Pakkosiirto kolussa

 Nyt on viime päivät puhuttu peruskoululaisten siiroista Helsingissä. Oppilaita siirretään maahanmuttaja taustasille kouluille. Tämä on herättänyt närää suomenkiellisissä perheissä. He katsovat, että lasten koulumatkat pitenevät ja osa on sitä mieltä, että omien lapsien opetus huononee, sillä vieraita kieliä puhuvia  on liikaa.

Koulun olisi syytä tehostaa suomenkielistä opetusta. Ei ole tarkoituksen mukaista, että lapset toimivat opettajina. Myös maahanmuuttajaperheiden olisi syytä muuttaa toimintatapojaan. Ei maahanmuuttajan lapsi opi  Suomen kieltä, jos radio ja televisio huutavat päivästä toiseen entisen kotimaan kieltä.

Helsingin opetusosasto on tekemässä vakavan virheen. Ei opetuksen taso nouse sillä, että sergeraation vaivaamille alueille siirretään suomalaisia lapsia. Suomalaiset lapset eivät enää opi, kun opettajan aika menee mamulle selittämiseksi. Suomi toisena kielenä puhuvien mamujen pitäisi olla omassa koulussa.

Nyt on perheitä muuttanut muualle, joiden uhkana on lapsiensa koulupolun muuttumisen vuoksi. Epäilen pahoin, että lähitulevaisuudessa nähdään enemmän koulushoppailua ja jopa yksityisten koulujen tuloa. Epäilen myös kotiopetuksen lisääntymistä. Muslimikoululaiset myös vinoilevat ramadanin aikana kouluruokaa syöville. Tämäkin ilmiö on rantautunut myös Suomeen. 

Nasiman itkut

 Nasima Razmyar ensin heitti kehiin, ettei maahantulijat tarvitse hoitoalalla suomen kieltä. Pelkkä tunnetason toiminta riittää, siis maahanmuuttajan tarvitsee hallita vain empatia. Niinhän siinä sitten kävi, että kuraa tuli niskaan.

Nyt Nasima tyttönen itkee, kun saa osakseen vihapuhetta. Häntä kun kehotettiin menemään takaisin Afganistaniaan. Se oli kauheaa vihapuhetta. Kuitenkin se haluaa lisää maahanmuuttajia ja "pakolaisia" maahamme ja sillä on sormet syvällä pelissä vokkiteollisuudessa. Joten se menee kaksilla raiteilla.

Olemme molemmat kokeneet kielitaidottoman lääkärin ja hoitajan sekä avustavan henkilökunnan ymmärrystä. Puolisoni liukastui ja sai käteensä kivun. Paljastui, että olkapää on sijoiltaan. Vähä-Aasialainen lääkäri yritti sitä paikoilleen. Se ei varmistanut sitä läpivalaisulaitteella (liekö edes osannut käyttää). No kolme vuorokautta kuuntelin kiroilua ja soitin kollegalle, joka kehoitti tulemaan päivystykseen. Suomalainen lääkäri totesi, että sijoiltaan on ja lähetti yliopistolliseen, jossa nukutuksessa laitettiin paikoilleen. Nyt olkapää ei enää nouse, sillä lopulta olkapallo löytyi lapaluun alta ja vauriot sen mukaiset.

Itselläni on myös hoidot jääneet kesken kielitaidottomuuden vuoksi.  Paha tatu, tautu jaada sairala; sanoi minulle ählämitohtori. Ei antanut hoitajalle ohjetta jatkaa antibioottia. Sepsis jäi hoitamatta ja kävi pumpun päälle ja nyt on kahdenlaiset rytmihäiriöt. Se siitä empatiasta. Ei ollut hoitovirhe. Olisi ilmeisesti ollut rasismia.

Kyllä hoitohenkilöstön ja aputyöläisten pitäisi osata suomen tai ruotsin kieltä hyvin. Yhdeltäkin afrikkalaiselta aputyövoimalta pyysin puoli kuppia kahvia ja siihen hiukkasen kylmää vettä. Sain täyden kupin kuumaa kahvia. Onneksi huoneessa oli suomalainen hoitaja, joka kaatoi osan kahvista lavuaariin ja laittoi siihen kylmää vettä tilkkasen.

Jos Nasima tyttönen ajaisi suomalaisten asiaa, niin se puuttuisi ehdottomasti suomen kielen taitoon, mutta se vihaa suomalaisia, kuten kaikki maahanmuuttaneet muslimit tapaa tehdä. 

Kielitaidottomat oppilaat

Luin juuri nettiuutisista, että toisen asteen koulutuksissa on huomattu maahanmuuttaja nuorten heikko Suomen kielen taito. Se mikä opettajia ja tutkijoita hämmästyttää on se, että kielitaidottomat ovat toisen tai kolmannen polven maahanmutto taustaisi. Ovat siis syntyneet Suomessa ja käyneet läpi peruskoulun oppimatta kieltä.

Tämä ei liene ihme, sillä maahantulijoiden lapset eivät juuri osallistu päivähoitoon ja maahantulijat hakeutuvat helposti asumaan alueille, jossa omaa kieliryhmää on jo entisestään. Lisäksi TV-tarjonta on tulijan kotikielistä. Tämä on yksi syy miksi lakkasin käymästä läheisessä kebabbipaikassa. Oli ikävä odottaa ateriaa, kun saman aikaisesti huusi radio ja televisio pitäjien kotikielistä ohjelmaa.

Tämä on myös peruskoulun vika eli päästävät läpi oppilaita, joilla ei taidot riitä toisen asteen opetukseen. Tämä koskee niin kieltä, lukemista, kirjoittamista ja matemaattisia aineita. Artikkelissa haastateltiin opettajaa, joka kertoi, että toisen asteen maahanmuuttajataustaisilla on oppitunnilla auki käännöskone. Se kertoo erittäin huonosta Suomen kielen taidosta.

Anders Adlercreutz on sitä mieltä, että syynä on sergeraatio, joka tutkimuksissa on havaittu vaikuttavan kielitaitoon. Silli tuskin voidaan mitään, sillä maahanmuuttajat hakeutuvat helposti alueelle, missä on saman kieliperheen edustajia. Kun älämölö kasvaa, niin kantasuomalaiset muuttavat pois ja alueesta tulee täysin maahanmuuttajataustainen.

Mielestäni Suomen kielen opettamista peruskouluissa tulisi tehostaa. Mielestäni tuleva uudistus heikentää kielen opetusta, sillä suunnitelmissa on yksi Suomen kielinen tunti muuttaa osin maahanmuuttajan kotikielen tunniksi. Tämä on pois Suomen kielen opiskelusta ja muutos koskee yhtä viikkotuntia, joten se on paljon lukuvuodessa.

Maahanmuuttajien lapset tulisi saada aikaisin päiväkotiin, jotta kieli alkaisi tuntumaan ja oppiminen parantuisi. Tähän koskaan tullaan pääsemään, sillä maahanmuuttajat sikiävät tiuhaan ja kotihoidon tuki virtaa jatkuvasti. Täten toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajat eivät opi Suomen kieltä. Ensimmäinen kontakti Suomen kielee kun tulee esikoulussa, niin ollaan jo hukaasa.

Suomen kieli katoavako

Tänään vietetään Suomen kirjallisuuden päivää ja keväällä sietettiin Suomen kielen päivää. Lukutaito on heikentynyt maassamme ja paljon on maahanmuuttajia, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa. Nyt on sitten asiaan puuttunut Suomen kielen lautakunta, joka on ilmoittanut etteivät tulijat opi Suomen kieltä, jos heidän käyttämään kieleen (yleisemmin Englanti) suhtaudutaan vihamielisesti.

Monissa palvelujen tarjontapaikoissa on työntekijöitä, jotka ovat maahantulijoita. Isolla osalla ei ole Suomen kielen taitoa. He joko puhuvat täysin ymmärtämätöntä Suomea (kuten ählämilääkäri tuolla suuren kaupungin yliopistollisessa sairaalaa, että pata tatu) tai sitten Englannin kieltä. Suomen kielen lautakunta muistuttaa myös, että Suomessa puhutaa noin 160:ta kieltä äidinkielenään. Kuitenkin Suomen viralliset kielet ovat Suomi, Ruotsi ja Saame. Suurin osa suomalaisita puhuu äidinkielenään Suomea. Ruotsinkielisten osuus on suurin raanikolla, mutta puhujien kokonaismäärä jää pieneksi. Saamenkielen puhujia on vielä vähemmän.

