Aiheittain

lauantai 3. joulukuuta 2022

Joulukalenteri 2022 Kolmas luukku

Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu olivat nousseet jo varhaisin ja nauttineet kiireettömän aamiaisen. Yhdessä he lähtivät junhallille. He ehtivät ennen Valtteri Vaara ja Simeon Sinivuorta, jotka saapuivat paikalle juosten ja puuskuttivat ankarasti, sillä he pelkäsivät myöhästyvän. Juna oli kaikin puolin valmis matkaan. Vain tuoretavarat puuttuivat, mutta pian Joona Porosuksi saapui porollaan paikalle ja Millisentti Mitta ryhtyi purkamaan kuormaa. Pian kahdeksan jälkeen juna lähti liikkeelle ja hakemaan ensimmäisiä vieraita.

Tonttulan koululla lakoivat laatikkotalkoot. Koko Tonttulan väki osallistui niihin. Keitetyt porkkana kuorittiin ja soseuttettiin. Imelletty perunalaatikko pistettiin tuokkosiin. Lanttuja kuorittin ja pilkottiin Tonttu Tohvelon opein, jotka hän oli saanut mummoltaan Toini Tohvelolta, joka oli hyvä kokki. Nytkään ei vältytty tapaturmislta, sillä kuumat laatikot aiheuttivat Juuso Jäkälälle ikävän palovamman kämmeneen. Mutta paikalla talkoissa oli aina Tonttujen oma paloaseman, tutummin TOP ja sen ensihoitaja Tonttu Laastari, joka heti järjesti keittiöstä jääpaloja vamman jäädyttämiseen ja sitoi sitten vamman. Nyt ei tullut yhtään veitsen viiltoa, myhäili Tonttu Laastari.

Miten junan matka etenee ja ketä tulee kyytiin? Se selviää, kun aukenee neljäs luukku

perjantai 2. joulukuuta 2022

Joulukalenteri 2022 Toinen luukku

Tonttu Tohvelo oli herännyt aikaisin ja syönyt aamiaisen pikaisesti ja lukenut puoli huolimattomasti lehden, sillä alkoi junan valmistelu vieraiden hakuun. Yhdessä Tonttu Kotitontun kanssa he saapuivat junahallille. Samoihin aikoihin hallille saapuivat toiset veturimiehet eli Valtteri Vaara ja Simeon Sinivuori. Yhdessä he alkoivat kantamaan halkoja junan halkovaunuun, joita Ahkiolan Kuljetus oli toimittanut paikalle. Tonttu Vauhtisuksi kertoi, että huomenna tuovat vielä kaksi kuormaa, että riittää esilämmitykseen ja matkaan. Suopayrtin perhe saapui siivoamaan junan vaunuja. Anniina ja Aukustiina Manteli valmistelivat keittiötä valmiiksi matkantekoja ja toivat sinne kylmä- ja kuivatarvikkeet. Tuoretuotteet tuotaisiin vasta lähtöaamuna.

Koululla oli valmisteltu laatikkotalkoita, kun Tonttu Tuikitärkeä saapui paikalle ja oli hyvin huolestunut siitä, että koulun juhlasali saadaan valmiiksi itsenäisyyspäivän juhliin. Kuten tavallista otti Tonttu Tuikitärkeä taas kierroksia, sillä pitkästä aikaa tulisivat ulkomaalaiset vieraat juhliin. Onneksi keittiössä oli apuna myös Tontturouva Tuikitärkeä, joka rauhoitteli jälleen kerran puolisoaan. Laatikkotalkoot olivat vain yhden päivän mittaiset ja siihen osallistui koko Tonttulan väki. Tonttu Manteli kertoi, että ruokia juhlaan on valmisteltu jo pitkään ja suurin osa odottaa kellareissa ja koulun jääkaapeissa. Tonttuperhe Suopayrtti ottaa juhlasalin siivottavakseen laatikkotalkoita seuraavana päivänä ja siivouksen jälkeen tämän vuotinen päätösluokka huolehtii koristelusta ja Tonttu Sirkkeli tuo kuusen juhlasaliin. Myös Tonttu Sirkkeli päätyi pakaille ja kertoi, että Tonttulan Soihtu ja Valo toimittaa soihdut ja kunnantalon edustalla sijaitsevaan kuuseen valot.

