Kun aamun aviisin oli rapistellut läpi, niin tapanani on katsoa netistä sitten hieman tuoreemmat päivitykset. Silmiini osui mielenkiintoinen uutinen otsikolla: "Selviätkö sinä monta päivää ilman sähköä?" Itse olen usein talvisten sähkökatkojen aikana miettinut, että kuinka monta täällä asuvista ja oleilevista jää eloon, jos kaikki sähkö on pois ja pakkanen paukkuu kolmenkymmenen asteen paremmalla puolella.
Nyt haastateltiin Suomen Pelastusalan keskusliiton (Spek) koulutusohjaaja Aikku Eskelistä, joka toteaa yksi suoraan, että maalla pärjätään paremmin kuin kaupungeissa ja erityisen ongelman muodostaa vesi.
Vesiongelma on kaupungeissa suuri ja valitettavasti moni kaupunki, kuten omanikin, on syypää tilanteeseen. Kun omakotialueelle tuli kunnallistekniikka, niin omat kaivot määrättiin tukittavaksi, kuten minunkin kaivoni. Omalta alueelta tiedän vain yhden kaivon säästyneen ja sekin kuulemma (jo edesmenneen) oli kiinni vanhan kriisipäällikön kaunopuheisuudesta. Huhun mukaan hän oli sanonut, että kaivo on vesisuonten risteyksessä ja sen pystyy tyhjentämään 15 minuutissa ja uudelleen se on täynnä samassa ajassa. Hän oli vedonnut mahdolliseen kriisiin vesihuollossa (jollaisen sitten Nokian kaupunki järjesti kuntalaisilleen 2007) ja piti tähdellisenä, että kaupungissa on puhtaita vesipisteitä.
Eskelinen kuitenkin unohtaa yhden asian eli jos vesi ei tule, niin ei se myöskään mene. Jätevedenkäsittelylaitokset pysähtyvät kuin seinään, ellei sähköä ole. Itselläni on se onni, että minulla on vielä ulkohuussi (tosin tästä ei kotikaupunkini ole tietoinen), joten tämä ei muodosta ongelmaa. Toisin on monessa kaupungissa ja varma fakta on se, että mikä suusta menee alas, tulee koipien välistä ulos. Mitenkähän tämä sitten kaupungeissa järjestetään? Myöskään muu jäte ei kulje, joten mihin ne sitten laitetaan. No, jos kaupasta ei saa uusia kääreitä, niin vähemmän niitä tulee.
Olen luvattoman usein kuullut ihmisten kehuvan sitä, että heillä on öljylämmitys tai ilma- tai maapumput sekä kaukolämpö. Nämäkin tarvitsevat sähköä ja ilman sitä ne jässähtävät kuin paska Junttilan tuvan seinään. Kyllä kehut vähenee, kun laitteet pysähtyvät ja pirtti viilenee. Minulle ei tule hätä päivää, sillä seitsemän lämpiävää tulisijaa varmistavat kaiken. Moni kyläilijä on minulle sanonut, että heitä helvittiin tuo puuhella viemästä tilaa. Ei ole vanha Kotiliesi lentänyt mihinkään ja on monta aamua pelastanut, sillä minä en lähde käytiin ilman aamukahvia.
Minua on usein mietittänyt se, että Suomessa on mahdollista rakentaa talo ilman vaihtoehtoista lämmitystä, joka on takuu varma. Minun kotieni kaltaisista taloista on surutta purettu toimivia uuneja pois. Muistan hyvin yhden talvisen ehtoon, kun sähköt katkesivat ja elimme vielä suhteen alkuaikaa. Olohuoneen uunissa oli valkea ja yläkerta oli jo lämmitetty, kuten leivinuuni. Puolisoni sanoi, ettei nyt saada mitään syötävää, kun ei sähköä ole. Ongelmako, ei totta tosiaan eli Kotilieteen valkea ja sillä keitin pannukahvia voi leipien lisäksi ja vielä kattilassa paahdoin popcornia naposteltavaksi. Surffailimme netissä (vanha keskustelupalsta), kunnes kannettavasta pimeni akku. Siirryimme pelaamaan kynttilän valossa Trivial Pursaittia. Mitenkähän selviävät ne joiden nokka katsoo aina älylaitetta ja peukut valmiina naputtamaan?
Totaalisessa sähkökatkossa ei muuten ole enää polttoaineenjakelua, sillä pumput ovat sähköisiä, mopo pensaa lukuunottamatta. Työpaikoista moni on kiinni ja sen paremmin kuin pankista tai seinästä ei hynää tipu. Kauppojen ovet ovat kiinni ja ruuan säilyttäminen tuo ongelmia. Maalla ja kaupunkien vanhoissa omakotitaloissa viimeksi mainittu ei suuria ongelmia tuota, sillä on maakellareita, kellareita ja kuten itselläni, on lisäksi ns. kylmä eteinen, jossa lämpötila on vain viitisen astetta vähäisempi kuin ulkona.