Suomen kieli tuntuu olevan katoavaa kansaperinnettä. Miksi palvelu pitää saada Suomen kielen lautakunnan mukaan myös englanniksi. Eikö kyseisen lautakunnan tehtävänä olisi puolustaa Suomen kieltä. Onko punavihervasemmisto alkanut vaikuttaa lautakunnassa vai onko wokeltaminen tullut kuvioihin mukaa, koska se on niin mediaseksistä.

Minä äänestän jaloillani. Olen jo sotetaksitilauksiini lisännyt, ettei ulkomaalaisia kuskeja, sillä ne on varsinaisia kamizase kuskeja. En todellakaan tiedä, mihin niillä on kiire, mutta neljänkympin alueella parhaimmat vetää kahdeksaa kymppiä. Sain myös huonoa hoitoa huonosti puhuvalta venäläislääkäriltä. Jäi syöpähoitojen takia poistetulta takahampailta proteesit saamatta, kun hän rupesi kuvaamaan suuhun tehtyjä paikkoja. Ei osannut lukea Taysin tekstejä. Nyt on yli vuoden jälkeen uusintayritys suomalaisen lääkärin voimin. Minulla on oikeus saada palvelua omalla äidinkielelläni, joka on Suomi. Toki osaa hieman Ruotsia, Norjaa ja Saksaa. Osaan myös hieman lukea Tanskaa ja tervehdyssanat ranskaksi ja italiaksi. Englanti sujuu kohtalaisesti, vaikka sanavarastoni on pienentynyt käyttämättömyyden vuoksi. Silti haluan palveluni Suomen kielellä ja se on arvokas säilyttää rikkaana ja monen murteen kielenä.

Suomen kielen päivä

Tänään liputamme Mikael Agricolan vuoksi, joka on kirjallisen kielemme isä. Vaikka pappi olikin, niin keräsipä talteen myös muinaiset jumalat, joita siihen maailman aikaan (reilut viisisataa vuotta sitten) kunnioitettiin vielä kummasti.

Nykyaikaan maassamme viljellään paljon muitakin kieliä ja niiden puhujat eivät edes halua tai kykene omaksumaan kaunista, mutta kieltämättä hieman vaikeaa kieltä.

Kirjoitus Mikaelin aikana oli hieman koukeroisempaa kuin nykyinen kirjaimistomme ja tekniikan aikakaudella sen voi vielä valita haluamakseen. Koska pian alkaa taas suvivirsikeskustelu, niin laitetaan hieman tulkattavaa fonttia ja vaihtoehtoinen laulu kevätjuhliin.

Suomen kieli ahdingossa

Olen useamman päivän miettinyt uutista, jossa Suomen kielen lautakunta on huolissaan Suomen kielen heikkenemisestä ja vasta nyt on uskallettu nostaa kissa pöydälle, sillä mediassa isketään nationalismikirveellä heti. Itse olen kielen köyhtymisen nähnyt jo pitkään ja sitä ovat typistäneet erityisesti erilaiset sosiaaliset mediat. Tämä siksi, että merkkien määrä on rajallinen ja nuoret ovat oppineet lyhentämään tekstiä, joten pilkkukin lienee jo käynyt uhanalaiseksi.

Yliopistomaailmassa on jo pitkään ollut hallitsevana kielenä Englanti ja kun katsoo väitöskirjateoksien julkituloja, niin jopa tavallinen Taavi tekee sen englanniksi. Onhan opetusministeriökin suunnitellut, että ylioppilastutkinnonkin voisi tehdä englanniksi. Vieraan kielen kuuntelu taitaa sitten olla Ruotsi tai Suomi ja sekin lyhyenä.

Olen myös, pidemmän aikaa, huomannut, että ruokien nimet ovat vaihtuneet hyvinkin eksoottisiksi. Voisarvi on korvattu ranskalaisella sanalla croissant, kesäkurpitsasta käytetään italialaista monikkomuotoa zucchini ja pehmis muuttui softikseksi. Monesti ruokatarvikkeesta käytetään ulkomaankielistä versiota vaikka suomalainen nimikin on olemassa. Itsekin reseptejä selatessani joudun tukeutumaan googleen, jotta saisin jotain käsitystä siitä, mitä kaupasta pitäisi hakeman.

