Joulun symbolit

Yleisönosastossa oli taasen mielenkiintoinen kirjoitus eli "Jos kristinuskon vastustajat ovat sitä mieltä, että Jeesus on satua niin millä he perustelevat, että juuri tätä satua ei saisi esittää koulun joulujuhlassa. Uskovathan jotkut aikuiset tonttuihinkin vaan ei niitä ole "deletoitu".".

Aloitetaan sadusta, joka on opettavainen kertomus. Saduilla, sanonnoilla ja tarinoilla on ollut tarkoitus ohjata ihmistä hyvään ja torjumaan pahaa, toimien jopa osittain lakikirjanakin. Ennen kirjallista aikakautta sadut, sanonnat ja tarinat periytyivät sukupolvilta toisille. Nyt joulun aikaan poltetaan paljon erilaisia kynttilöitä, joten jokaisen olisi syytä muistaa tuo vanha sanonta, että tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ennen kristillistä aikaa on juhlittu erinäisiä juhlia ja kristinuskon tullessa olivat piispat ja papit vertaansa vailla olevia myyntitykkejä mielikuviin. Jos tarkastelemme kristillisiä juhlia vs. pakanuuden aikaisiin juhliin, niin löydämme monta yhtymäkohtaa. Satokauden päätösjuhla Kekri sai nimekseen Pyhäin miesten päivä (nykyisen tasa-arvon aikana vain Pyhänpäivä). Ukon juhla keskikesällä sai nimekseen Johannes Kastajan päivän. Yön taittumisen juhlasta tuli joulu ja tämä perustui vuodenkiertoon eli talvipäivän seisaukseen. Saman ovat kohdanneet myös muiden eurooppalaisten ja skandinaavisten maiden vanhat juhlapyhät.

Mennään tuohon joulusatuun eli jouluevankeliumiin. Siinähän alkuun kerrotaan Josefin matkasta verolle pantavaksi ja tämä perustuu pääosin historian kirjoitukseen, sillä herrat Augustinus ja Kyrenius ovat oikeasti olleet olemassa. Josef matkasi Marian kanssa, joka oli hänen kihlattunsa. Susipari siis tai kuten nykyisin sanottaisiin avoliitossa oleva pariskunta. Maria synnytti poikalapsen ja kapaloi hänet. Kedolla paimenille ilmestyi Herran enkeli. Enkeleillä on siivet ja muinaiseen aikaan ylijumalalle veivät viestiä linnut. Tunnetuimat Skandinaviassa taitavat olla korpit Huginn (Ajatus) ja Muninn (Muisti). Herran enkeli mukana tuli myös Herran kirkkaus, tämän on epäilty olevan viittaus supernovaan. On aina muistettava vanhoissa taruissa aikavääristymät eli kuten saduissa usein viitataan sata vuotta sitten tapahtuneeseen on aikaa saattanut kulua paljon kauemmin tai jos tapaukseen läheisyyteen on liittynyt jokin luonnon ilmiö, on se liitetty tarinaan mukaan. Jo vanhoihin tarustoihin kuuluu valo ja tästä syystä yön taittumisen aikoihin poltettiin kynttilöitä tai muita valaistuksen lähteitä houkutellen auringon paluuta.

Kuusi on melko tuore ilmestys ja se on alkuaan peräisin Saksasta. Toki havuja ja olkia on tuotu pirtteihin kylmää lattiaa lämmittämään. Juhlapöydän yllä roikkuvalla himmelillä on haluttu taata viljaonni ja mitä taidokkaampi himmeli sen parempi. Pöydille on myös asetettu puimattomia viljantähkiä. Joulukuusen latvatähti viitannee tuohon edelliseen kappaleeseen. Kuten vanha sanonta kuuluu, on puhtaus puoli ruokaa. Joulusiivous on tätä vanhaa perinnettä, kuten joulusaunakin. Joulusaunassahan ei saanut sanoa sanaakaan, jotteivat seuraavana suvena hyttyset kiusanneet.

Tonttuja on monen kodin seinällä ja ne juontavat juurensa haltioihin, joita oli kodeissa ja muissa rakennuksissa, metsässä (joista tunnetuin lienee Tapio metsän haltija ansat täytti), vesistöissä (Ahti verkot painaviksi saattoi).

