Illat ovat taas syksyn myötä pimenneet ja aamuisin on usein
sankka sumu. Lämmin syksy on myös taannut sen, että lehdistö puissa on vielä
tiivis. Täten katuvalot jäävät lehdistön varjoon ja niiden kohdalla on ihan yksi
ja sama, palaako lamppu vai ei. Hengestään tai terveydestään ei monikaan
tielläliikkuja välitä tuon taivaallista. Vain näkyvä näkyy.
Edelleen heijastin on halpa henkivakuutus, mutta hyvin
harvoin se pimeässä välähtää. Monen vaatetus on tumma ja sen havaitseminen
mustaa asvalttia vasten on mahdoton. On kumma, kun pelkästään kuorma-auton
peräkärryn perään ja sivuille on saatu liimattua kymmeniä metrejä
heijastinnauhaa, mutta edes yhtä senttiä ei löydy jalankulkijan yltä. Kuvan
tekemisen rajoitteena on vain mielikuvitus.
Polkupyöräilijöillä ei liikennesäännöt ole hallussa, mutta
ei myöskään säädökset heijastimista ja valoista. Kuten aiemmin kirjoitin, niin
tolpalla istuessani, oli pyöräparkissa kolmisenkymmentä pyörää, joista yksi
täytti lain kirjaimen. Mustaa nuolta ei näe ennen kuin se osuu. Ei se ole
rakettitiedettä eikä tarvita yhtälöitä vaihtaa rikkoutunut heijastin. Lamppu
vaikka otsalle (tosin ei sallittu), mutta parempi sekin kuin ei mitään. Siniset
vilkkuvalot on syytä jättää hälytysajoneuvoille ja vilkkuvalot eivät ole
sallittuja ja haittaavat näkyvyyttäsi ja sinun omaa näkemistäsi.
Voit tarkastaan pyöräsi laillisuuden osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021250
19§ ja 20§.
Pyöriä myös parkkeerataan, miten sattuu. Luvattoman usein
pyöräparkeissa on rikkinäisiä tai muuten vaan unohtuneita pyöriä, jotka vievät
tilaa aktiivisesti pyöriä käyttäviltä. Olisiko jonkun aika siivota pyöräparkit? Itselleni on tullut mieleen laputtaa polkupyörä ja lapussa lukee, että pyöräsi on laiton.
Autoilijat ovat yhtä huolimattomia valojensa suhteen.
Luvattoman usein on lamppuja pimeänä. Pahimmillaan niitä on useita. Lamppujen
testaus on syytä tehdä usein. Markettien ikkunat ovat hyvä peili, jos kotona ei
ole ketään, joka ilmoittaisi tarkastellessa, että kaikki palaa. Nykyisissä
autoissa on usein automaattivalot ja eteläeurooppalainen päiväajovalo. Monen
perä on pimeä, sillä auton ominaisuuksia ei tunneta. Sumussa ei tule niin
pimeää, että ajovalot syttyvät ja eteläeurooppalainen päiväajovalo pitää perän
edelleen pimeänä, oli sitten yö, sade, sumu, pyry, tms. keli, jolloin lain
mukaan valaistusta pitäisi olla edessä ja takana. Sumuvalot (etenkin takana) on
hyvä käyttää kun olosuhteet ovat edellä kuvatun kaltaiset. Liian usein ne
palavat myös yöttömän yön aikana. Etusumuvalot ovat haitta märällä asvaltilla,
josta ne heijastuvat terävästi vastaantulevan silmiin (en ole ainoa, joka tuota
manaa). Osalla autoilijoista on näkökyky heikko, sillä pitkät palavat myös
katuvaloalueella, kortti pois ja kävelemään.
Työkoneissa pitäisi majakan palaa vain silloin kun
työtehtävä edellyttää poikkeavaa liikkumista tieliikenteessä. Hitaan ajoneuvon
kolmio riittää kertomaan, että työkone ei liiku nopeasti. Onko tämä kuitenkin
samanlaista välinpitämättömyyttä kuin autoilijoilla, joilla vilkku vilkuttaa
suuntaan tai toiseen muutaman kilometrin?
Kuten olen aikaisemminkin sanonut, niin pieni Daavid ei
ikinä voita suurta Goljattia tieliikenteessä ja ruumishuoneella ei enää voi
todeta: "Ähäkutti, olin oikeassa". Tosin siellä ei tarvitse hävetä
omaa tyhmyyttään. Ryhtiä nyt liikenteeseen, ihan jokainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti