Peruskoulun painotusluokkia ja koulusurfausta

Eilen tuli viimein Yleltä informaatiota, jossa kerrottiin kunkin koulu A2 opiskelijoiden määristä. Siinä myös kerrottiin koulualueen tuloista ja korkeakoulutusasteesta. Lista ei kylläkään ollut kattava, sillä kotikuntani kouluista löytyi vain yksi. A2 opiskelijoilla siis tarkoitetaan niitä, jotka puhuvat jotain muuta kieltä kotona, kuin ruotisia tai suomea. Tästä listauksesta alkoi heti rasistikohu ja Li Andersson oli hyvin harmistunut moisen listan julkaisemisesta ja kertoi voivansa laittaa lapsensa monikultturiseen kouluun. Ruotsin kielisenä perheenä ei taida olla paljon monikulttuurisia kouluja, ellei sitten turkulaisena pistä lastaan Varissuon kouluun. Ko. koulu ollaan jostain syystä siirtämässä keskustan alueelle

Nyt aamun aviisissa oli juttua peruskoulun painotusluokista, jotka ovat erikoistuneet jonkin oppiaineen opetukseen. Koulut saavat itse päättää painotusluokista, että ovatko ne luokkapainotteisia vai sekaryhmi. Helsingissa, aviisin mukaan luokkapainotteisuudesta oltaisiin luopumassa, sillä sen on koettu lisäävän koulushoppailua ja sergeraatiota.

Koulushoppailu tarkoittaa luokkapainotteisessa sitä, että vanhemmat valitsevat parhaan koulun ja luokan lapselleen. Tämä ei minusta ole väärin, sillä lapset ovat lahjakkuuksiltaan eritasoisia. Inkluusiohan tarkoitti, että kaikki saavat ponnistaa samalta tasolta. Tämä oli kuolleena syntynyt idea, sillä kuviteltiin, että kaikki on samoilla lahjuuksilla varustettu. Nyt inkluusioluokilla lahjakkaammat tylsistyy ja siksi vanhemmat haluavat panostaa lapsensa opiskeluun, hänen lahjojensa mukaan.

Jos koulussa on paljon A2 kielisiä eli matuja ja vielä inkluusioluokan heikkolahjaiset tai muuten levottomat oppilaat, niin koulurauha on tiessään. Edes keskinkertaiset eivät saa oppia moisella luokalla. Artikkeli kertoi kunnan luopuvan painotusluokista, sillä niihin hakeutui parhaiten menestyneitä oppilaita. Lainataan hieman aamun aviisia: "Koulussa huomattiin, että niin sanotusti kerma kertyi tietyille luokille ja näillä muilla luokilla oli sitten jonkin verran haasteitakin. Opettajakunta teki johtopäätöksen, että näin jatkossa tehdään. Luokkien profiileista haluttiin enemmän samankaltaiset.".

Koulu, jossa tämä päätös on tehty, ei ajatella lahjakkaita oppilaita. Ylen tietojen mukaan siellä on vain yhdeksan matua luokilla. Mediaanitulo alueella oli 2183 euroa. Korkekoulutettuja oli 27 % ja työllisyysaste 69 %.. Tiedän koulun alueen ja se kattaa ns. hyvätuloisten asuinalueita, kuten kunnan vuokratalojakin, sillä se on pelkkä yläluokkien koulu eli 7-9 luokat.

Pisatutkimuksista on ollut paljon huolta ja niihin hyviin tuloksiin ei mielestäni päästä matuvoittoisilla kouluilla ja niissä missä inkluusio on pahimmillaan. Mielestäni pitäisi palata vanhaan koulutusjärjestelmään. Apukoulut ja tarkkikset (edellisen seuraaja) pitäisi taas ottaa käyttöön, että keskinkertaisetkin menestyisivät. Myös vanha kunnon kansalaiskoulu ja oppikoulu pitäisi saada mielestäni takaisin. Kansalaiskouluun hakeutui kädentaitoiset, joissa niitä aineita oli runsaasti. Oppikouluun lukuintoiset, jotka viiden oppikoululuokan jälkeen saivat jatkaa lukioluokille, jos lukuintoa riitti tai sitten mennä ammatilliseen koulutukseen.