Jouluateria runsaine ruokineen on myös menneen ajan peruja. Juhliin on kautta aikojen kuulunut juhla-ateria, joka on ollut talouden vaurauden ja emännän taitojen osoitus. Myös olut ja sima (en todellakaan tarkoita nykyistä vapun juomaa, vaan vanhaa hyvinkin alkoholipitoista juomaa) ovat kuuluneet erilaisiin vuotuisiin juhliin ja mitä enemmän sitä oli, sen vauraampi talo ja mitä paremmalta maistui oli emäntä arvonsa ansainnut. Joululahjat taitavat olla jäänne muinaisuudesta, jossa uhrilahjoilla lepytettiin jumalia. Mahdollisesti myös entisinä aikoina juhlien aikana annettiin lahja henkilölle, johon haluttiin tehdä suopea vaikutus.

Joulupukki Suomessa perustuu vanhaan nuutipukki perinteeseen, joka on ollut eräänlainen hedelmällisyysriitin hahmo. Joulunaikaan kuului kristillisenä aikana myös sanonta: "Tuomas-kulta joulun tuopi. Paha Nuutti sen pois viepi.". Joten vanha hedelmällisyysriitin pukki sai suksia kuuseen ja sen tilalle toimitettiin hieman sivistyneempi versio.

Laulut ja leikit ovat kuuluneet juhliin kautta aikojen. Näistä nykyisistä joulunajan esityksistä taitaa tunnetuin olla Tiernapojat. Toki, siinäkin esityksessä on lauluja erilaisilta aikakausilta.

En ole elänyt entisinä aikoina, joten kirjoituksessani saattaa olla virheitä tai jopa harhaoppista tietoa. Joulu on kuitenkin jokaisessa perheessä omanlaisensa ja kuten minulla perinteet juontavat reilun 150 vuoden taakse. Ennen jouluaterialle ryhtymistä on sauna ehdoton ja puhtaat vaatteet sen jälkeen päälle. Ateria on monipuolinen ja kaikki itse tehty. Koti on koristeltu tontuin, enkelein ja kynttilöin. Lahjan annan tarpeeseen eli en koskaan sälää ja krääsää ja jos mahdollista, omin käsin tehtynä. Koti puhdistetaan jouluksi ja itselläni se sisältää myös jääkaappi-pakastimen sulatuksen ja takaritilän imuroinnin. Jouluaattona kaikki työt tulee suorittaa ennen kello kahtatoista. Puut sisälle ja sytykepuut pilkottuna. Koristelu on myös suoritettu. Lintulaudalle jyvät laitettu. Oi sallikaa minun pitää tämä joulu, yön taittumisen juhla.

No se edellisen kappaleen tunteilusta. Joulun herkkupöytä jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Ei räätikkälooraa, se on kamalinta mitä on ja toisille porkkanaloora on se vihon viimeinen. On yksi ainoa ruokalaji mikä herättää paljon keskustelua. On herättänyt jo ammoin ja taka- ja etupenkiltä kuulen myös kritiikkiä. Ja se on rosolli eli sillisalaatti. Raakaa sipulia, ei ikinä. Omena on viimeinen niitti siinä, en ota sellaista koskaan. Keitetty punajuuri, miksi ei ole etikkapunajuurta? Jne. listaa voisi jatkaa loputtomiin, sillä rosolli sisältää sitä sun tätä kokkaajansa mielipiteen mukaan. Mitäs jos tuon paljon parjatun rosollin tekisittekin venäläisittäin?  Eli

ROSOLLI

Tarvitaan kuutioituina:

-         keitettyä perunaa

-         keitettyä porkkanaa

-         keitettyä punajuurta

-         suolakurkkua

-         sipulia

-         omenaa

Kuutiot laitetaan kulhoon ja sekoitetaan. Jos annat seistä yön yli on maku tasaantunut.

Jos haluat, voit rosollin päälle asettaa keitettyä kananmunaa, silliä ja smetanaa, mutta tällöin koko annos on syötävä, sillä tämä pilaantuu herkästi.

SAMA VENÄLÄISITTÄIN

Tarvitaan samat kuin yllä. Keitetyn punajuuren voi korvata etikkapunajuurella. Aseta laakean vadin keskelle erillisessä astiassa silli. Asettele kuutioidut tuotteet omiksi ryhmikseen silliastian ympärille. Tällöin kukin voi valita, mistä eniten tykkää. Kananmunakuutiot voidaan tässä sijoittaa omaksi ryhmäksi ja ruokailun lopuksi nostaa silli pois ja peittää vati. Näin rosolli säilyy pidempään hyväkuntoisena.

Voit myös lisätä vadille paprikaa, tuoretta kurkkua, tomaattia, ym. Valinta on vain sinun kokkaajan ja syöjä saa, mitä haluaa.

Valon valaisemaa, yön taittumisen juhlaa kaikelle kansalle kukin tapojensa ja perinteidensä mukaisesti.