Aiheittain

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Suomen kielen päivä




Tänään vietämme Mikael Agricolan ja Suomen kielen päivää. Mikael loi ja kustansi itse suomalaisen kirjallisuuden. Yksi tunnetuin teos on ABC kiria. Elettiin 1500-luvun puolivälin aikaa. Kirkon menot suoritettiin latinaksi ja tavallinen kansa ymmärsi siitä yhtä paljon kuin sika satelliitista.

Mikael oli saanut oppinsa Lutherilta ja päätti, että täällä pohjolassa pitää ihmisen kuulla Herran sanaa omalla kielellään ja ryhtyi sitä tekemään. Sitkeä mies, vaikka oma koti kieli taisi olla Ruotsi ja Saksakin hyvin hallussa.

Mikaelista tiedetään aika vähän, sillä sen aikaiset tiedot ovat hajanaiset ja tähän ovat sukututkijat törmänneet toistuvasti eli tiedot alkavat vasta 1600-luvun lopulta, jolloin ns. kirkonkirjat yleistyivät. Hän on syntynyt Pernajassa 1500-luvun alussa, oletettavasti. Arvellaan, että hän olisi ollut kaksikielinen eli hallinnut sekä Ruotsin ja Suomen kielet.

Suomalaisesta kulttuurista hän oli kiinnostunut, sillä hän kirjasi suomalaiset muinaisjumalat: "Epejumalat monet tesse muinen palveltin cauan ja lesse. Neite cumarsit Hemelaiset seke Miehet ette Naiset. Tapio Metzest Pydhyxet soi ja Achti wedhest Caloja toi. Äinemöinen wirdhet tacoi Rachkoi Cuun mustaxi jacoi. Lieckiö Rohot jwret ja puudh hallitzi ja sencaltaiset mwdh. Ilmarinen Rauhan ja ilman tei ja Matkamiehet edhes-wei. Turisas annoi Woiton Sodhast Cratti murhen piti Tavarast. Waan Carjalaisten Nämet olit Epejumalat cuin he rucolit. Rongoteus Ruista annoi Pellonpecko Ohran casvon soi. Wirancannos Cauran caitzi mutoin oltin Caurast paitzi. Egres hernet Pawudh Naurit loi Caalit Linat ja Hamput edestoi. Köndös huchtat ja Pellot teki quin heiden Epeuskons näki. Ja quin Kevekylvö kylvettin silloin ukon Malja jootijn. Sihen haetin ukon wacka nin joopui Pica ette Acka. Sijtte paljo Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin. Quin Rauni Ukon Naini härsky jalosti Ukoi pohjasti pärsky. Se sis annoi Ilman ja WdhenTulon käkri se liseis Carjan casvon. Hiisi Metzeleist soi Woiton Wedhen Eme wei calat vercon. Nyrckes Oravat annoi Metzast Hittavanin toi Jenexet Pensast. Eikö se Cansa wimmattu ole joca neite wsko ja rucole. Sihen Piru ja Syndi weti heite Ette he cumarsit ja wskoit neite. Coolludhen hautijn Rooca wietin joissa walitin parghutin ja idketi. Mennin-geiset mös heiden Wffrins sai coska Lesket hoolit ja nait. Palveltin mös paljo muuta Kivet Cannot Tädhet ja Cwu-ta.Tontu Honen menon hallitzi quin Piru monda wil-litzi. Capeet mös heilde Cuun söit Calevanpojat Nijttut ja mwdh löit.".

Kun luettelon kieltä katsoo, niin siellä on paljon Ruotsin ja Saksan sanamuotojen perusteelta tehtyjä. Ilman Mikaelin kaltaisia pappeja ei olisi pohjoisen tarusta mitään jäljellä. Keski-Euroopassa ne osin saivat väritystä kristinuskosta, joten niiden todenperäisyyttä ei enää voi tarkastaa.

Saatan arveluissani olla väärässä, mutta en tiettävästi ollut olemassa Mikaelin aikana. Mikael kuitenkin kirjoitti asiansa Suomeksi, vaikka tekstimuoto on vanhaa. Saimme ensimmäisen kerran kuulla latinan sijaan kotoista kieltä. Tosin vasta 1800-luvulla saimme virkamiehiltä kuulla kotoisen kielemme, jonka ymmärsimme. Tämä päti erityisesti oikeuslaitoksissa, jossa tavallinen, asiaansa hakeva ei apua saanut, kun poloinen ei käytettyä kieltä ymmärtänyt.

Suomen kieli ei ole helppo. Paino on ensimmäisellä tavulla. Tosin ulkomaalaiset oppivat suomalaiset kirosanat helposti ja syy on se, että kun suomalainen suuttuu, lausuu hän kaikki suomalaiset kansallispyhimykset nimeltä ja tavu kerrallaan ja jokainen tavu painottaen, jotta vähä-älyisemmällekin idiootille asia menee perille.

Tänään on kotikielemme päivä ja sitä kuultakoon yhä enemmän ja vakavammin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti