Tänään juhlimme itsenäisyytemme 95-vuotista taivalta.
Raskaat ovat vuodet olleet ja tuntuvat yhä olevan. On pankkikriisiä, laman
uhkaa, työpaikkojen alasajoa, jne.
Eipä ole turvassa poloinen kielemmekään. Vanha
Postisäästöpankki, joka perustettiin 1800-luvun lopulla edistämään säästämistä.
Myöhemmin siitä tuli Postipankki, jolla oli oma kultapossukerho ja liimatarran
sai kun tilille oli kertynyt 25 Smk. Itse säästelin viikkorahojani ja
ensimmäisellä talletuskerralla pankkikirjallani komeili luku 25 markkaa 75
penniä. Täten sain pankkikirjaani jo ensimmäisellä kerralla tuon tarran ja sain
kultaisen säästöpossun sekä kotiin tulevan lehden.
Aika muutti muotoaan ja tuosta pankista tuli useiden nimien
kautta Danske Bank ja sen mukana myös pankin mainokset muuttuivat
englanninkielisiksi.
Katselen ja kuuntelen katkerana vieraiden kielten mekastusta
kotimaassani. Tunnetuin kieli on huono englanti, mutta seuraavaksi taitaa tulla
huva sumi. Monissa paikoissa ei suomen sanaa kuule. Sallikaa oi maamme kielen
säilyä ja julki tulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti