surkia sote ja mahoton maakunta

Viimein ehti tännekin, sillä sää on suosinut pihatöitä, joita on ollut runsaasti, mutta pyhäpäivän kunniaksi jätin risusavotan rauhaan, mutta asiaan.

Olen seurannut sote ja maakunta sekoilua, josta pelkään tulevan samanlainen hirviö kuin Ruotsissa, jossa on maakunnat ja valinnanvapaus. Harmi vaan, ettei se toimi. Olen nimittäin seurannut ohjelmaa Lääkäri potilaan puolella (Arga doktorn), jossa tuodaan esiin tapauksia, jossa hoito on jäänyt täysin hunningolla ja tohtori yrittää auttaa, sillä sairastuttuaan itse, hän koki terveydenhuollon nurjan puolen (olen myös itse hoitajana nähnyt, ettei kaikki mene omalta kohdalla kuin Strömsössä eli sen kääntöpuolen). Suosittelen lämpöisesti katsomaan, mutta ainakin itsellä on noista kolmesta jaksosta palanut päreet, proput ja käämit todella pahanpäiväisesti.

Hallitus sitten onnistui munaamaan soten verotuksen, joka koskee monikansallisia terveydenhuollon yksiköitä. Voin sanoa varmasti, että verosuunnittelulla viedään maasta jokainen sentti mikä suinkin irti saadaan. Toisin sanoen tässä saa asiakas itse valvoa, kuten tulevassa taksiuudistuksessa. Epäilen pahoin, että syntyy kusettajien sakki, joka kiertää verokarhun kaukaa ja tonkii hyvin syvältä asiakkaan taskunpohjat.

Ruotsissa maakunnat voivat itse päättää mitä hoidetaan, missä hoidetaan ja miten hoidetaan. Ohjelman perusteella on jo nyt tullut selväksi, että vastuualueen korkein viranomainenkaan ei tiedä syytä miksi hoitoon pääsy on estetty. Pahoin pelkään, että maakunta meillä, tulee olemaan samanlainen kuin Ruotsissa ja onhan meillä entuudestaankin virastoissa porukkaa, jotka eivät tiedä tuon taivaalista aiheesta, jota he johtavat ja ainoa, jonka he osaavat on kapulakieli ja repullinen pykäliä. Siinä saat itse sitten tulkita lakipykäliä ja arpoa, mitä kapulakielinen sanoma pitää sisällään.

Ohjelman kolmannessa jaksossa tohtori sanoi katkerasti: "Psykiatrille pääsy on vaikeampaa kuin pääsy paavin audiensille." Maakuntien erot ovat suuret ja usein edellytetään työkyvyttömyyttä, että tutkimuksiin pääsee. Suomessakin on, että monen kohdalla hoito tulee vasta sitten kun ei paranemisesta ole toivoa. Itse näin tämän liikunta- ja tukielinsairauksien hoidossa, jotka tehtiin liian myöhään ja paluu omatoimisuuteen on vaihtunut pysyvään laitoshoitoon ja valitettavasti tämä koskee myös työikäisiä. Paljonko on sairaanhoidossa tuhlattu rahaa hoitoihin, jolla ei ole enää tervehdyttävää vaikutusta?

Helsingin päätös antaa laittomasti maassa oleville kaikki terveys- ja sosiaalipalvelut oli yksi esimerkki maakuntamallista. Uusimaa on suurin maakunta ja Helsinki keskuksena, joten miten mahtaa maakunnan toiminta olla, kun nyt jo tehdään hyvin arveluttavia päätöksiä. Mietin vakavasti, mikä on laita-alueiden kohtalo? Ohjautuvatko verorahat suuriin keskuksiin ja laita-alueet jäävät ilman palveluja? Tämä on ollut meillä järjestelmällinen toiminta jo pitkään ja kun ajattelen omaa kotikuntaani, niin on enää vain yksi pankki, jossa voi hoitaa käteisellä asioitaan. Verotoimisto meni tuonne suureen kaupunkiin, kuten poliisikin ja vouti. Maistraatti sulautui jo vuosia sitten suuren kaupungin maistraattiin. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Mielestäni sote ja maakuntauudistus pitäisi pistää nyt jäähylle ja valmistaa huolellisesti, ettei siitä tule Ruotsin kaltainen, jossa lääkärin on ryhdyttävä sotaan byrokraatteja vastaan.