Lainataan hieman: "Tätä kuvastaa muun muassa se, että virkamiestasollakin kyseenalaistetaan äidinkielen ylioppilaskokeen välttämättömyys, samoin kuin se, ettei suomenkielisen asiakaspalvelun saaminen suomalaisissa yrityksissä ole enää lainkaan itsestään selvää, lautakunta kertoo tiedotteessa." Jälkimmäinen on hyvin edustettuna terveydenhuollossa, jossa nykyisin on ulkomailta tulleita paljon ja Suomen kielen hallinta on hyvin ontuvaa. Erään kerran olisin tarvinnut tulkkia ymmärtääkseni tohtorin sekavan selityksen, josta ei selvää ota Erkkikään. Juu ja se oli muuten paha tatu.

Some-kulttuuri on myös tuhonnut sosiaalisen kanssakäymisen. Normaali keskustelu ei enää ole luontevaa. Tietysti, nykyinen kulttuuri on myös tehnyt osansa, sillä sanomisia on syytä kontrolloida, ettei jokin kirves tai kortti iske.

Vaikka uhkaavana kielenä on pitkälti englannin kieli, niin tulijoiden mukanaan tuomat kielet ovat omiaan sekoittamaan pakkaa ja heiltä harvoin onnistuu edes Englanti. Tämä on myös köyhdyttämässä kieltä, sillä tulijat eivät ole olleet kovinkaan innokkaita oppimaan kieltämme ja vaihtavat sen helposti omaansa, kun yksikin saman kieliperheen edustaja saapuu. Tulijoista naiset ovat todella heikolla hapella kielemme suhteen, jopa kymmenen vuoden asumisen jälkeen. Kouluissamme on myös oppilaita, joiden taidot kielestämme ovat heikot ja kun heikommat jäävät jälkeen, niin kyllä se koulunkäyntikin tyssää.

Suomen kieli on kuitenkin hyvin rikas. Sanotaan grönlantilaisilla olevan viitisensataa sanaa jäälle, mutta suomalainen pistää paremmaksi, sillä onhan meillä kahdelle lempilapselle olemassa tuhatkunta synonyymia kummallekin ja nehän ovat tietysti känni ja krapula. Hollantilainen kaveri kertoi ammoin koululehdessä Suomen kielen vaikeudesta ja erityisesti siitä, että sama sana tarkoittaa useaa eri asiaa. Hän otti esimerkiksi sanan kieli, joka löytyy suusta, kengästä, kitarasta ja sinä vielä puhut sitä. Yhdyssanat menikin sitten jo yli horisontin eli hän käytti esimerkkinä suihkukonetta. Juu, ymmärsi hyvin, että mikä on kone ja mikä on suihku, mutta yhdessä sanat muodostivat käsittämättömän koneen. Tähän voisi todeta, että huudahdussana ja substantiivi.

Käyttäkäämme kieltämme, ettei siitä tule iirin ja gaelin kaltainen harvinaisuus ja siksi laitan uudelleen tämän vanhan kirjoituksen.

Suomen kielen päivä

Tänään siniristilippu koristaa maisemaa Mikael Agricolan ja suomen kielen kunniaksi. Mikaelia saivat aikalaiset ja nykyisetkin kiittää suomen kielisistä opuksista, joista ABC-kiria valmistui 1543 ja vuotta myöhemmin rukouskirja. Hieman myöhemmin myös osa raamatun käännöstä. Ehtipä tuo ahkera pappismies myös luetteloimaan suomalaiset kansallispyhimykset ennen kristinuskon tuloa.

Suomen kielestä on muovautunut rikas kieli ja murteet sitä vielä rikastavat. Synonyymeissä taidamme olla maailman rikkain kieli ja kuten tiedämme, niin rakkaalla lapsella on monta nimeä, joten suomalaisten perinteinen juomakulttuuri taitaa olla ykkösenä, sillä sekä humalalla että krapulalla on kummallakin noin tuhat synonyymia. Montako itse löysit?

Mieleeni muistui jälleen hollantilainen, joka oli rakastunut suomalaiseen ja avioituneet. Tapasimme kansanopistossa 36 vuotta sitten. Opiston vuosilehteen kirjoitti tuo hollantilainen hauskan kirjoituksen suomen kielestä. Hän kirjoitti kielemme hankaluuksista, sillä sama sana saattaa olla useassa paikassa. Suora lainaus: "Otan esimerkiksi sanan kieli. Kengässä on kieli, suussa on kieli, kitarassa on kielet ja sinä puhut mahdotonta kieltä.". Voi on sekä huudahdussana että substantiivi. Toinen mikä häntä mietitytti olivat suomalaiset yhdyssanat ja siitä hän otti esimerkin : "Ymmärrän kyllä mikä on suihku ja mikä on kone, mutta mikä on suihkukone.". Sanat saattavat muuttaa asiaa ihan toiseksi, kun niistä syntyy yhdyssana.

