Pyhäinpäivä vai halloween

 Nyt on pyhäinpäivä oikealla paikallaan eli ensimmäinen marraskuuta. Tämä yö on myös nykyisin halloween juhla, joka on amerikkalainen versio kelttien Samhain-juhlasta. Keltit uskoivat, että ensi yönä on maailma ohuimmillaan ja vainajat ym. kummajaiset pääsivät maailmaan. He myös uskoivat, että tuleva kuningas siitettiin Samhain yönä. Muinaisina aikoina myös valittiin Samhain kuningas, joka uhrattiin seuraavana päivänä. Halloween juhlalla ei ole mitään tekemistä irlantilaisten vastaava juhlan kanssa.

Suomessa juhla oli Kekri niminen. Perinteen mukaan vanha nainen kutsui peuroja ja saalis valmistettiin koko kylälle. Juhla on vuoden kierron päätepiste. Oli ruokaa jos jonkinlaista. Oli laulua, tarinoita, jne. Tämäkin on kaukana halloween juhlasta.

Seurasin takavuosina nuorten juhlimista pyhäinpäivänaattona ja se muistutti aika paljon Kekri perinnettä. Kokoonnuttiin porukalla syömään nyyttikestiluontoisesti. Tämä halloween on vain amerikkalainen versio kaikkine kaupallisuuksineen. Sillä ei ole perinteen muodostamaa perinnettä. Se on vaan kauppiaiden kassakoneen kilinää ja erilaisten julkkisten kuvia mediassa halloween asusteissa.

Mitäpä, jos juhlittaisiin Kekriä. Syötäisiin juhlapaistia, erilaisia perunoita, salaatteja, hyvää viiniä ja sen sellaista. Pistetään kännykät hetkesi sivuun ja pelattaisiin lautapelejä. Pöydällä olisi kynttilöitä ja jotain suolaista ja makeaa naposteltavaa.

Eurooppa sai potkun perseelleen

Nyt on Yhdysvalloissa valta vaihtunut ja tyyli muuttunut. Yhdysvaltain presidentti ja varapresidentti ovat kovin sanoin arvostelleet Eurooppaa. He ovat huomauttaneet puolustusmäärärahojen vähäisyydestä ja maahanmuutosta. Ottipa varapresidentti kantaa myös Ruotsin jengiväkivaltaan ja pohjoismaitten raiskaustilastoihin, joissa manut johtavat kirkkaasti.

Ranskan presidentti keräsi pikakokouksen ja sen anti oli, että edelleen tutkitaan asioita. Eurooppa on polvillaan. Suurin osa Euroopan maista kuuluu Natoon, mutta monikaan ei täytä sen puolustusmäärärahojen määrää ja yksi näistä on pikakokouksen järjestänyt Ranska.

Nyt Eurooppa pelkää, että se ohitetaan Ukraina kysymyksessä ja Euroopan turvallisuuskysymyksissä. Toisesta maailmansodasta alkaen on Eurooppa ajanut puolustustaan alas ja turvautunut Yhdysvaltoihin. Sen aika on nyt ohi, uuden hallinnon tultua valtaan Yhdysvalloissa.

On oikein, että Yhdysvallat potkii Euroopaa perseeseen. Eurooppa on tuudittautunut ruususen uneen jo kahdeksan kymmentä vuotta. Kiinakin on jo ajanut Euroopan ohi.

Itse äänestin EU:ta vastaan, sillä en uskonut median ja markkinamiesten lupauksiin verojen ja ruuan hinnan alenemisesta. Myös kaupan vapautumisesta puhuttiin. Eduskuntamme sääti monopolilakeja ja esimerkkinä alkoholin myynti. Ennen EU:ta, kun pääsin yövuoroputken jälkeen vapaille, niin saatoin ostaa pari ollut pulloa aamu seitsemän jälkeen, kun pääsin töistä. Nyt ei onnistu.

Eurooppa ei ole yhtenäinen. Siellä puhutaan useita kieliä ja siksi tekoälyn kehittäminen on vauvan tossuissa. Myös muu kehitys on jäänyt jälkeen. Suurin Suomen kauppakumppani Saksa on sortunut sosialismiin ja sen kehitys on ollut pysähdyksissä jo pitkään. Lisäksi Saksassa on jatkuvalla syötöllä islamistien puukotuksia.

Nyt jotkin Euroopan maat ovat luvanneet rauhanturvaajia Ukrainaan. Mielestäni hyvin sanoi brittiläinen upseeri, joka totesi maassa olevan runsaasti armeijaikäisiä miehiä, mutta kyvykkäitä asepalvelukseen vähän.

Mielestäni Eurooppa ja Eu ovat avaruudellisessa kusessa.

Kamala tapaturma

Nyt on taas käyty USA:n presidentinvaalit ja Trump voitti. Tämä on kauhean kamala tilanne Suomen tiedostavalle yhteisölle. Li Andersson luetteli jo yhdeksän kauheutta, jonka Yhdysvaltalainen kansa on valinnut. 

Ilmeiseti koko Suomi kuvitteli, että heillä on äänioikeus vaaleissa. Ainakin median haastattelevat ihmiset ovat peloissan ja kauhuissaan vaalien tuloksesta. Nyt ennustetaan kaikkia kamaluuksia taphtuvaksi.

Nyt uhkakuvina on väläytetty kauppasotaa, pakolaisten eli haittamaahanmuttajien pakkopalautuksia, inflaation nousua ja kaikkia muita karmeuksia. 

Yhdysvallat ovat selvin luvuin tehneet valintansa ja sen kanssa on elettävä, vaikka ei yhtään Trumpista tykkäisi. Punavihervasemmistolla on nyt peppukipu valtaisa, sillä kaikkia kamaluuksia ennustetaan tapahtuvan aivan hirveästi.

Trump pelko

Olen yli viikon lukenut erilaisia median kirjoituksia USA:n vaaleista. Yksi mikä on kiinnittänyt huomioni on Trumpin aiheuttama pelko Ukrainalle, talouspolitiikalle ja Natolle. Pelko on ollut kaiken kattavaa.

Yksi asia on erityisesti kiinnittänyt huomion, on tyttötoimittelijoiden lietsoma pelko. Kuinka käy Ukrainan tuelle, jos presidentiksi valitaan Trump. On esitetty, että Yhdysvallat vetäytyy täysin tuesta ja Trump aikoo saada sotaan vuorokaudessa rauhan, joka vie osan Ukrainasta.

Toinen tyttötoimittelijoiden uhka liityy Natoon. On pelätty sitä, että Yhdysvallat vetää sotilaallisen tuen Euroopasta ja lisäksi Ukrainasta. Tosiasia on, ettei useampi maa täytä Naton sopimusta puolustusbudjetista. Sopimuksen mukaan pitäisi puolustusbudjettiin käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tähän ei suurin osa Nato maista ole pystynyt tai halunnut.

Kolmas tyttötoimittelijoista on huolissaan ulkopolitiikasta. Heidän mielestään Trump kaveriseeraa liikaa autoritääristen valtioiden kanssa. Lisäksi ollaan huolissaan pakolaisten asemasta.

On hieman hämmentävää, että poikatoimittelijat muistavat Trumpin rauhanpyrkimykset lähi-idässä. Monet arabimaat ovat lähentyneet Israelia ja käynnistämässä diplomaattisuhteita.

Luin taannoin mielenkiintoisen jutun eli pojat ja tytöt kuuluvat nykyään eri leiriin. Pojat ovat konservatiivisempiä ja tytöt yhä enemmän kallellaan vihervasemmistolaisuuteen. Ei ihme, jos paria ei löydy. Tämä ajatusmaailmojen ero ilmeisesti paistaa myös mediasta. Ainakin itse suhtaudun siihen epäille, jos kirjoittajana on työttötoimittelija.