Aiheittain

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Älyauto



Lueskelin tuossa muutama päivä sitten aamun aviisia ja voitte arvata, että hymy oli herkässä. Artikkelissa ei ollut kuin muutama lause isojen havainne kuvien ympärillä, mutta jo otsikko sai minut hyvin huvittuneeksi: "Tulevaisuuden auto varoittaa kuljettajaa liukkaasta ajokelistä jo hyvissä ajoin ennen vaaranpaikkaa."

Huvittuneeksi minut teki se, että ajan työkseni nykyaikaista autoa ja muutama päivä ennen artikkelia tulin ajaneeksi pienen onnettomuuden. Tosin toisena osapuolena oli matala kivipilari ja vahinkoja kärsi ainoastaan auto. Tämän päivän tekniikka ei auttanut ja huvittuneisuuttani lisäsi artikkelin teksti: "Uusi teknologia tekee ajamisen turvallisemmaksi myös ikävällä suomalaisella talvikelillä." ja juuri ikävässä talvikelissä tuo tekninen nykyaika minut petti.

Kun ajattelen tuota artikkelin otsikkoa ja nykyistä työautoani sekä sen antamia lukuisia viserryksiä milloin mistäkin, niin tulee pakosta ajatelleeksi vanhaa tarinaa pojasta piloillaan huusi: "Susi tulee" ja teki sen toistuvasti, joten kukaan ei häneen lopulta enää uskonut. Kun poika sitten tosipaikan tullen huusi, oli jo muille liian myöhäistä. Työautoni vinkaisee kesäpyörien vanteilla noin 30 kilometrin välein ja ilmoittaa, ettei löydä pyöriä. Hilpeäähän tämä kerran oli kun ajelin aivan uudella alueella ja tunnetusti karttaohjelmat laahaavat. Täten ajelin tiettömällä alueella ja ilman renkaita. Nykyautoissa on näitä piipittäviä, visertäviä, ym. merkkiääniä tajuton määrä. Kuka enää viitsii välittää jokaisesta vinkaisusta. Saman ilmiön olen huomannut myös ihmisten reagoinnissa varoitusvaloihin. Suojateiden läheisyyteen on tullut sinistä ja keltaista välkettä, jotka varoittavat autoilijaa lähestyvästä jalankulkijasta, mutta välkkeen aiheuttaa myös suojatietä lähestyvä rusakko. Oliko sen kuolemaan johtaneen auto-onnettomuuden syy juuri tämä eli henkilöauto lähti ohittamaan rahtivaunua ja törmäsi tien huoltoautoon kohtalokkain seurauksin, jolla keltaiset varoitusvalot olivat käytössä. Samoin ei enää havaita hälytysajossa olevaa ambulanssia tai paloautoa. Sinistä kun vilkkuu siellä sun täällä.

Epäilen suuresti tuonkin teknologian toimimista talvisissa olosuhteissa. Onhan tunnettua nuo VR:n ongelmat talviaikaan. Jos mennään tuohon kolhaisuuni, niin työautossani on ns. peruutustutkat edessä ja takana. Pölyävä lumi tekee niistä käyttökelvottomat, joissakin ajamissani autoissa ne myös reagoivat puskurin taakse kertyvään jäähän. Luonnollisesti ulvonta on loputun ja näyttö, jossa viivat lähenevät auton kuvaa, on solmussa eikä kerro enää mitään. Täten on järjestelmä kytkettävä pois. Olisiko kolhu ollut väistettävissä, jos järjestelmä olisi ollut toisin rakennettu ja nimen omaan pohjoisen olosuhteisiin, ei Teneriffan olohin.

Jokainen pyryssä ajanut tuntee nykyajan ihmeet. Tuulilasit ovat suuret ja pyryllä alkaa kertyä ikkunan alareunaan ja sivuille jäämatot sekä jäätymättömät tuulilasin pyyhkijät keräävät jäätä itseensä ja näkyvyys sumenee sumenemistaan. Yksi oli kysynyt, että miksi näihin ei saada lämmitettäviä laseja. Maahantuojan vastaus oli, että pohjoiset markkinat ovat niin pienet, että sellaisten lasien toimittaminen on liian kallista. Herää kysymys, miksi sitten takalasien ja sivupeilien lämmitys on vakio varuste?

Artikkelin lause: "Auton akseleihin sijoitetut anturit mittaavat renkaiden pyörimisnopeutta ja kitkaa eri ajotilanteissa.". Just joo, omassa työautossa syttyi varoitusvaloja joka lähtöön. Jäätä oli kertynyt antureihin ja lakkasivat automaattinen käsijarru, luistonesto ja ajon vakautusjärjestelmä vastaamatta. Ja kaikki vain jään takia. Mitähän viestejä ja viserryksiä sitä vielä saakaan kuulla?

Jos jatketaan tällä älylinjalla, niin eikö tulisi jalankulkijoiden jalkineisiin asentaa anturit, jotka estävät tien ylityksen suojatien ulkopuolella (luonnollisesti tunnistaa suojatien läheisyyden) ja valo-ohjauksen ollessa punainen. Pyöräilijöille automaattinen valon kytkentä ja tien ylitystä valvova anturi, joka kehottaa: "Himmaa ny ees vähä.". Juu ja vaatteisiin hämäräkytkimellä aktivoituvat heijastimet. Autoihin luonnollisesti tunnistimet nopeusrajoituksiin, jotka kytkevät nopeuden rajoittimen ja liikennemerkkitunnistuksen, etteivät nyt sentään kiellettyä ajosuuntaa vasten ajaisi.

Tiedon siirto artikkelin mukaan tapahtuu matkapuhelinverkkoa tai langatonta lähiverkkoa käyttäen. No, sen on varma se, ettei tämäkään järjestelmä ole aukoton. Kun on ollut näitä äänestä tekstarilla, niin matkapuhelinverkko on tukossa. Sama koskee langatonta verkkoa. Muistan hyvin tuon viimekesäisen mammuttikonsertin, jossa älypuhelimien avulla lähetettiin valokuvia ja videokuvaa verkon yli. Arvatkaas miten meille kävi? Data pimeni, maksua varmentavilla korteilla ei voitu suorittaa, sillä varmentavaa yhteyttä ei ollut ja voitte arvata, että asiakkaat olivat iloisia.

Kuten vanha kansa sanoo, niin: "Äly hoi, älä jätä". Opetetaanko nyt tiellä liikkujat liian helppoon elämään? Kyllä se auto vinkaisee, jos jotain on vialla. Kuten etu- ja takapenkiltä kuultuna on moni sanonut: "Puolet autoilijoista pitäisi laittaa uudelleen autokouluun.". Vai onko kyseessä monen tiellä liikkujan kohdalla vain puhdas, rehellinen itsekkyys?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti