Energia- ja sähköpula

Eilisessä aamun aviisissa oli juttua energiasta otsikolla Lämmittäminen ei ole kaasun varassa. Nyt on ollut paljon kirjoituksia sähkön ja kaasun pulasta ensi talvena ja kehoitettu säästämään energiaa. Jopa EU:n komissio on kehoittanut jäsenmaitaan vähentämään kaasun kulutusta 15 % elokuun alusta maaliskuun loppuun. Samaa ovat eri mediat toitottaneet sähkön osalta. On väläytetty, että Suomessa voidaan ensi talvena joutua säännöstelemään sähköä ja tekemään parin tunnin sähkökatkoja talouksille.

Suomen sähkönsiirron kantaverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa Fingrid, joka vastaa siitä, että sähköä on niin paljon kuin tarve on. Lainataan hieman aamun aviisia: "Vasta viimeinen keino on alkaa kuluttajatasolla säännöstellä sähköä. Jos saamme käskyn Fingriditiltä, niin katkomme kiertävästi ihmisiltä sähköjä, noin kahden tunnin ajaksi. Ilmoitamme aina, ketä sähkökatko koskee ja milloin se tapahtuu.". Varautukaamme sitten pahasti pienhiukkasia levittelevillä kynttilöillä talven pimeydessä.

Sähkökatko ei vielä parissa tunnissa pakastinta sulata, mutta sähkölämmitteinen kämppä saattaa viiletä pakkasilla melkoisesti. Itsellä on takat ja hella sekä leivinuuni, joten pärjään niin lämmön kuin ruokahuollon puolesta. Tosin se edellyttää päärakennuksen piipunpään korjausta, mutta onneksi löysin muurarin, joka ei pelkää katolle kiipeämistä. Seitsemänkymmenluvulla tehtiin paljon taloja, joissa on pelkästään sähkölämmitys, joten vilu voi tulla. Kaukolämpötaloissa ei tule kuin pimeysongelma.

Jo nyt kehoitetaan säästämään sähköä ja sammuttamaan ei-välttämättömät sähkolaitteet. Eipä kesällä juuri ylimääräisiä sähkölaitteita ole käytössä, ellei kotia viilennetä lämpöisinä päivinä sähköllä. Itse asun liki satavuotiaassa puutalossa ja pakosta helteillä huoneiden lämpötila nouseen, mutta olen huomannut kropan tottuvan nopeasti kuumuuteen, joten helteet eivät nukkumista ole häirineet.

Lainataan taas hieman: "Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan mahdollinen säännöstely ajoittuisi todennäköisesti kylmille pakkaspäiville aamulle ja illansuulle. Sähkökatkoa ei toteutettaisi kaikkialla, kuten sairaaloissa. Leskelä kehottaa kuluttajia tekemään oman osansa sähköpulan hillitsemiseksi.". Mihin se sähköpula perustuu Suomessa?. Meillä on vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkoenergiaa. Tänä vuonna ei ole ollut pitkiä kuivuusjaksoja, joten vesivoimaa riittää. Oman osansa energiahuoltoon toisi Olkiluoto 3:nen, jos se joskus valmistuu. Myöhässä tuo tuntuu olevan yhden kymmenen vuotta. Ei olisi pitänyt ostaa ranskalaisilta, kuten puolisoni on osuvasti todennut, että raskalaisilta pitäisi kieltää autojen valmistus kokonaan ja keskittyisivät siihen, mitä osaava eli viinin, konjakin ja shamppanjan valmistukseen.

Sähkö- ja energiapulaa on perusteltu Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa, mutta mielestäni tämä ei ole totta, sillä jo viime talvena puhuttiin pulasta. Venäjä on lopettanut niin kaasun, sähkön ja puun tuonnin Suomeen. Puuta meillä on omasta takaa, joten se ei vaikuta hakkeella toimivissa voimalaitoksissa mitenkään. Venäjältä tuodun sähkön osuus on marginaalinen ja se korvautuisi monin kertaisesti jos Olkiluoto kolmonen saadaan toimintaan. Kaasua käyttää lähinnä teollisuus ja Helsinki lämpiää kivihiilellä, jota sikäläiset viherpiiperöt eivät noteeraa ympäristön tuholaiseksi, kun koti pysyy lämpöisenä.

Fingridillä on myös varavoimaa, joka vastaan Olkiluoto kolmosen tehoja ja voidaan hätätilanteessa käynnistämään. Koska Olkiluoto kolmonen myöhästyy jälleen eikä Ruotsista ja Norjasta saada ostettua sähköä, niin varavoimaa voidaan joutua käyttämään. Sitä artikkeli ei selvitä, että millä energiamuodolla nämä varavoimat käyvät ja artikkelin mukaan ne eivät ole ratkaisu pulaan. Akkuja on esitetty tasaamaan kulutuspiikkejä, mutta niiden aikaväli on lyhyt eikä esimerkiksi 36 tunnin varautuminen niillä häiriötapauksessa ei onnistu.

Monissa suurissa kaupungeissa suurin osa talouksista lämpenee kaukolämmön avulla, jota voidaan tuottaa eri tavoin. Huoltovarmuuden suhteen teki vihreä hallituksemme huonon päätöksen, että turve ei ole uusiutuva ja korotti sen verotusta. Toisin menetteli Ruotsi, joka totesi sen uusiutuvaksi. Moni kaukolämpövoimala toimii myös kaasulla ja nyt olaan hankkimassa nesteytyten maakaasun saatavuudeksi LNG-laivaterminaalia Inkooseen. Se ehkä helpottaa.

Tämä sähkö- ja energiapula tulee taas vaikuttamaan nuorison pahoinvointiin, sillä ilmastokriisin aiheuttamaan pahoinvointiin liittyy nyt myös sähkö- ja energia-ahdistus. Milläs sitä käteen kasvanutta kapulaa lataa, jos ei sähköä ole. Lisäksi aamun sähkökatkoksiin, kuinka monta ilmoitus tavoittaa. Itselläni on etu puuhellasta, jolla saa aamusumpit kiehautettua ja lämpöä koleaan pirttiin. Tulee mielenkiintoinen talvi.

Miten sinä selviät

Kun aamun aviisin oli rapistellut läpi, niin tapanani on katsoa netistä sitten hieman tuoreemmat päivitykset. Silmiini osui mielenkiintoinen uutinen otsikolla: "Selviätkö sinä monta päivää ilman sähköä?" Itse olen usein talvisten sähkökatkojen aikana miettinut, että kuinka monta täällä asuvista ja oleilevista jää eloon, jos kaikki sähkö on pois ja pakkanen paukkuu kolmenkymmenen asteen paremmalla puolella.
Nyt haastateltiin Suomen Pelastusalan keskusliiton (Spek) koulutusohjaaja Aikku Eskelistä, joka toteaa yksi suoraan, että maalla pärjätään paremmin kuin kaupungeissa ja erityisen ongelman muodostaa vesi.

Vesiongelma on kaupungeissa suuri ja valitettavasti moni kaupunki, kuten omanikin, on syypää tilanteeseen. Kun omakotialueelle tuli kunnallistekniikka, niin omat kaivot määrättiin tukittavaksi, kuten minunkin kaivoni. Omalta alueelta tiedän vain yhden kaivon säästyneen ja sekin kuulemma (jo edesmenneen) oli kiinni vanhan kriisipäällikön kaunopuheisuudesta. Huhun mukaan hän oli sanonut, että kaivo on vesisuonten risteyksessä ja sen pystyy tyhjentämään 15 minuutissa ja uudelleen se on täynnä samassa ajassa. Hän oli vedonnut mahdolliseen kriisiin vesihuollossa (jollaisen sitten Nokian kaupunki järjesti kuntalaisilleen 2007) ja piti tähdellisenä, että kaupungissa on puhtaita vesipisteitä.

Eskelinen kuitenkin unohtaa yhden asian eli jos vesi ei tule, niin ei se myöskään mene. Jätevedenkäsittelylaitokset pysähtyvät kuin seinään, ellei sähköä ole. Itselläni on se onni, että minulla on vielä ulkohuussi (tosin tästä ei kotikaupunkini ole tietoinen), joten tämä ei muodosta ongelmaa. Toisin on monessa kaupungissa ja varma fakta on se, että mikä suusta menee alas, tulee koipien välistä ulos. Mitenkähän tämä sitten kaupungeissa järjestetään? Myöskään muu jäte ei kulje, joten mihin ne sitten laitetaan. No, jos kaupasta ei saa uusia kääreitä, niin vähemmän niitä tulee.

