Aiheittain

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Myrskyä

Saimme tuossa viimevuoden lopulla Tapanin ja Hannun myrskyt koettavaksi. Kuten ennenkin, niin nytkin kaatui puita tuulen voimasta. Seurauksena oli laajoja ja pitkäkestoisia sähkökatkoja, tukkeutuneet puhelinlinjat ja nettisivustot, vedentulon loppuminen, jne. Mikä mättää pohjoisessa maassamme pohjoisessa, kun jokainen myrsky aiheuttaa suunnattoman katastrofin ja valtaisan polemiikin ja apua ei kuulu?

Sähköjohtoja on paljon ns. ilmajohtoina, jolloin tuulen kaatama puu rikkoo johdot. Johtoja on kyllä ryhdytty siirtämään maanalle, mutta eivät ne sielläkään turvassa ole. Miten monta kertaa on uutisoitu kaivurin kuokkineen johdot ylös?  Taas oli puhetta, etteivät metsänomistajat anna raivata puustoa johtojen vieriltä, joten vikoja syntyy herkemmin. Miksei isojen linjojen vieruspalstalla kasvateta joulukuusia? Ne katkaistaan niin lyhyenä, etteivät ne langoille lentele. Maanalle kaivamisessakin on ongelma, sillä kuokkiminen tehdään jonkun omistamalle maalle ja kuten tiedämme jo teiden korjauksista, ei kukaan tekijä niitä monttuja silottele. Kun tulee ongelma kaapelikanavassa, niin kuokkijat tulevat, mutta kuopat jäävät omistajan siloteltaviksi. En itse haluaisi olla jatkuva silottelija.

Kaatuneiden puiden ja sähköjohtojen korjaamisiin esitettiin jo armeijan hälyttämistä apuun, jotta nopeammin saataisiin viat korjattua. Sähköyhtiöt kertovat kyllä, että heidän miehensä tekevät pitkää päivää ja parhaansa. Onko siellä sama tilanne kun muinoin kunnalla? 80-luvun alussa oli neljä työnjohtajaa, joilla kullakin sata alaista ja 90-luvun lopulla olivat yhä nuo neljä työnjohtajaa, mutta kullakin neljä alaista. Metsurin työt on nykyisin korvannut kai tuo Jussi Peura ja kaverinsa Ponsse.
Eipä noita tuulenkaatoja koneet pysty hoitamaan vaan tarvitaan metsureita. Jokainen osaa töpselin laittaa pistorasiaan, mutta kytkentöihin tarvitaan ammattilainen. Miksei armeijaa voida hyödyntää? Heillä on helikoptereita, jotta vika-alueet voidaan nopeasti kartoittaa ja tasan varmasti parempia suunnistamaan kuin sähkölaitoksen insinöörit. Heillä on myös eri alojen ammattilaisia, joista varmasti löytyy mm. sähkömiehiä. Moni toki opiskellee, mutta opiskelijalle olisi tuommoinen työ hyvä harjoitus ja jos sellainen vielä hyödyttäsi nuorta esimerkiksi työtodistuksen muodossa. En toki katastrofitöihin laittaisi nuorukaista, jonka ainoat aktiviteetit ovat näppäimistön näpyttely ja Wii-peli. Tietoa ja taitoa tarvitaan enemmän.

Puhelimet tukkeutuvat on jokaisen myrskyn vakioilmiö. Mielestäni tehtiin suuri virhe aikoinaan, kun perustettiin hälytyskeskus ja yksi ainoa numero. Jouduin tässä itsekin soittamaan 112:n vain sen takia, että ilkivallantekijät olivat kaataneet liikennemerkkejä tietyömaalla (kiinni betoniporsaissa) ja niistä aiheutuisi suurta vahinkoa, jos niihin törmäisi. Ei todellakaan mikään henkeä heti nyt uhkaava tilanne. Hälytyskeskuksissa on rajattu henkilökuntamäärä ja kun puheluita tulee runsaasti, niin linjat tukkeutuvat. Tämä siksi, että aikansa odotettuaan soittaja naputtelee numeron uusiksi ja linjalla on tällöin yhä enemmän vastaamattomia soittoja. Sääennusteet kertovat jo myrskyn tulosta. Miksi siis sähköyhtiöiden ja hätäkeskusten henkilöitä ei hälytetä töihin ja oteta puhelinlinjoista kaikki kapasiteetti irti? Miksi ei ole numeroita niin kuin ennen vanhaan? Jos oli poliisille asiaa, soitettiin poliisille, jne.. Meillä on nykyisin kriisinhallinta ja viranomaislinjat, mutta ne eivät toimi. Katsovat, että ongelma on sähköyhtiöiden ja kansa kärsii ja maksaa. Jos ei ole henkilökuntaa vastaamaan puhelimeen, niin varmasti intin pojat sen hallitsee.

Yrityksen nettisivut takkuaa ja sen syynä on aina kapasiteetin puute. Monesti myös yhtiöiden nettisivut ovat niin vaikeaselkoisia ja sisällöltään raskaita, joten ei ole ihme, että kapasiteetti loppuu, kun pitää olla sivulla yrityksen pyörivät logot. Laatisivat hätäsivun, jossa kerrotaan, että sähköt ovat poikki, korjaamme parhaillaan vikaa. Ihan samoin kuin televisiossa oli aikoinaan kuva: ”Hetkinen”.

Miten tänä päivänä sallitaan rakentaa asuntoja, ilman vaihtoehtoista lämmitystä? Miksi 60- ja 70-luvuilla, kun kunnallistekniikka tuli, niin määrättiin omat kaivot tukittavaksi?

Nyky-yhteiskunta perustuu sähköön ja olisi mielenkiintoista nähdä, miten maamme selviäisi talvipakkasilla kolmen kuukauden sähkökatkosta? Älä luule, että kirjoitukseni loppuisi täksi ajaksi, sillä kirjoittaisin mieleeni tulleet asiat vanhalla manuaalisella kirjoituskoneella ja sähköjen palattua tulisi tekstitulva. =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti