Tänään siniristilippu koristaa maisemaa Mikael Agricolan ja suomen kielen kunniaksi. Mikaelia saivat aikalaiset ja nykyisetkin kiittää suomen kielisistä opuksista, joista ABC-kiria valmistui 1543 ja vuotta myöhemmin rukouskirja. Hieman myöhemmin myös osa raamatun käännöstä. Ehtipä tuo ahkera pappismies myös luetteloimaan suomalaiset kansallispyhimykset ennen kristinuskon tuloa.
Suomen kielestä on muovautunut rikas kieli ja murteet sitä vielä rikastavat. Synonyymeissä taidamme olla maailman rikkain kieli ja kuten tiedämme, niin rakkaalla lapsella on monta nimeä, joten suomalaisten perinteinen juomakulttuuri taitaa olla ykkösenä, sillä sekä humalalla että krapulalla on kummallakin noin tuhat synonyymia. Montako itse löysit?
Mieleeni muistui jälleen hollantilainen, joka oli rakastunut suomalaiseen ja avioituneet. Tapasimme kansanopistossa 36 vuotta sitten. Opiston vuosilehteen kirjoitti tuo hollantilainen hauskan kirjoituksen suomen kielestä. Hän kirjoitti kielemme hankaluuksista, sillä sama sana saattaa olla useassa paikassa. Suora lainaus: "Otan esimerkiksi sanan kieli. Kengässä on kieli, suussa on kieli, kitarassa on kielet ja sinä puhut mahdotonta kieltä.". Voi on sekä huudahdussana että substantiivi. Toinen mikä häntä mietitytti olivat suomalaiset yhdyssanat ja siitä hän otti esimerkin : "Ymmärrän kyllä mikä on suihku ja mikä on kone, mutta mikä on suihkukone.". Sanat saattavat muuttaa asiaa ihan toiseksi, kun niistä syntyy yhdyssana.
Pilkkusäännön esimerkkinä on käytetty lausetta (totta vai tarua), jossa vangittu anoo armoa tsaarilta: "Armoa, ei Siperiaan.". Tsaarin kirjuri tekee virheen ja lause muuttuu toiseksi: "Armoa ei, Siperiaan.". Suomenkieli saattaa yllättää myös toimittajat, jotka juttuja kirjoittavat. Ruotsissa katosi mystisesti Madelene, joka löytyi kolme kuukautta myöhemmin kuolleena ja tämä on surullinen uutinen. Löydöstä kirjoittaneen toimittajan olisi hieman pitänyt miettiä sanojaan, vai mitä tuumaat? Suora lainaus: "Aftonbladetin tietojen mukaan naisen ruumis oli upotettu
betonilohkareeseen, jolloin poliisille oli selvää, että kyseessä on
henkirikos.". Ihanko totta vai peräti henkirikos tuli yllätyksenä poliisille vai mitä?
Rikas kielemme on kuitenkin katoamassa. Tämän aamun aviisissa oli ikävä uutinen, sillä suuren naapurikaupunkimme legendaarinen ruokailuravintola vaihtaa remontin jälkeen nimensä ulkomaiseksi. Kun olen yötyöläinen, niin tauko- ja ateriapaikkani on 24/7 huoltoasema ja siellä kuulee luvattoman usein älämölöä basaaritasolla, sillä tulijat harvoi vaivautuvat käyttämään monimutkaista kieltämme. Ainoat sanat, jotka he oppivat lausumaan täydellisesti ovat suomalaiset kirosanat. Tähän on yksinkertainen syy, sillä suomen kielessä sanan paino on ensimmäisellä tavulla ja loppu ei aina kuulu. Kun suomalainen on suuttunut, niin hän painottaa sanan jokaista tavua, joten vähä-älyisempikin ymmärtää, että suomalainen on suuttunut.
Sanat katoavat ja niitä lyhennetään. Monikaan ei tänä päivänä tunne montakaan synonyymia ja juuri törmäsin lekuriin, joka ei ymmärtänyt sanaa pilkkumi. Herätys suomalaiset, arvostakaa rikasta kieltämme ja käyttäkäämme sitä laaja-alaisesti. Älkäämme alentuko muiden kielien edessä.
Tätä ei enää tarvitse lukea, sillä fontti on jo jotain muuta.
Täällä hotellilla saunotaan ja myös me nostamme maljan rikkaalle ja ilmaisuvoimaiselle suomen kielelle. Eikä täälläkään ymmärretä, minkä ihmeen takia sitä englantia tulee tunkea joka ristuksen läpeen. Käytiin tänään paikallisella ABC:lla car washissa. Juu, car washissa, ei autonpesussa. Fuck. En paremmin say, you see.
VastaaPoistaOlen yli 30-vuotias ja kotoisin länsirannikolta, enkä ole ennen kuullut sanaa pilkkumi. Netti kertoo sen olevan kulhoa tarkoittava murresana. :)
VastaaPoistaTervehys Ykä ja Naali Valoisa!
VastaaPoistaYkä: Saunokaa rauhassa ja nostakaa kupillinen, jos toinenkin kielellemme rikkahalle. SNAFU on ainoa englannin kielinen sana, jonka ymmärän myös meillä. Meillä on ainoa supermies eli vituiksmän.
Naali Valoisa: Sana pilkkumi on karjalaista juurta, käytetty myös keski-Suomessa, joka tarkoittaa lasista tai keraamista kulhoa ja usein ovaalin muotoista. Sinulle leinee tutumpia vastuuki ja konttuuri.
Myös omissa hommissani termi SNAFU eli Situation Normal, All Fucked Up on aika ajoin tullut tutuksi...
VastaaPoistaTervehdys Ykä!
VastaaPoistaKuten myös minun hommissa ajoittain...
Tere Krypta.
VastaaPoistaJuu, suomen kieli on rikas ja monivivahteinen ja Yrjö, Perskeleen sukua on yksi sen taitavista käyttäjistä. Myös sinä Krypta käyttelet tätä kieltämme aivan oivalla tavalla. Pilkkumi on minullekin tuttu, samoin vastuuki, vaikka vakstuuki on tutumpi ja konttuurikaan ei aivan vieras. Maata kierrellessä työn perässä idästä etelään ja pohjoiseen ja siinä välilläkin pysähdellen on erilaisia murresanoja tarttunut korviin, eli eri murteet eivät aivan vieraitole, ehkä tutuimmat nuo itämurteet.
Joskus jotku ihmettelevät, että mitä se työ oikein on, mitä se tarkoittaa, vitsaillessaan. Olen heitä valistanut, että työ on itämurteisiin kuuluva sana kirjakielen muodosta te: Oottako työ=oletteko te jne.
Huru-ukko
Tervehdys Huru-ukko!
VastaaPoistaYritän rikasta kieltämme käyttää laaja-alaisesti, joten jätän yleensä sivistys sanat niille, jotka eivät muuta osaa.
Konttuuri on lännessä ja idässä sulana, jotka molemmat ovat ruokakomeroita talon pohjoisella puolella ja usein kellarin yläpuolella. Viileäkaappi nykyisin.
Oottako työ viittaa savoon, uottako työ karjalaan. Vivahteita on alueitain paljon. Puhukaamme ja käyttäkäämme kieltämme rikasta, soljuvaa. Kultaisena käkösenä kukutan. Hopeaisena lintusena liverrän. Suomen kieltä niin rikasta ja rakasta.
Juuh..itämurteita molemmat yhtäkaikki:)
PoistaTervehdys Anonyymi!
VastaaPoistaLienet tarkoittanut viimeisen kappaleen ensimmäistä lausetta?
Eikös Vaahteramäen Eemelin sisko Iida jumittanut päänsä pilkkumiin (Eemelin syytä tietty) niin että se piti hiilihangolla rikkoa?
VastaaPoistaTervehdys Vittuuntunut NettoVeronmaksaja!
VastaaPoistaMikäli en vallan dementiksi ole tullut, niin Eemeli tunki päänsä soppapilkkumiin saadakseen loputkin nuoltua sopasta. Ensimmäisellä kerralla vietiin lääkäriin, mutta toisella kerralla äiti rikkoisen hiilihangolla.
Yksi avartavimpia, siis itselleni, ei maailmankaikkeudelle, kokemuksia oli, kun juttelin Suomessa asuvan amerikkalaisen kanssa.
VastaaPoistaSe puhuu hyvää suomea, mutta sai melkein kohtauksen partitiivista.
Yksi pyyhe, kaksi pyyhettä.
Että pitääkö se partitiivi joka paikkaan tunkea?!
Semmoisiinkin, missä se "ei tee järkeä".
Samalla tavalla on itsekin tehnyt mieli paiskata hanskat kaivoon ja lyödä kirveet seinälle toisen kielen kanssa.
Että silleen samiksii myö ollaan kaikki... :D
Ja vaihteeksi maahanmuuttaja, joka oikeasti rikastuttaa Suomea. Vaan pannahinen!
Valkoinen ja yliopistot käyty. "Partitiivi."
Ei näin.
Leso
Tervehdys Leso!
VastaaPoistaHauska kertomus, kuten tuo minun hollanteri.
Vieraan kielen kanssa oli itselläni melkoisia ongelmia, sillä minun kouluaikana opetettiin kirjakielen brittienglanti ja arvaas moniko sitä käytti.