: äärimmäisenä lännessä läänin rajan kummallakin X puoleisen
osan asukasluku lähentelee tuossa 1,000:tta, vastapäisen, rajantakaisen
yhteiskunnan ollessa ainakin samansuuruisen. Tehtaita siellä on: pari
sahalaitosta ynnä puuhiomo. Sitäpaitsi
on siellä suuri kauttakulkuliikenne sekä ylävesihin X:n-X:n, että alas X-jokea.
Keskellä on X-kosken partahilla X:n yhtyiskunta noin 3,000 asukkaineen. Sekin
teollisuuskeskus: paperi-, kumi-, piirauta- ym. pienempiä tehtaita. X on
samalla kunnallinen keskus: kirkko, kunnan kokoushuone, vaivaistalo, hourula,
apteekki, pankit ym. Se on myöskin määrätty kunnanlääkärin asemapaikaksi. Äärimmäisenä
idästä X ja X. missä yksistään lasketaan olevan asukkaita siinä 6,000
paikkeilla, suurin osa siitä tehdastyöväestöä ja onkin siellä suuri luku mitä
erilaisempiä tehtaita: paperi-, tapetti-, väri-, vernissa-, nahka- ym. tehtaita,
konepajoja ym. ym. Paitsi näitä on kunnan alueella vielä neljäskin oma
erityinen yhteiskuntansa nimittäin X keskuslaitos mielisairaita vaten, jonka
asujamisto nousee lähemmäs 750:neen.
Kunnassa on sivistyksen nostattajana 11
kansakoulua, useimmat niistä 2 useamman opettajan kouluja. Opettajia on 25 ja
oppilaita oli vuonna 1917 kansakouluissa yhteensä keskimäärin 1,088. Sitä
paitsi on jo muutamia kiinteitä pientenlastenkoulujakin omine vakituisine
koulurakennuksineen. X:n tehtaalla on lukusali ja kirjasto työväkeään varten
sekä lastentarha heidän lapsilleen. Lisäksi on kunnassa, paitsi pari yleistä jo
aikaisempaa lastenkotia, tänä vuonna ollut toiminnassa 2 sotaorpolaa
omakuntalaisia varten. Syksystä on kunnassa tämän lisäksi työskennellyt
kansanopistokin.
Kunnalla on kyllä X-läänin kuvernöörin 20
p:nä heinäkuuta 1892 vahvistamat terveydenhoito-ohjesäännöt vaan on painos
niistä nyttemmin loppunut, kun viimeiset kymmenet vuoden kuluessa ovat jaetut
kiertäville sairaanhoitajattarille, piirimiehille ja kansakouluille, joille
kaikille samassa jaettiin myöskin kulkutautia- y.m. terveydenhoidollista
kirjallisuutta. Kunnallislautakunta toimii samalla terveyshoitolautakuntana ja
on kunta kylläkin virallisesti ollut jaettuna 12 eri
terveyshoitokatsantopiiriin, joihin lautakunta on valinnut 23 katsantomiestä,
mutta nämä usein eivät itsekään ole tienneet kuka katsastajana piirissä toimii.
Näin ollen ei varmaankaan ole tullut kysymykseenkään minkäänlaisia tontti- tai
asuntotarkastuksia ja rakennusjärjestelmän valvonisia saatikka sitten
kulkutautien tehokasta vastustamisa. Tästä näin taajakeskuksisessa kunnassa
tarvittaisiin ripeästi parannuksia tässä suhteessa. Ei olisi vaan X - X - X,
joista jo lienee kysymys nostettu, vaan ajoissa kohta yksin tein myös X ja X:kin
saatava taajaväkisiksi yhteiskunniksi, joille olisi hankittava vahvistetut
asemakaavat ja joihin olisi asetettava ajanmukaisesti säännöstellyt rakennus-
ja terveyshoitolautakunnat. Sillä asuntokurjuus kaikissa näissä
tehdaskeskuksissa on osaksi hyvin silmiinpistävä paikoitellen hyvin taajoine
asuntoryteikköineen ilman minkäänlaista järjestelyä ja sitten useinkin samaan
hataran katon alla vuokralaisena 4 lapsirikasta perhettä kussakin
nurkkakamarissa yhteisen keskeisen keittiä-eteisen ympärillä. Toiselta puolen
on kyllä merkittävä, että pysyväisesti paikkakunnalla pysyneet työtelijäät
työläisperheet ovat jo saavuttaneet jonkinmoisen varallisuuden asuen omassa
siistissä asumuksessaan puutarhan taisen keskessä. Ani harvalla on kutekin enemmän
maata, jotta pystyy lehmänkin pitämään. Itse maaseudulla talolliset tulevat
hyvin toimeen asustaen jo vähin herraskaisestikin ollen isäntäväessä oma makuu-
ja tavallisesti eri ruokailuhuoneensakin ja torpparit y.m. pienviljelijät
näyttävät myöskin olevan toimeentulevaa väkeä.
Poikkeuksellinen aika elintarvepulineen on
varmasti vaikuttanut yleiseen terveydentilanteeseen hyvinkin haitallisesti näin
suuriin tehdasteollisuusyhteikuntiin, joissa suurin osa väestöstä on jäänyt
pienen ja ajallisesti usein hyvinkin epätasaisesti jaettujen korttiannosten
varaan. Nälkäödemit ja skorbutiset funaffectiot ovatkin olleet hyvin tavalli-set
lääkärinprakriikassani. Niukan ja epätasaisen annostelun seurauksena onkin
ollut, että kaikki kuin suinkin ovat siihen kyenneet ovat syrjästä näin
koittaneet henkipitimikseen hankka, mitä suuhunsaatavaa vaan mistäkin on
läytynyt. Näitä kärkkyviä ruuankejääjiä on usein laumoittain tavannut, missä
päin vaan on sairasmatkoilla sattunut liikkumaan.
