Turvallista tunnistusta

Kylläpä yllätyin kun sain Danske Bank:lta kirjeen, jossa pyydettiin kopiota henkilötodistuksesta. Tiliä minulla ei tuolla enää ole. Sisältö alkaa näin: "Turvallisen asioinnin ja parhaan mahdollisen palvelun varmistamiseksi haluamme tuntea kaikki asiakkaamme mahdollisimman hyvin. Myös lainsäädäntö edellyttää, että pankkien tulee tunnistaa ja tuntea asiakkaansa sekä ylläpitää tietoja asiakassuhteen aikana.".

Viimeiset sanat hieman kolahti eli ylläpitää tietoja asiakassuhteen aikana. Sain juuri tapaturmayhtiöstä tiedonannon, että tapahtuma on kirjattu ja tietolähteenä oli käytetty heidän tietokantaansa ja yllättäen sukunimeni on vielä tyttönimi eli se niistä rekistereistä.

Tästä heräsi pieni kysymys eli henkilötodistukseksi kelpaa passi ja henkilökortti, jonka kohdalla mainitaan, että pitää olla voimassaolopäiväys, joten jos joutuu nuo kupongit uusimaan, kun ovat menneet vanhaksi, niin tarvitseeko lähettää uusi kopio. Hyväksyttävä henkilötodistus on myös 1.10.1990 jälkeen myönnetty ajokortti. OK, ajokortti on tuolloin hankittu ja voin kyllä vakuuttaa, että kahdeksantoista kesäisen naamakerroin on ihan jotain muuta kuin yli nelikymppisen. Pitääkös tästäkin lähettää kopio uusiksi, jos sen syystä, toisesta tai kolmannesta joutuu uusimaan.

Miten voin olla varma, että kopiota henkilötodistuksestani ei käytetä väärin? Moni ei halua nettiin kaikkia asioita, joten onko vaarana, että kuva- tai asia tiedot karkaavat. Pankkeja vastaan on tehty paljon hakkerointeja, tosin sillä edellytyksellä, että niiden nettiyhteys toimii.

Sitten kirjeessä on vielä uhkaus eli jos et lähetä, niin tilin käyttörajoitus astuu voimaa eli korttisi ei toimi, laskuja et voi maksaa etkä saa käteistä seinästä. Tuntuvat pankit olevan tullia tehokkaampia syynäämään.

Itselle jäi epäselväksi se, mihin tällä pyritään. Nykyisin joudun selittämään pankkivirkailijalle sen, että joudun vaihtamaan isoja seteleitä pieniksi (vaihtokassa). Jos talletan seteleitä, niin joudun selittelemään niiden alkuperää ja tasan varmasti ne ei ole tulostimesta saatuja. Rahaa ja valuuttaa olen kyllä pessyt, mutta ainoastaan pesukoneessa ja viimeksi siellä kävi Tanskan kaksikymmentä kruunua (viime kesänä), jos tuli melkoisen puhdas. Yleensä ihmisten tilille kolahtava raha on palkkarahaa, joka maksaa tunnistettava yritys tai eläkevakuutusyhtiö tai jokin muu vakuutusyhtiö ja Y-tunnus on heillä kaikilla, kuten myös Kelan tai sossun maksuilla. Joku saa Valtionkonttorista ja sekään ei liene mikään salaseura. Näistä tilille kolahtavista rahoista ei täten jää verottajakaan näppejään nuolemaan.

Kirjeessä oli myös ohjeet, miten lähettää. Hieman huvitti viimeinen kohta eli "Mikäli et pysty lähettämään valokuvaa tai kopiota henkilötodistuksestasi, tule käymään konttorissamme ja me otamme henkilötodistuksestasi kopion.". Tähän pitää varata aika etukäteen. Minun kotipaikkakunnalta tuo pankki poistui jo kolme vuotta sitten (löytyy tuo vanha osoite vieläkin netin siivottomasta avaruudesta) ja nykyisin se löytyy reilun parin kymmenen kilometrin päästä. Monella matkakilometrejä taitaa tulla huomattavasti enemmän.

Hieman katosi luottamus moisen pyynnön vuoksi. Laki vaatii myös, joten onko laki jotenkin pielessä, sillä rekisterilaki sanoo ihan muuta. Nähtäväksi jää taas kerran, mitä tuleman pitää.

Pankkivero

Suomi, verojen luvattu paratiisi, on jälleen kehittänyt uuden veron eli pankkiveron. Ilmoituksen mukaan se on voimassa 2013 - 2015 eli väliaikainen. Tosin valtiovaltamme tuntien  pysyväksi tuo tasan varmasti jäänee, kuten tuo väliaikainen autoverokin (nykyisin käyttövoimamaksu).