Painotusluokat poistamalla ja inkluusion lisäämisellä ei saada hallituksen tavoitetta korkeakouluopiskelijoista ikinä läpi.

Apteekkien alasajo

Luin melkoisen järkyttyneenä aamun aviisin pääkirjoitusta, jossa kerrotiin, että kaupan liitto ajaa taas käsikauppalääkkeiden vapaata myyntiä. Tätä perustellaan kilpailulla ja hintojen alenemisilla. Jos tämä menne läpi, kuten THL ja valiokunnat ovat suunnitelleen, niin saadaan samanlainen sekasotku kuin taksiuudistuksestakin.

Suomalainen on tottunut luottamaan apteekin ammattitaitoon. Niin reseptillä kuin reseptivapaillakin tuotteilla saa neuvontaa. Itsekin sain hyvää neuvontaa, kun lääkäri oli määrännyt liuoksen suun rikkeymään, jokan aiheutti sytostaatit. Sain selkeät ohjeet lääkkeen käyttöön. Apteekin työntekijä neuvoo lisäksi, mistä löytyy itsehoitotuotteet, kuten salvat.

Kaupan liitto kyllä kertoi, että itsehoitotuotteiden myyjinä olisi farmaseutit, mutta kuinka kauan se jatkuu. Onko kohta tavallinen myyjä hoitamassa myös itsehoitolääkkeitä, myyjä jota saa etsiä ympäri kaupaa.

Ei ole pitkä aika siitä uutisoinnista, jossa apteekit joutui poistamaan vapaakauppahyllyistään ulostuslääkkeet, sillä anerootikot pyrkivät ostamaan runsain määrin laihdutustarkoituksessa. Tuleeko olemaan jatkossa niin, että tuotteita voi ostaa juten juustoa. Määrää ei ole rajoitettu lainkaan. Jos apteekin valvontaa ei ole, niin kuka vastaa vahingoista ja onko riskikäyttö lisääntymässä.

En haluaisi taksiuudistuksen kaltaista härdelliä apteekkialalle. Jo nyt, sotetaksin käyttäjänä, joutuu pelkäämään, että minkälainen kielitaidoton raikkönen on taas ratissa. Apteekista odotan asiamukaista palvelua myös itsehoitolääkkeiden osalta ja sitä olen saanut. Toivon myös palvelun jatkumista, sillä minulla on monia pysyväislääkkeitä, joiden kanssa ei kaikki itsehoitolääkkeet sovi. Tarvitsen ammattitaitoista palvelua, enkä jotain etsittävää myyjää marketissa.

Miten käy terveydenhuollon

Luin melkoisen järkyttyneenä aamun aviisia ja aihe käsitteli hyvinvointialueiden taloutta. Siinä puhuttiin sopeuttamisesta ja todettiin, että minun hyvinvointialueeni budjetti on useamman kymmenen miljoonaa alijäämäinen. Nyt artikkelissa puhuttiin säästöistä, mitä pitää tehdä, että talous alueella saadaan tasapainoon ja artikkelissa mainittiin mm. päällekkäisten tehtävien purusta ja toimintojen tehostamisesta.

Ensimmäinen pelko on kotikuntani päivystyksen kohtalo. Sieltä hävisi säästöjen ja tehostamisen myötä yöpäivystys ja se siirtyi suuren sairaalan päivystykseen, joka on ollut ruuhkainen jo yli vuosikymmenen. Ensimmäiseen kuuteen tuntiin siellä ei tapahdu mitään ja sitten tapahtuu ja paljon ja sellaista, mistä Stephen King ei edes uskaltaisi kirjoittaa. Lähipäivystys on kiireetön, helppo ja rauhallinen paikka eikä jonottaa tarvitse tunteja.

Aikoja kiireettömään vastaanottoon ei meinaa saada millään, joten se näkyy päivystysten ruuhkina suuressa sairaalassa. Itsekin sain ukolleni ajan puolen tunnin vänkäämisen jälkeen, kun hoitaja esitti vain puheaikaa vaikka vastaanotto oli tarpeen ja ukko lopulta pääsi vastaanotolle ja hoidettava tilanne tuli esiin. Soittamalla terkkarista ei tunnu ketään saavan ketään kiinni ja monet ovat sanoneet, ettei takaisinsoittopalvelu toimi eli takaisinsoittoa ei koskaan ole tullut.

Toiminnan tehostaminen taas tuntuu siltä, että hoitajien selkänahasta otetaan vielä vähän lisää tai toimintoja supistetaan vastaamaan henkilökuntatarvetta. Jälkimmäinen jatkaa kyllä ruuhkia päivystyksessä ja edellä mainittu vie hoitajilta loputkin työhalut.

Päällekkäisistä toiminnoista mainittiin artikkelissa esimerkkinä hoitotyö/asiakaspalvelu. Mitäs jos purkua alettaisiin tehdä turhistä päällekkäisistä pomoista. Johtaminen on monesti hoitajien tyytymättömyyden syy ja monessa laitoiksessa on monenlaisia pomoja, on ylä-, keski- ja alakerran pomoa. Monella johtajallaon vielä vanha, hierarginen johtamistyyli ja se ei sovi tähän päivään enää ollenkaan.

Lisäksi monista sairaaloista ja etenkin hoitolaitoksista ovat kadonneet hoitoapulaiset, kotihoidosta kodinhoitajat ja lastenhoitajat. Nämä pitäisi saada takaisin, sillä sairaanhoitajat tekevät monesti muuta työtä kuin sairaanhoidollista hommaa.

Mielestäni tämä sote uudistus meni heti alkuunsa susille. Kallispalkkaisia virkamiehiä saatiin monen moista hallitusta ja lautakuntaa varten ja sitten kehdataan valittaa, ettei rahat riitä. Pelkästään alueen päällikkö saa liki kaksikymmentätuhatta euroa palkaa kuukaudessa. Hoitajien palkkoihin ei rahaa kuulemma ole. Saas nähdä miten terveydenhuollon käy, sillä pelkään pahoin, että tehostaminen merkitsee pienten paikkakuntien terveydenhuollon palveluiden alasajoa.

Lisää väkeä Marinin kabinettiin

Pääministeri Sanna Marin on olevinaan niin suuri johtaja, että hän tarvitsisi turvallisuuspoliittisen neuvonantajan ja hänen johtamansa turvallisuuspoliittisen yksikön. Tätä on perusteltu Natoon liittyvillä töillä. Taisi Sanna tyttönen nyt unohtaa, että presidentti on se, joka Nato-kokouksissa edustaa maatamme.Lisäksi Sanna pisti valtioneuvoston kanslian, itse sen johtajana, pikavauhdilla tekemään asetusta.

Idean ovat torpanneet jo ulkoministeriö ja tasavallan presidentin kanslia. Nyt idean on tyrmännyt myös Pääesikunta. Lainataan hiukan mediaa: "Asetusluonnoksen perustelut eivät riitä perustelemaan muutoksen tarpeellisuutta, Pääesikunta totesi lausunnossaan.". Täysin tarpeetonta hallintohimmeliä vastustaa jo kolme suurta instituutiota.

Nato hommia hoitelee presidentti ja ulko- ja puolustusministeriö. Lainataan taas hieman: "Pääesikunta muistuttaa muiden kriitikoiden tapaan siitä, että pääministerin työkaluna on jo tasavallan presidentin sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan TP-Utva.". Eikö tämä riitä Sannalle, vai onko hän olevinaan niin Suuri Johtaja, jolla pitää olla kaikki langat käsissään.

Marinin hallitusaikana on jo lisätty avustajia runsain mitoin ja palkkakustannukset ovat yli kaksinkertaiset Sipilän hallitusaikaan verrattuna. Nyt tarvittaisiin muka uusi, kallispalkkainen virkamies ja sille jatkuvasti paisuva alaismäärä. Marinin hallitus on ottanut hallituskautensa aikana jo 40 miljardia euroa velkaa. Nyt pitää ryhtyä säästämään eikä perustaa uusia hallintohimmeleitä, joita, luoja paratkoon, tässä maassa riittää.

Itseäni ihmetyttää myös kiire, joka hanketta leimaa. Vaaleihin on enää pari kuukautta aikaa, joten kiirettä voisi selittää se, että joku tuttu kaveri on jäämässä hyvän pestin ulkopuolelle ja tarvitaan pelastusrengas. Perustuslakivaliokunta totesi jo viime syksynä, ettei Natoon liittyminen muuta päätöksen tekoa maasamme. Miksi pakkaa sekoittamaan tarvitaan uusi hallintohimmeli. Se vaan vaikeuttaa ja hidastaa päätöksen tekoa. Tulee hieman mieleen, että Sanna tyttönen yrittää nyt haastaa presidentti instituution. 

Turkin vitkuttelu ja mussutus

Turkki on vitkutellut Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinnin kanssa. Yhdessä laadittiin kolmikantasopimus, josta ei ole seurannut kuin Turkin presidentti Erdoganin jatkuvia vaatimuksia, jotka kohdistuvat lähinnä kurdien palauttamisesta Turkkiin ja määrät ovat vaihdelleet runsaasti. Vaikka en pidä Rantaa minään hyvänä sarjakuvan piirtäjänä, niin osui kyllä oikeaan, kuvatessaan, montako terroristia on luovutettava. Erdoganille kaikki kurdit ovat terroristeja.

Nyt Erdogan ja muut muslimimaat ovat ottaneet nokkiinsa, kun Rasmus Paludan poltti koraanin Tukholmassa. Rasmus on polttanut koraaneita sata määrin eikä siitä ole mitään porua syntynyt missään. Epäillään, että Nyans puolueella olisi sormet pelissä, tässä muslimien kiihkeässä mesomisessa. Kyseisen puolueen nokkamieshän on turkkilainen. Ruotsin muskilimit myös syyttävät Ruotsia lapsien ryöstöstä, kun niitä joudutaan huostaan ottamaan.

Turkki on myös, kolmikantasopimukseen vedoten, vaatinut aseiden vientikieltojen purkua, niin Suomelta kuin Ruotsiltakin. Ilmeisesti Erdogania kismittää myös se, ettei Yhdysvallat ole antanut lentokoneisiin päivityksiä eikä myynyt tehokkaampia lentokoneita sotilaskäyttöön.

Erdogan tuntuukin nyt käyvän, Putinin tavoin, sisäpolitiikkaa, jossa on ulkoinen vihollinen. Näin saadaan massat liikkelle ja he unohtavat helpommin laukkaavan inflaation, köyhyyden, sananvapauden heikkouden ja ihmisoikeuksien poljennan. Vaalit lähestyvät ja tavalla tai toisella Erdogan himoitsee jatkoa presidentin, liki kymmenen vuoden, kaudelleen.

Turkki ei ole vapaa maa eikä se ole eurooppalainen valtio. Ihmettelen, miten Yhdysvallat on katsellut moista valtiota Nato-jäsenenä. Saisivat jo pikkuhiljaa antaa maalle kenkää, kun ei kunnolla osaa käyttäytyä. Tosin sitten saattaisi syntyä muslimien liitto, joka toisi ongelmia enemmän kuin tarpeeksi. Alkuun voitaisiin Suomestakin palautaa jokainen turkkilainen takaisin Turkkiin, sillä he eivät joko tee töitä lainkaan tai sitten pitävät harmaan talouden kebeb-paikkoja, joilla kun menee huonosti, niin uusi sukulainen astuu puikkoihin

Kotini lähellä toimii tällainen kebab-paikka. En ole siellä käynyt vuosiin, sillä en pidä siitä, että kovalla volyymillä soitetaan turkkilaista musiikkia ja samalla on auki televisio, josta tulee kovalla äänellä selitettyä turkkilaista ohjelmaa. Ei ole miellyttävä odotella sapuskaa armottomassa älämölössä.