Pilkkusäännön esimerkkinä on käytetty lausetta (totta vai tarua), jossa vangittu anoo armoa tsaarilta: "Armoa, ei Siperiaan.". Tsaarin kirjuri tekee virheen ja lause muuttuu toiseksi: "Armoa ei, Siperiaan.". Suomenkieli saattaa yllättää myös toimittajat, jotka juttuja kirjoittavat. Ruotsissa katosi mystisesti Madelene, joka löytyi kolme kuukautta myöhemmin kuolleena ja tämä on surullinen uutinen. Löydöstä kirjoittaneen toimittajan olisi hieman pitänyt miettiä sanojaan, vai mitä tuumaat? Suora lainaus: "Aftonbladetin tietojen mukaan naisen ruumis oli upotettu betonilohkareeseen, jolloin poliisille oli selvää, että kyseessä on henkirikos.". Ihanko totta vai peräti henkirikos tuli yllätyksenä poliisille vai mitä?

Rikas kielemme on kuitenkin katoamassa. Tämän aamun aviisissa oli ikävä uutinen, sillä suuren naapurikaupunkimme legendaarinen ruokailuravintola vaihtaa remontin jälkeen nimensä ulkomaiseksi. Kun olen yötyöläinen, niin tauko- ja ateriapaikkani on 24/7 huoltoasema ja siellä kuulee luvattoman usein älämölöä basaaritasolla, sillä tulijat harvoi vaivautuvat käyttämään monimutkaista kieltämme. Ainoat sanat, jotka he oppivat lausumaan täydellisesti ovat suomalaiset kirosanat. Tähän on yksinkertainen syy, sillä suomen kielessä sanan paino on ensimmäisellä tavulla ja loppu ei aina kuulu. Kun suomalainen on suuttunut, niin hän painottaa sanan jokaista tavua, joten vähä-älyisempikin ymmärtää, että suomalainen on suuttunut.

Sanat katoavat ja niitä lyhennetään. Monikaan ei tänä päivänä tunne montakaan synonyymia ja juuri törmäsin lekuriin, joka ei ymmärtänyt sanaa pilkkumi. Herätys suomalaiset, arvostakaa rikasta kieltämme ja käyttäkäämme sitä laaja-alaisesti. Älkäämme alentuko muiden kielien edessä.

Tätä ei enää tarvitse lukea, sillä fontti on jo jotain muuta.

Hyvää syntymäpäivää Suomi

Tänään juhlimme itsenäisyytemme 95-vuotista taivalta. Raskaat ovat vuodet olleet ja tuntuvat yhä olevan. On pankkikriisiä, laman uhkaa, työpaikkojen alasajoa, jne.

Eipä ole turvassa poloinen kielemmekään. Vanha Postisäästöpankki, joka perustettiin 1800-luvun lopulla edistämään säästämistä. Myöhemmin siitä tuli Postipankki, jolla oli oma kultapossukerho ja liimatarran sai kun tilille oli kertynyt 25 Smk. Itse säästelin viikkorahojani ja ensimmäisellä talletuskerralla pankkikirjallani komeili luku 25 markkaa 75 penniä. Täten sain pankkikirjaani jo ensimmäisellä kerralla tuon tarran ja sain kultaisen säästöpossun sekä kotiin tulevan lehden.

Aika muutti muotoaan ja tuosta pankista tuli useiden nimien kautta Danske Bank ja sen mukana myös pankin mainokset muuttuivat englanninkielisiksi.

Katselen ja kuuntelen katkerana vieraiden kielten mekastusta kotimaassani. Tunnetuin kieli on huono englanti, mutta seuraavaksi taitaa tulla huva sumi. Monissa paikoissa ei suomen sanaa kuule. Sallikaa oi maamme kielen säilyä ja julki tulla.

Julkaisen tuon käsin kirjoittamani tekstin, joka syntyi erään keskusteluketjun aikaansaamana.