Kummakos sitten että kulkutaudit ovat
olleet niin yleisesti levinneitä kuin juuri täähän aikaan. Alkuvuodesta jo
ennenkuin vakituinen lääkäri kunnassa olikaan oli jo muutamia
tulirokkotapauksia hoidettu tilapäisessä kulkutautisairaalassa. Sittenniitä on
toukokuusta alkaen jatkuvasti pitkin vuotta ilmaantunut yhä uusia tapauksia
milloin siellä milloin täällä etekin X:n kulmalla. Vuoden kuluessa on
tulirokkoisia tilapäisessä kulkutautisairaalassa hoidettu yhteensä 47 tapausta.
Toukokuussa ilmaantui yhtäkkiä 4 eri isorokkotaupausta, kaikissa tartuntalähde X:lla
todettavissa. Elo-syyskyyssa ilmaantui jälleen 3 uutta tapausta X:ssa. Kaikki
nämäkin sairaat olivat eritettynä kulkutautisairaalassa. Kurkkumätää oli
toukokuusta asti ollut pitkin vuotta hajallisia tapauksia,
kulkutautisairaalassa on niitä hoidettu 18 tapausta. Elokuussa ilmaantui X:ssä
2 lavantautitapausta, jotka niinikään olivat eritettynä kulkutautisairaalassa.
Syyskuussa oli muutamia punatautitapauksia. Loka- joulukuun aikana riehui aika
ankara influensaepidemia kauttaaltaan yli kunnan. Marras-joulukuussa ilmaantui
lisäksi joukko hinkuyskätapauksia. Koko vuoden ajan on kunnassa täytynyt olla
toiminnassa tilapäinen kulkutautisairaala, missä hyvinkin alkuperäistä on
toisinaan täytynyt saada eritetyksi neljäkin eri epidemia lajia. Kunnallisen
kulkutautisairaalan tarve onkin osoittanut ihan välttämättömäksi
tiheäasutuksiseen kuntaan ja onkin vastuusto jo päättänyt että sellainen on
rakennettava - kivijalan piti päätöksen mukaan olla vamis vuoden 1917 kuluessa,
mutta vieläkään ei näy kiveä kiven päällä. Säikytään nyt suuri kustannuksia.
Mitään tehokasta kulkutautien
vastustamista ei esim X:ssä voi ajatellakaan ellei sairaat saada eristetyksi
sairaalaan ja X on aina pysysvä vaarallisena kulkutautilähteensä X:lle aina siksi kunnes tämä itse asiassa jo X:n
esikaupungiksi liitetään hallinnollisesti täydellisesti kaupunkiin saaden
kunnolliset rakennus- ja terveyshoitojärjestelynsä omine aluelääkäreineen ja sairaanhoitajttarineen
X:stä päin tehokas terveyshoidollinen valvonta siellä ei voi tulla kysymykseen.
Venerisiä taudintapauksia olen toistaiseksi
praktiikassa tavannu enempi vähän: jokunen refantti gonorhoetapaus sekä
muutamia sekundäri luestapauksia.
Tuberkuloosia olen samoin toistaiseksi
tavannut huomattavasti vähän, mutta sen
sijaan on ollut useampia kasiomatapauksia. Samoin näkyy stryma paikkakunnalla
olevan yleinen.
Kunnassa ei ole toistaiseksi vakituista
sairaalaa. Kuten yllä on mainittu on tilapäinen kulkutautisairaala ollut
toiminnassa kautta vuoden ja on siellä hoidettujen sairaustapausten luku ollut
76.
Kunnassa on 2 kunnan palkkaamaa kierävää
sairaanhoitajatarta, toisen asemapaikka X, toisen X. Näillä ei kummallakaan ole
vahvistettua ohjesääntlä eikä valtionapua heidän palkkaukseensa ole hankittu.
Sitäpaitsi toimii Etelä-X:ssä diakonatinyhdityksen palkkaama diakonissa ja on
hänellä ohjesääntönsä. Sitten oli alkuvuodesta X:ssa vielä toinenkin
Naisyhdisksen ylläpitämä hoitajatar, mutta varain puutteessa yhdityksen täytyi
lopettaa viran.
Kunnassa on kunnankoti. Hoitopaikkoja
siellä on 60 sekä eri hourula-osasto 16 sijalla, eri hoitajineen.
Kunnan palveluksessa on yksi koneellisen
lapsenpäästökurssin suorittanut kätilö ja on hänen asemapaikkanasa X.
Synnytysavustusta on hän vuoden kuluessa antanut tapauksessa, syntyneiden luvun ollessa
kirkonkirjone mukaan 233. Tämä on epäkohta, joka ei parane, ennenkuin kuntaan
saadaan kätilöitä lisää. Niitä tarvitaan lisäksi ainakin X:n, X:n ja Etelä-X:n,
kunnekin eri.
Suurin osa kunnasta säilyi sodan jaloissa
verrattain kokemattomana lukuunottamatta ryöstöjä ja pakkoluovutuksia, joita
tapahtui vähän kaikkialla. Ainoastaan X:n lähimmät ympäristöt X-X kärsivät
kaupungin pommituksesta ja valtauksesta ja aineellinen vahinko näissä tiheissä
tehdasseuduissa olikin sitä tuntuvampi. Sotavaurio koko kunnassa lasketaan Smk.
2.113.990:96
10
p:nä helmikuuta 1919.
Kunnanlääkäri X.X