Olen luvattoman usein kuullut ihmisten kehuvan sitä, että heillä on öljylämmitys tai ilma- tai maapumput sekä kaukolämpö. Nämäkin tarvitsevat sähköä ja ilman sitä ne jässähtävät kuin paska Junttilan tuvan seinään. Kyllä kehut vähenee, kun laitteet pysähtyvät ja pirtti viilenee. Minulle ei tule hätä päivää, sillä seitsemän lämpiävää tulisijaa varmistavat kaiken. Moni kyläilijä on minulle sanonut, että heitä helvittiin tuo puuhella viemästä tilaa. Ei ole vanha Kotiliesi lentänyt mihinkään ja on monta aamua pelastanut, sillä minä en lähde käytiin ilman aamukahvia.

Minua on usein mietittänyt se, että Suomessa on mahdollista rakentaa talo ilman vaihtoehtoista lämmitystä, joka on takuu varma. Minun kotieni kaltaisista taloista on surutta purettu toimivia uuneja pois. Muistan hyvin yhden talvisen ehtoon, kun sähköt katkesivat ja elimme vielä suhteen alkuaikaa. Olohuoneen uunissa oli valkea ja yläkerta oli jo lämmitetty, kuten leivinuuni. Puolisoni sanoi, ettei nyt saada mitään syötävää, kun ei sähköä ole. Ongelmako, ei totta tosiaan eli Kotilieteen valkea ja sillä keitin pannukahvia voi leipien lisäksi ja vielä kattilassa paahdoin popcornia naposteltavaksi. Surffailimme netissä (vanha keskustelupalsta), kunnes kannettavasta pimeni akku. Siirryimme pelaamaan kynttilän valossa Trivial Pursaittia. Mitenkähän selviävät ne joiden nokka katsoo aina älylaitetta ja peukut valmiina naputtamaan?

Totaalisessa sähkökatkossa ei muuten ole enää polttoaineenjakelua, sillä pumput ovat sähköisiä, mopo pensaa lukuunottamatta. Työpaikoista moni on kiinni ja sen paremmin kuin pankista tai seinästä ei hynää tipu. Kauppojen ovet ovat kiinni ja ruuan säilyttäminen tuo ongelmia. Maalla ja kaupunkien vanhoissa omakotitaloissa viimeksi mainittu ei suuria ongelmia tuota, sillä on maakellareita, kellareita ja kuten itselläni, on lisäksi ns. kylmä eteinen, jossa lämpötila on vain viitisen astetta vähäisempi kuin ulkona.

Kirjoitin 22.4.2012 kirjoituksen Pelastussuunnitelma, jossa todettiin, että se puuttuu luvattoman monelta asuinrakennukselta ja on jopa johtanut kuolemiin. Eskelinen kertoo, että heillä koulutetaan nyt nuoria ja kaupunkilaisia, sillä heillä ei ole selviytymistaitoja. No, eihän kehärinkuloiden sisäpuolella ja suurissa kaupungeissa tarvita muita selviytymiskeinoja kuin hyvä peukuttaminen ja aina avoinna oleva kauppa.

Nyt kysynkin kaikkien kaupunkien ja kuntien päättäjiltä, että onko pelastussuunnitelma sen varalta, että infrastruktuuri sortuu. Omassa skennaarisossa lykätään minun kotini lämpöön ihmisiä vankilasta ja vanhainkodista. Joudun ruokkimaan heidät omilla pennosilla. Puurakenteisen taloni seinistä viedään lautoja nuotioihin. Miten kunnat, kaupungit ja valtio ovat varautuneet totalitääriseen infrastruktuurin särkymiseen? Tämä siksi, että kyberhyökkäyksistä kerrotaan toistuvasti ja ei ole pitkä aika, kun sairaaloita oli kyykyssä useita.