Lain 4 § mukaan pankkiveron määrä on:

Pankkiveron määrä on 0,125 prosenttia talletuspankin luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisessa vakavaraisuuslaskennassaan soveltamasta talletuspankin riskipainotettujen erien yhteismäärästä, jäljempänä riskipainotettujen erien määrä.

Jotenkin tämä hieman haiskahtaa. Riskipainotettu? Mitähän se pitää sisällään? On pieni pakko siteerata laulun sanoja: "Tänään tankki on pankki ja työttömyyden miinaan meistä jokainen astua voi.". Tuo laulu on tehty 1992 eli edellisen pankkiriisin aikaan ja kuvaa hyvin pankkien ylintä tuomiovaltaa. Tällöinhän meni monelta työ, koti, yritys ja osalta henkikin. Täten jokaisen asuntolaina on tänäkin päivänä riskipainotettu ja asiakas maksaa.

Riskipainotteisiin kuuluvat myös PK-sektorin lainat. Tosin tuon edellisen pankkikriisin ja 2008 laman jälkeen eivät pankit ole heille juuri luottoja myöntäneet. Kuljetusalalle ei tänäpäivänä saa enää minkäänlaista lainaa.

Pankkiveron maksuvelvolliset ovat pankit, mutta käytännössä kaikki pankit aikovat maksattaa pankkiveron asiakkailtaan tavalla tai toisella. Vakuutusveronhan maksavat vakuutuksen ottajat ja laskussa on ilmoitus, että se sisältää vakuutusveroa X:n verran.

Selkeimmin asiaan otti kantaa tämä konttoriton tanskalainen rosvopankki, joka lähettää ihan oikean laskun yrityksille. Sen ilmoituksen mukaan laskua ei yksityisille lähetetä, mutta arvelen ettei kauaa mene kun sellainen asiakkaan postiluukkuun kolahtaa. Laki tosin suojelee yksityistä tallettajaa/lainanottajaa, mutta yritystä se ei suojele. Maksun siirtämiseen yritykselle riittää lainaehto, jonka mukaan velallisen on korvattava pankille velkaan kohdistuva osuus kustannusten kasvamisesta tai tuottojen vähenemisestä, jotka aiheutuvat lainsäädännöstä tai viranomaisen päätöksestä.

Kun luet tuon edellisen kappaleen ajatellen, niin et varmaan enää kirjoita yleisönosastolle katkeria kirjoituksia yritysten ulosliputuksen vuoksi. Valtiovalta on unohtanut yhden pikkuasian eli kuka ne verot maksaa. Valtiovalta on jo vuosia valittanut, ettei verotulot riitä enää hyvinvointivaltiomme ylläpitoon, mutta samalla laatimalla erilaisia maksuvelvoitteita yrityksille on se tarkoituksella ajanut yritykset muualle.

Mietin syvästi sitä, että miten pankit ovat saaneet tällaisen ylivallan ja kun yritetään laittaa tälle pedolle nyt suitsia, niin jälleen kurjuuteen syöstään ihminen. Muistakaa että yrityksenkin takana on vain ihminen.

Hyvää syntymäpäivää Suomi

Tänään juhlimme itsenäisyytemme 95-vuotista taivalta. Raskaat ovat vuodet olleet ja tuntuvat yhä olevan. On pankkikriisiä, laman uhkaa, työpaikkojen alasajoa, jne.

Eipä ole turvassa poloinen kielemmekään. Vanha Postisäästöpankki, joka perustettiin 1800-luvun lopulla edistämään säästämistä. Myöhemmin siitä tuli Postipankki, jolla oli oma kultapossukerho ja liimatarran sai kun tilille oli kertynyt 25 Smk. Itse säästelin viikkorahojani ja ensimmäisellä talletuskerralla pankkikirjallani komeili luku 25 markkaa 75 penniä. Täten sain pankkikirjaani jo ensimmäisellä kerralla tuon tarran ja sain kultaisen säästöpossun sekä kotiin tulevan lehden.

Aika muutti muotoaan ja tuosta pankista tuli useiden nimien kautta Danske Bank ja sen mukana myös pankin mainokset muuttuivat englanninkielisiksi.

Katselen ja kuuntelen katkerana vieraiden kielten mekastusta kotimaassani. Tunnetuin kieli on huono englanti, mutta seuraavaksi taitaa tulla huva sumi. Monissa paikoissa ei suomen sanaa kuule. Sallikaa oi maamme kielen säilyä ja julki tulla.

Julkaisen tuon käsin kirjoittamani tekstin, joka syntyi erään keskusteluketjun aikaansaamana.