Miten laatikkotalkoot sujuvat ja miten junan lähtö onnistuu? Se selviää kun aukenee kolmas luukku.

torstai 1. joulukuuta 2022

Joulukalenteri 2022 Ensimmäinen luukku

Tonttu Tohvelo heräsi aikaisin ja teki aamiaisen ja sitä syödessään luki Tonttulan sanomia. Siinä oli paljon asiaa. Oli laatikkotalkoista ja itsenäisyyspäivän juhlien valmistelusta. Tonttu Tohvelo oli hieman harmissaan, ettei pääse osallistumaan laatikkotalkoisiin, sillä tänä vuonna itsenäisyyspäiväjuhliin tulee ulkomaisia vieraita, kun korona on ohi ja hän on veturimiehenä.

Kaamosaamussa Tonttu Tohvelo ja Tonttu Kotitonttu lähtivät yhtä matkaa puutyöverstaalle. Heidän tehtävänään oli sorvata shakkinappuloita, joka oli vaativa työ. Samu Sirkkeli oli saanut tehtäväkseen shakkilaudan teon. Se oli nuorelle miehelle vaativa työ, sillä puiset ruudut täytyi sovittaa tarkalleen. Oltiinhan perustamassa shakkiluokkaa yhteen kouluun ja lautoja toivottiin aina.

Tonttulan vihanneksen johtaja Tonttu Juureva tarkasti kellareita yhdessä Sami Sammalrikon ja Sini Sinivuoren kanssa. He valitsivat suuriin koreihin erilaisia juureksia. Perunat vietiin koulun keittiöön ensimmäisenä, sillä Tonttu Manteli laittoi perunalaatikot jo imeltymään huomenna. Keittiössä apuna , perunoiden kuorimisessa, olivat junaemäntä Millisentti Mitta, Anniina ja Aukustinna Manteli. Perunoita kuorittiin ja paljon. Joonas Porosuksi ja Toomas Suopunki kuljettivat juurekset koulun keittiöön poroillaan ja ahkioillaan.Tonttu Tuikitärkeä kiiruhti koululle ja kovin hätääntyneenä kääntyi Tonttu Mantelin puoleen.

Mitä tärkeää oli nyt Tonttu Tuikitärkeällä? Se selviää, kun aukenee toinen luukku.

keskiviikko 30. marraskuuta 2022

Prologi Joulukalenteri 2022

Muistattehan Tonttulan väen, Tonttu Tohvelon ja Tonttu Kotitontun ja monet muut. Vuosi on taas kulunut ja on aika katsoa, mitä Tonttulassa touhutaan tänä vuonna näin joulukuussa. Vuosi on ahkeroitu. Talven aikana on pajoilla tehty uusia lahjoja. A.P. Kirjasin on pistänyt vanhaan painokoneeseen erilaisia teloja ja painanut hurjan määrän lahjapaperia ja häntä siinä ja Tonttulan sanomissa on auttanut Pauliina Pykälä, joka on kovasti kiinnostunut toimittajan työstä.

Tonttu Sammarikko on yhdessä tyttärensä Sanni Sammalrikon ja lääkärin pojan Riku Rohtoyrtin kanssa kuivanneet, tehneet voiteita ja mikstuuroja yrteistä, joita kesällä he ovat keränneet. Nuoret yhä opettelevat tunnistamaan yrtteja ja juuria, joita Tonttu Sammalrikko ahkerasti opettaa.

Juuso Jäkälä ja Kalle Kaarna ovat jo varttuneet nuoriksi miehenaluiksi ja ovat ahkerasti kalastaneet Tonttu Lohipyrstön kanssa. Kalansaaliit ovat olleet suuria, joten niitä on kuivattu, suolattu ja pakastettu jääkellareihin.

Tonttulan vihanneksen, Tonttu Juurevan johdolla on kasvihuoneet ja -penkit on istutettu, kitketty ja korjattu satoa. Tähän on osallistunut koko Tonttulan väki, sillä Lapissa on kasvukausi lyhyt ja se täytyy hyödyllisesti käyttää hyväksi.

Tonttu Kotitonttu piipahti sadonkorjuun jälkeen siskonsa Aliinan luona Lakkasuon kylässä. Samalla hän osallistui lakan poimintaan, joista itse piti kovin. Tonttu Kotitonttu poimi myös runsaasti karpaloita, viedäkseen ne ystävälleen ja naapurilleen Tonttu Tohvelolle, joka oli perso karpalokiisselille puuron seurana.