Sananen translaista

Eduskunnan käsittelyyn on menossa pikkuhiljaa uusi translaki. Siitä on nyt käyty vääntöä eri valiokunnissa. Hallituspuolueet ovat näreissään keskustan valiokuntajäsenten lain hylkäämisestä ja kokoomus on esittänyt viime hetkellä uudistuksia lakiin.

Kokoomus sai nyt tahtonsa läpi, ettei sukupuolta voi muuttaa kuin kerran vuodessa. Perusteluina muutokselle oli se, ettei intin käyneet pääsisi livistämään kertausharjoituksista vaihtamalla hetkeksi sukupuoltaan. Rikollisille ja nettihuijareille riittää kyllä vuoden väliaikakin vaihdella nimiään ja sosiaaliturvatunnuksen loppuosaa miten tahtovat. Mielestäni tämä muutosoikeuden säilyttäminen, muuten kuin kaksi kertaa elämässä, on aivan järjetön. Sukupuoli on biologinen eikä mikään tunnetila.

Tässä laissa ovat kärsijöinä naiset. Naiseksi itsensä tuntevan on vaan vaihdettava sotun loppuosa ja pääsee naisten vankilaan, vaikka olisi minkälainen raiskari tahansa. Myös naisten pesutilat muuttuvat naisille turvattomiksi, kun siellä hilluu alastomia, biologisesti ennallaan olevia miehiä. Olihan näillä transnaisilla kesällä ongelma, kun eivät löytäneet uikkareita, jossa on riittävän iso haarakiila, peittämään sukukalleudet.

Entäs sitten urheilu. On erikseen miesten ja naisten sarjat, sillä fyysiset ominaisuudet ovat ihan erilaisia. Tällainen transnainen oli aikaisemmin kilpaillut uinnissa, Yhdysvalloissa, miesten sarjassa ja oli sijoitukseltaan sadan parhaan alapuolella. En enää muista, oliko jo vaihtanut sukupuolta myös henkkareita vastaavaksi, mutta tyttöjen uintikisoissa voitti aina. Eikö tasapuolisuuden nimissa pitäisi olla myös transsarjat.

Eiköhän tätä LGBTQ-titityytä (blogikollega Yrjöperskeleen keksimä loistava nimitys) ole jo hierottu tavallisten ihmisten naamoihin jo liian paljon. Seta on tietysti toista mieltä, mutta mulle rupeaa jo riittämään. Pidettään vnaha laki voimassa, jossa lääkäri ja psykiatri määrittelevät tunnetilan vakavuuden. Lisäksi on kritisoitu vnahaa lakia, että se vaatii lisääntymiskyvyttömyyttä. Kyllä se saadaan aikaiseksi sukupuolen korjausleikkauksessa, sillä sukusoluja tuottavia elimiä ei enää jää jäljelle.

Koulutuksen alamäki

Koulutus on yleisesti laskenut OECD-maiden tilastoissa Turkin ja Chilen välille. Suomalaiset nuoret eivät enää kouluttaudu pitkälle. Myös Pisa-tutkimuksessa sijoituksemme on laskenut. Näihin asioihin ollaan Suomessa viimein heräämässä. Puhe kuitenkin suuntautuu, ongelmien sijaan, rahoituksen riittämättömyyteen.

Koulutuksen yksi ongelma alkaa jo alaluokilta, sillä oppimisongelmaiset ja käytöshäiriöiset on tungettu samaan luokkaan muiden kanssa. Heille ei kuitenkaan ole järjestetty tukea tavallisiin luokkiin tarpeeksi, joten he putoavat kyydistä ja häiritsevät koko luokan opiskelua. Olisi syytä pohtia, että olisiko sittenkin syytä palata vanhaan eli tarkkailuluokat ja pienryhmät takaisin. Vai onko jo syytä, nuorten yhä huononevan mielenterveyden takia, palata apukoulutasolle, jossa osa koulun työntekijöistä oli mielisairaanhoitajia.

Toinen ongelma on koulutuksen itseohjautuvuus. Opettaja ei enää opeta, vaan oppilaan pitää ratkaista ongelma itsekseen. Kaikilla tätä itseohjaavuuden kykyä ei ole, ennen kuin aivot valmistuvat lopullisesti eli noin 25 vuotiaana. Pitäisikö tässäkin palata vanhempaan opetusversioon. Muistan, kun kävin aikuiskoulutuksen läpi. Kysyimme opettajalta, että kumpia on vaikeampi opettaa, nuoria vai aikuisia. Hän vastasi, että nuorten opettaminen on helppoa, sillä he nielevät kaiken opetuksen, mutta järjestyksen pidossa on ongelmia. Aikuisten opettaminen on vaikeampaa, sillä kuri kyllä pysyy, mutta he kyseenalaistavat lähes kaiken.

Kolmanneksi syyksi laittaisin syyn luokattomuuteen. Enää ei uusissa kouluissa istuta pulpettien ääressä, vaan tilat on yhteneväiset isommalle ryhmälle. On sohvia ja ryhmäpöytiä. Tämä taas vaatisi sitä itseohjaavuutta.

Lisäksi suurissa kaupungeissa on paljon kielitaidottomia matuja. He eivät selviä edes peruskoulusta kunnialla ja suurin ongelma on kielitaidottomuus. Näiden opiskelijoiden mahdollisuudet toisen asteen koulutukseen on heikot. Jos ala- ja yläkoulujen luokilla on paljon matuja, se myös heijastuu kantasuomalaisten opiskeluun, joka jää heikommaksi, sillä opettajan aika menee matujen huomioimiseen.

Korona aikana tehtiin digiloikka, joka osoitti, että kotoa käsin voi opiskella. Tosin nykynuorisolla on älykapula liimaantunut käteen ja sitä selaillaan niin vapalla kuin oppitunnillakin. Varsinainen lukeminen on monella jäänyt heikolle tasolle. Pitkään tekstiin ei ole kykyä paneutua, kun on totuttu lyhyisiin viesteihin ja lyhenteisiin. Kouluissa ei enää liene lukutunteja, joissa luettiin kirjoja. Tosin ajattelen kouluja oman käsitykseni pohjalta ja niistä ajoista on jo yli viisikymmentä vuotta ja kun aloitin koulutieni, niin koulua käytiin myös lauantaina.

Toisen asteen opintojen suorittaminen on monelle vaikeaa ja matuille mahdottomuus. Peruskoulun yläasteella stressataan jo jatko-opiskeluja. Harva 15-vuotias vielä tietää, että mitä haluaan isona tehdä. Moni nuori, ainakin erilaisten tutkimusten mukaan, haluaa helpon työn ja kivan työyhteisön. Myös tutkimusten mukaan nuorten käsitys monista ammateista on vanhanaikainen, eikä tiedosteta sitä, että homman monesti hoitavat koneet, esimerkiksi konepajatyö.

Lukio on osalle vaihtoehto, jos peruskoulun arvosanat riittävät ja sekin on stressin aihe. Lukio on hyvät välivuodet pohtia, että mitä tekee isona. Kaikista ei tule korkeakouluopiskelijoita ja huuhaa tieteilijöitä suojatyöpaikoissa on meillä jo liikaa.

Mitä tekee opetusministeriö ja opetusministerinä hetken vielä oleva Li Andersson. Ongelman maton alle lakaiseminen on karhun palvelus kaikille ja etenkin suomalaiselle yhteiskunnalle.