Kirjoitin 22.4.2012 kirjoituksen Pelastussuunnitelma, jossa todettiin, että se puuttuu luvattoman monelta asuinrakennukselta ja on jopa johtanut kuolemiin. Eskelinen kertoo, että heillä koulutetaan nyt nuoria ja kaupunkilaisia, sillä heillä ei ole selviytymistaitoja. No, eihän kehärinkuloiden sisäpuolella ja suurissa kaupungeissa tarvita muita selviytymiskeinoja kuin hyvä peukuttaminen ja aina avoinna oleva kauppa.
Nyt kysynkin kaikkien kaupunkien ja kuntien päättäjiltä, että onko pelastussuunnitelma sen varalta, että infrastruktuuri sortuu. Omassa skennaarisossa lykätään minun kotini lämpöön ihmisiä vankilasta ja vanhainkodista. Joudun ruokkimaan heidät omilla pennosilla. Puurakenteisen taloni seinistä viedään lautoja nuotioihin. Miten kunnat, kaupungit ja valtio ovat varautuneet totalitääriseen infrastruktuurin särkymiseen? Tämä siksi, että kyberhyökkäyksistä kerrotaan toistuvasti ja ei ole pitkä aika, kun sairaaloita oli kyykyssä useita.
Kaiken kaikkiaan totta. Nykyinen yhteiskunta on totaalikusessa ilman sähköä. Tulee myös muistaa, että aika ajoin (ja oikein tutkijoiden voimilla) puunpolttaminen demonisoidaan ja erityisesti taajama-alueella koska siitä tulee niitä hirveitä pienhiukkasia. Luulen, että tiedostavallekin tutkijalle alkaisi halkomotti kelvata jos sähkökatko on jatkunut parikin päivää. Aggregaatti on tietysti yksi vaihtoehto mutta siihenkin kannattaa tosiaan hankkia se bensiinivarasto ennen sähkökatkoa.
VastaaPoistaTervehdys Yrjöperskeles!
VastaaPoistaJoskus kirjoitinkin pienhiukkasista, josta tutkija niin kovasti kriittisesti kirjoitti ja media vielä pisti bekkerellit uusiksi. Olen kanssasi samaa mieltä, että halkomotti tulee olemaan tiedostavalle kiintoisa tuote, kun asunnon lämpötila kämpässä menee pakkasen puolelle, mutta tiedostavilla ei taida olla paikkaa missä mottia halkoja polttaa. Ehkä muinainen keittokota?
Kaikki sellainen, josta olisi oikeasti hyötyä varutumisessa kaikenlaisiin poikkeustilohin on kiellettyä, kun maailma muka pelastuu kielloilla. Ja paskat sanon minä.. Toisaalta tekisi ihan hyvää näille viherpiiperöille ja muille maailmahalaajille joutua itse hankkimaan halkonsa ja kantamaan vetensä, käymään riulla isommissa tarpeissa jne...
VastaaPoistat.Huru-ukko
Tervehdys Huru-ukko!
VastaaPoistaJu ja sitten on ruuan hakintaan käytettävät pyssytkin kielletty. Minä selviän, mutta ei ole ovelleni tervetullut viherpiiperö, joka ei tulipesään saa valkeata. Hankkikoon halkonsa ihan itse, jos edes tietävät mitä halkomotti on ja mitä sillä tehdään.
Helppo homma. Viime vuoden kaikkea pahaa karkuun päässeet lapsetkin hyvin tulivat toimeen arktisen Hellsingin kivikossa ihan omin avuin ilman omaa sähköä, mitä nyt nykylotat iskuja pyrkivät pehmentämään lämpöänsä jakaen. Suomalaisilla olisi opittavaa tuosta ihailtavasta pyyteettömästä selviytymistarinasta.
VastaaPoistaMitä se saehkoe on, sissit kysyivät ja poikaporukassa halitanssit pystyyn. Kelasta ei sähköä haeta, joku totesi, ja nauru raikasi. Aika velikultamunia.
(Ote romaanista Peperinsa Hukannut Sotilas, teon alla, Migri Publics).
Tervehdys Veijo Hoikka!
VastaaPoistaAi onko tuollainenkin opus väännetty? Mielenkiintoista ja rahoittaja on?
Kirjoittaja vielä koulussa, toki jo ekalla luokalla.
VastaaPoistaRahoittaja lienee Suomen Monikulttuurirahasto.
Tervehdys Veijo Hoikka!
VastaaPoistaVai sellainen hengentuote ekaluokkalaiselta.
Sen verran voin vielä vuotaa, että kirjan fiktiivisenä faktantarkistajana ja oikolukijana toimii P Nerg. Hän kertoi tuntevansa kirjan nimihenkilön, mutta lupasi olla paljastamatta sitä. Salaisuus on totuus!
VastaaPoistaTervehdys Veijo Hoikka!
VastaaPoistaAha, vai että salaisuus. Tietääköhän P. Nerg edes häiskän oikeaa nimeä.