Mitä Tonttulassa tehdään? Se selviää, kun aukenee ensimmäinen luukku.

maanantai 14. marraskuuta 2022

Kiista saamelaiskäräjälaista

Saamelaiskäräjälaki on vanhentunut. Tätä mieltä on asiantuntijat ja saamelaiset. Tähän loppuukin sitten yhteisymmärrys. Riita koskee sitä, että kuka saa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjilla eli kuka on loppupeleissä saamelainen. Keskusta on ryhtynyt vastustamaan koko lakia urakalla ja pöytäännyttänyt lakiesityksen jo kahdesti. Kolmatta kertaa se ei ole mahdollista. Keskustan suurin kannattajaryhmä lienee lapissa.

Nykyisen käsityksen mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena. Tosin edellytyksenä on, että hän itse tai ainakin yksi vanhemmista tai isovanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Saamelaiseksi lasketaan myös jälkeläinen, joka on maa-, veronkanto- tai maakirjassa merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajlappalaiseksi. Uudistuksessa jälkimmäinen määritelmä ei olisi pätevä eli esi-isiä ei lasketa. Saamelaisen määritteenä pitäisi olla kielikysymys. Tästä on noussut riita, niin saamelaisten kuin asiantuntijoidenkin joukossa.

Saamelaisia yritettiin suomalaistuttaa pitkään ja moni kadotti kielitaidon. Parhaiten se on säilynyt porpsaamelaisilla. Kaikkein heikoin kielitaito on taas Inarin saamelaisilla ja metsäsaamelaisilla. Tämä asia askarruttaa etenkin asiantuntijoita. Ilmeisesti myös ne saamelaiset, joiden kielitaito on heikko, pelkäävät asemastaan. Lainataan hieman aamun aviisia: "Arvostelijat ovat huolissaan siitä, että uuden lain myötä osalta vähemmistön edustajista vietäisiin oikeus kuulua vähemmistöön. Se on heidän mielestään ihmisoikeusrikkomus.". Ilmeisesti saamelaiset ovat itsekin asian suhteen niin toraisia, etteivät ole saaneet päätettyä kantaa asiaan. Ainakin saamelaiskäräjien kahdestakymmenestä yhdestä jäsenestä kahdeksan ja pari varajäsentä on lakia vastaan. Ilmeisesti kielitaito ei riitä.

Pelkona on lisäksi, että saamelaisstatuksen menettänyt henkilö menettää myös saamelaisille perustuslaissa turvatut oikeudet. Kyseessä on siten monimutkainen asia. Ketä saa osallistua saamelaiskäräjille, kun kaikkien vaalikelposuus arvioidaan uudelleen. Laitaan taas hieman huolia: "Arvostelijoiden mukaan räikeimmillään tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa jatkossa äänioikeus voi olla kaupunkilaisella, joka ei ole koskaan edes käynyt Lapissa, mutta ei välttämättä enää henkilöllä, joka polveutuu saamelaissuvusta, elää saamelaisalueella ja harjoittaa perinteistä saamelaiselinkeinoa.". Tämä voisi olla mahdollista, sillä etelään muuttanut nuoriso on herännyt kotijuuriinsa ja alkanut opetella saamen kieliä. Tästä on hyvänä esimerkkinä yksi somepersoona, joka jälleen on telkkarissa esittelemässä elämäänsä. 

YK:n alkuperäiskansoja puolustava tahohan on moittinut Suomea saamelaisten kohtelusta ja itsemääräämisoikeuden puutteesta. Kun saamelaiset itsekin ovat riidoissa ja median mukaan vanhat sukuriidat vielä päälle, on haastavaa lähteä lakia kirjoittamaan. Epäilen, ettei tämänkään hallitukset ja eduskunnan aikana kyseistä lakia saada pulkkaan.

tiistai 8. marraskuuta 2022

Nuorisorikollisuutta ja katujengien taistelua

Nyt on ollut viime päivinä aamun aviisissa juttuja niin nuorisorikollisuudesta kuin katujengien toiminnastakin. Nuoriso on pääasiallisesti 15 - 18 vuotiaita ja katujengiläiset jo täysi-ikäisiä. Poliisin mukaan nuoriso-osastossa on myös nuorempia ja aviisi kertoi, että kahdeksan vuotiaat jo kaupittelee sähkötupakoita.

Nuorisolla on tapana kokoontua jonnekin. Yleensä koulujen ja markettien pihoille. Nuorisotilat eivät heitä kiinnosta. On vaan tarkoitus tavata kavereita. Nuorisoa saattaa olla paikalla toista sataa ja suositulle paikalle saatetaan tulla naapurikaupungeistakin. Yleensä nämä nuorisojoukot aiheuttavat ympäristölle eriasteista haittaa, kuten meteliä, roskaamista, jne. Mukana kuitenkin liikkuu myös erilaisia päihteitä, niin alkoholia kuin huumeitakin. Poliisia työllistää myös pahoinpitelyt, joista osa on vakavia, sillä nuorisolla on nykyisin tapana kulkea puukko taskussa. Myös ns. nöyryytysryöstö liittyy tähän porukkaan ja tekijänä on usein maahanmuuttajataustainen. Nuorisolla on myös tapana kuvata tapahtumat nettiin, kaikkien ilkuttavaksi.

Nuorisolla on myös tapana kokoontua miitteihin, johon osallistutaan mopoilla, mönkijöillä, mopoautoilla ja autoilla. Näiden lieveilmiöinä on meteli ja erilaiset liikennerikkomukset. Kumia poltetaan ja keulitaan, myös kierroslukumittarit nousevat korkealle tasolle. Tällainen miitti kun pidetään asuinalueen tuntumassa ja usein myöhään illalla tai alkuyön aikana, niin menee monelta yöunet. Poliisia ovat työllistäneet metelin lisäksi ylinopeudet ja humaltuneena ajelut.

Nuoriso ei ajattele seurauksia. Korvausvelvollisuus on vaikka olisi alle viistoista vee. Jos sössii pahemmin, niin voi saada merkinnän rikosrekisteriin. Tästä voi seurata monen moista harmia myöhemmin, esimerkiksi ei pääse haluamaansa koulutukseen tai intissä jatkokoulutus tyssää siihen. Myös rangaistukset ovat nuorilla yleensä sakkoja ja monet vanhemmat ne maksavat. Kun ei joudu itse vastaamaan tekosistaan, niin ei tekemisiä pidetä minään. Myöskään moni ei tule ajatelleeksi, että minkä kerran nettiin lykkään, niin pois ei sitä saa, vaikka kuinka myöhemmin kaduttaisi.

Katujengit ovat taas pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia  ja heitä yhdistää aktiivisuus somessa, gangsta rap sekä huume- ja väkivaltarikokset. Katujengit ovat pääsääntöisesti yli kaksikymppisten miesten porukoita. Poliisin mukaan tiedettyjä jengejä on ykistoista ja niitä on pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Itse kuitekin epäilen, että luku on suurempi ja arvelen niitä löytyvän tuosta läheisestä suuresta kaupungistakin. Katujengeillä on omat alueensä, joita varjellaan. Katujengeissä ihannoidaan väkivaltaa ja siitä tehdään ns. laulujollotuksia. Väkivalta kohdistuu yleensä toiseen jengiin ja syy voi olla mitätön eli kun kyseessä on mamut, niin tyypillistä on, että kunniaa on loukattu ja muuta ei tarvita. Kunnian käsite on länsimaissa outo, mutta lähi-itäläisille ja afrikkalaisille tärkeä asia. Itse en moista ymmärrä.

Toimintaansa katujengit rahoittavat huumekaupalla. Puukkojen sijaan heillä on ampuma-aseet ja tuskin yksikään on laillinen. Jengeissä ei ole johtoporrasta, kuten perinteisissä pyöräkerhoissa, vaan niissä on tiivis ydinporukka ja sitten on muuten vaan mukana hengaavat. Nyt pääkaupunkiseudulla käydään käräjiä liittyen katujengeihin. Ensimmäiset tuomiot on jo jaettu ja viimeisemmästä ampumistapauksesta ei ketään saatu tuomituksi, kun ei ollut oikeuden mukaan näyttöä, että kuka oli missäkin tilanteessa liipasinta painanut. Mielestäni kaikki osalliset olisi saanut tuomita.

