Aiheittain

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansalaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansalaisuus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. helmikuuta 2026

Kansalaisuuskokeesta

Aamun aviisissa oli juttua kansalaisuuskokeesta. Tähän saakka kansalaisuutta on jaettu kuin ämpäreitä marketin avajaisissa. Laissa olisi tarkoitus, että kansalaisuutta hakeva osoittaisi integroituneen Suomeen. Suora lainaus lehdestä: "Ministeriön mukaan koe voisi sisältää perustietoa yhteiskunnan toiminnasta, yksilön oikeuksista, suomalaisen yhteiskunnan arvoista, keskeisestä lainsäädännöstä sekä perus- ja ihmisoikeuksista. Lisäksi mukana voisi olla tietoja yhdenvertaisuudesta, sukupuolten tasa-arvosta sekä Suomen historiasta.". Epäilen tämän toimivuutta.

Lakia ovat arvostelleet keskuskauppakamari, Uudenmaan elinvoimakeskus, Suomen asianajajat, pakolaisnevonta ja oikeusministeriö. He epäilevät, että kokeesta tulisi tarpeeton pullonkaula maahanmuutolle ja se saattaisi muodostua tiettyjä hakijoita syrjiväksi eli rikkovan yhdenvertaisuuperiaatetta. Esimerkiksi muodostetaan luku- ja kirjoitustaidottomat, joita on suurin osa muslimeista ja humanitäärisistä muuttajista.

Maahanmuuttovirasto vastaisi kokeesta ja yliopistoilta hankittaisiin sopivat kysymykset. On myös esitetty, että koe olisi monivalintakoe. Koska yliopistot tekevät kysymykset, niin epäilen tekijöiden olevan humanisteja ja kysymykset sen mukaisia. Todennäköisesti kysymyksistä tulee helpot ja selkokieliset. Maahanmuuttajat saavat tulkkipalvelut, joten tulkki voi kertoa oikeat vastaukset. Tosin testin kielinä olisi Suomi tai Ruotsi.

Kalliiksi tämäkin tulee. Alkuinvestointi maksaa viisimiljoonaa euroa. Luulisi kysymysten teko ja kokeen aloitus halvempaa, mutta maahanmuuttajien teollisuushaara kustantaa paljon. On luvattu hallituksen toimesta laskea kustannukset, mutta en ole sellaista löytänyt. Eräiden arvioiden mukaan maahanmuuttajat aiheuttavat noin 6,3 miljardin kulut vuosittain.

Suora lainaus lehdestä: " Lakiluonnoksen kommenteissa huomautetaan lisäksi, että kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen voi heikentää maahan muuttaneiden sitoutumista Suomeen ja vähentää pitovoimaa. Tätä korostivat etelän suuret kaupungit Espoo, Helsinki, Turku ja Vantaa.". Nämä ovat jo menetettyjä kaupunkeja, jossa ulkomaalaisten osuus on suuri. Menetettyihin kaupunkeihin kuuluu myös Oulu, jossa juhlitaan ramadania ja Tampere, jossa ulkomaalaisten tekemät rikokset on nousussa.

Nykyään riittää kansalaisuuden saamiseen usean ehdon täyttyminen, mutta vaaditaan vähintään tyydyttävää taitoa suomen tai ruotsin kielessä ja sen huomaa. Maahanmuuttajat eivät osaa kieliämme riittävästi ja älämölöävät sitten omalla kielellään. Lapset eivät opi maamme kieliä ja menetetyissä kaupungeissa vanhemmat valitsevat päiväkoteja ja kouluja suhteessa ulkomaalaisiin lapsiin. Mediassa oli maksumuurin takana kertomus päiväkodista, jossa oli vain kolme suomalaista lasta. En maksanut, joten en tiedä, mitä mieltä tarhatädit olivat.

Mielestäni kokeessa voisi olla viitisen kymmentä kysymystä, jotka olisi historiaa, lakia ja tasa-arvoa. Arvoja on vaikea mitäta, sillä ne vaihtelevat puolueesta ja ihmisestä riippuen. Tasa-arvo olisi tärkeä kysymys, sillä muslimit valehtelevat niissä kysymyksissä. On myös irvokasta, että imaami voi sanoa TV:ssä homojen tappamisen oikeudesta, mutta Päivi Räsänen ei saa siteerata raamattua. Lain tuntemus olisi myös hyvä.  Kielitaitovaatimusta tulisi korottaa. Tyydyttävä kielitaito ei riitä.

Moni arvostelija puhuu työperäisestä maahanmuutosta. Tosiasia on se, että moni tulee halpapalkka-aloille ja kun maahanjäänti on mahdollinen, niin irtisanoudutaan töistä ja aletaan elämään sosiaali-turvalla. Kun katsoo menetettyjen kaupunkien kauppakeskuksia, niin sieelä notkuvat pitkin päivää nämä työperäiset maahanmuuttajat. Niiden osuus sosiaalitukien saajista on paikoin yli viisikymmentä prosenttia ja maksetut summat suuria.

Mielestäni humaritäärinen maahanmuutto saisi loppua. Ne on pääsääntöisesti kouluttamatta olevia luku- ja kirjoitustaidottomia, joiden kyky oppia kieliämme on pahasti pakkasen puolella. Nytkin niitä otetaan viisisataa lisää elätiksi. Myös työlupien kanssa saataisiin olla tiukempia. 

Maahanmuuttoa tulisi muutenkin rajoittaa. Lukioihin ja yliopistoihin haetaan jatkuvalla syötöllä ulkomaalaisia opiskelijoita rahan perässä. Viisikko vielä löysensi opiskelijoiden perheiden yhdistämistä, mistä syystä meillä on runsaasti sosiaalisella tuella elätettäviä. Palautusta ei niille saada aikaan. Muutenkin maasta poistamiset takkuaa. Moni muslimimaa ei ota niitä takaisin, jos paluu ei ole vapaaehtoinen.

torstai 11. heinäkuuta 2024

Kielikokeisiin ruuhkaa

Luin pari päivää sitten aamun aviisista, että perustason kielitutkimuksiin on ruhkaa. Kansalaisuuden myöntämisessä vaaditaan keskitason Suomen tai Ruotsin kielen tuntemus. Kielikokeisiin on nyt ruuhkaa kaikissa suurissa kaupungeissa. Ilmeisesti kaikki, riittävän kauan, Suomessa notkuneet ovat hakeneet kansalaisuutta, kun tiukennuksia on tulossa. Passin saatuaan onkin sitten kelarahoilla kiva matkustella entiseen kotimaahansa lomalle ja elää herroiksi.

Mielestäni keskitaso ei riitä kansallisuuden edellytykseksi. Nämä keskinkertaiset eivät käytännössä puhu Suomea tai Ruotsia. He tarvitsevat yhä tulkkipalveluita pärjätäkseen yhteiskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei riitä keskitaso vaan hyvä Suomen ja Ruotsin taito. Tässä on viranomaiset menneet riman alta.

Kansalaisuuksia jaetaan kuin ämpäreitä marketin avajaisissa. Niitä myönnetään heppoisin perustein ja onkin oikein, että saantia tiukennentaan. Nyt moni kansalaisuuden saanut notkuu suurissa kaupungeissa sosiaalitukien varassa. Espoossa ja Vantaalla saa suurin osa matuista sosiaalitukea. Naiset eivät ole yksinhuoltajia, vaan sharialain mukaisessa avioliitossa. Jokaisen neljän sallitun vaimon luona vierailee säännöllisesti sama mies, joka siittää uuden lapsen. Palkitsihan jo prisidentti äitien päivänä matun, joka oli yksinhuoltajana kasvattanut kaksitoista lasta.

Kansalaisuus ei pitäisi olla jaettava, vaan ansaittu. Tästä tulee ensinnäisenä kieli, jota on osattava hyvin ja sillä pärjää ilman tulkkipalveluja. Sitten pitää sitoutua paikalliseen kulttuuriin. Se ei ole sitä, että suurten kaupunkien keskustoihin keräännytään lössiksi ja puhekieli on entisen kotimaan älämölöä. Huutamalla ählämikielillä ei saada aikaan kuin pahaa verta.

Kyllä kansalaisuus on voitettava tapahtuma. Sitä ei saa keskinkertaiseela kielitaidolla.