Poliisin mukaan ja lainaan nyt aviisia suoraan: "Meillä on tietty kehityskulku päässyt jo tapahtumaan ja pohja on muodostunut. Tätä ei pidä liioitella, mutta ei vähätelläkään.". Ainakin Maria Ohisalo ja Li Andersson ovat vähätelleet ilmiötä. Heidän mukaan integraatio ei ole onnistunut. Aihe josta on puhuttu jo kolme vuosikymmentä ja rahaa siihen lykätty ja paljon eikä matuja ole vieläkään saatu yhteiskuntakelpoisiksi.

lauantai 5. marraskuuta 2022

Taloudellista räpiköintiä.

Nyt on lehdissä erilaiset talouden instituutiot kuin analyytikotkin olleet huolissaan valtion talouden räpiköinnistä. Kuten aikaisemmin kirjoitin budjetista, niin se on kahdeksan miljardia alijäämäinen. Velkaa on otettu surutta ja mikäli oikein olen ymmärtänyt, niin tällä hallituskaudella on otettu enemmän velkka, kuin edellisillä hallituskausilla. Mitään säästökohteita ei ole esitetty vaikka julkista velkaa on pitänyt jo pitkään olla karsimassa.

Velkataakka on maalamme jo suuri ja haukkaa yli puolet bruttokansantuotteesta. Alamme olla jo kriisimaa. Tosin Italialla summahan jo pitkälti yli sadan prosentin. Säästöjä nykyhallitus ei ole saanut aikaan. Jo hallituskauden alussa lisättiin ministerien avustajakaartia. Maria Ohisalo esitti juuri, että korkeakouluihin pitää saada lisää opiskelijoita. Meillä on jo muutenkin liikaa erilaisia kultturisihteereitä ja koordinaattoreita, joista ei ole mitää hyötyä yhteiskunnalle. Tosin Ohisalo esitti koulutuspaikkojen lisäämistä sotealalle, ITC-alalle ja tekniselle alalle, mutta olen varma, että paikkoja lisätään myös humanistitille aloille. Nämä kuluttavat turhaan rahaa. Esimerkiksi aamun aviisissa oli juttua tutkijasta, joka sai kahden miljoonan apurahan ärtymyksen tutkintaa.

Rahaa on levitelty sinne sun tänne. Surullisen suureinen uutinen oli Annika Saarikon esitys joulukuun lapsilisien tuplaamisesta kaikille lapsiperheille. Tämä on turha rahanmeno, sillä suurin osa saajista on hyvätuloisia. Tässä ei myöskään täyty hallituksen ajama tasa-arvo, sillä heikoimmin toimeentulevat ovat yksin asuvat. Sitä myös ihmettelen, että kehitysapuun meillä on varaa pistää velkarahaa yli miljardi euroa. Pauli Vaahtera laski, että matujen elättämiseen menee vuodessa kolme miljardia. Hallitus ei ole lupauksistaa huolimatta saanut laskettua matubisneksen hintaa. Työtätekeviä matuja on vähän ja heille kustannetaan kaikki televisioista, puhelimista huonekaluihin asti. Moniko lomailee sossun rahoija nautiskelle pitkiä aikoja niin vihamielisessä entisessä kotimaassaan.

Seuraavalle hallitukselle jää iso tehtävä säästöjen etsimisessä. Luin juuri, että yksi Pohjanmaan hyvinvointialuista on tehnyt säästöbudjetin, sillä luvatut rahat eivät riitä. Säästökohteena on sairauden hoito vanhusten hoitopaikat. Sotebudjetin vajaukset katettaisiin hyvinkin lopettamlla kehitysapu. Myös turhapäiväisten suojatyövirkojen lopettaminen olisi tarpeen. Matubisnes pitäisi lopettaa ja saada se vastikkeelliseksi. Julkishallinnosta pitäisi poistaa päällikkötasoa, joita on perustettu koko kaksituhattaluku. Senhän näki hyvin tämän päällikköhingun, kun perustettiin hyvinvoitialueet. Kallispalkkaisia johtajan paikkoja perustettiin kymmeniä. Tehostamlla töitä olisi saatu pienemmällä pomomäärällä enemmän aikaiseksi. Säästökohteita pitää keksiä paljon, että tulevat budjetit on tasapainossa, että tulot vastaavat menoja.