Palveleva pankki

Mediassa usein esiintyvä sana on pankki ja etenkin nämä Euroopan eteläisen osan pankkituet. Aina silloin tällöin näkyvät myös kotoiset pankkimme ja niiden toimet. Tässä pari päivää sitten törmäsin pankkipalveluun tai pikemminkin sen puutteeseen.

Olipa kerran palvelevia pankkeja. Sinulla oli pankkikirja, jonka kanssa menit pankkiin. Merkitsit sitten tulleen tilisi tai talletit tai nostit rahaa tai maksoit laskusi. Pankeissa oli useita kassoja ja kaikki olivat miehitetty. Maksuviive oli yleensä kolme päivää, koska oikea raha piti kuljettaa pankista toiseen. Raha kun silloin oli oikeasti vielä olemassa. Jos tili ei näkynyt tilillä, niin tilinauha kelpasi tositteeksi tulevasta rahasta, joten saatoit nostaa rahaa tai maksaa laskusi. Jos taas halusit soittaa pankkiin, otit esille puhelinluettelon ja väänsit ko. konttorin numeron, joka sinulle vastasi. Aika muuttui ja pankkitoiminta sen mukana.

Näin vuorotyöläisen näkökulmasta katsottuna selkeä helpottava uudistus oli maksusiirtokuori, jossa laskuun kirjoitit tilinumerosi ja eräpäivän sekä allekirjoitit sen ja ei kun kuoreen ja pankin lokeroon tai postiin. Nyt ei yövuoron jälkeen tarvinnut herätä ennen aikojaan, vaan sain tehdä siirtokuoren itselleen sopivana aikana.

Kehitys meni eteenpäin ja uusia toimia rahoittaakseen alkoivat pankit periä maksusiirtokuorien laskuista markkoja X. Tämä siksi, että pankkikirjat alkoivat olla jo historiaa ja pankkikortit yleistyä eli tulivat maksuautomaatit, joita löytyi jopa kauppojen eteisistä. Pankkikortti koneeseen ja tunnusluku ja ei kun maksamaan. Tämä toimintamalli löytyy myös nykyisistä toimintamalleista eli naputtelit saajan nimen, tilinumeron, summan, viitteen (olivat osa jo silloin pitkiä) ja eräpäivän. Se, että maksuautomaatit olivat kaupoissa, helpotti monen toimintaa, sillä ne olivat pidempään auki. Tulivat myös käteisautomaatit, joten pankeista irtisanottiin runsaasti työntekijöitä.

Alkoi nettiaikakausi ja aiemmat palvelut menivät yhä enemmän maksullisiksi. 1990-luvun alun pankkikriisi toi yhä enenevässä määrin erilaisia "palvelumaksuja". Nettipankki on helppo, sillä se toimii ympäri vuorokauden. On ihan sama maksatko laskusi aamukuudelta vai iltakuudelta. Ja yhä vähemmän pankeissa oli henkilökuntaa. Kassoja oli monta, mutta vain yksi tai kaksi ihmistä palvelemassa. Pankin yhteystiedoissa oli yhä useammin asiakaspalvelun numero, joka yhdistyi jonnekin keskusyhteyteen ja lopulta tilanne oli se, että kun halusit soittaa omalle yhteyshenkilöllesi pankissa, jouduit varaamaan tällaisen keskuksen kautta ajan hänelle. Palvelumaksujen määrä ja hintahaitari on yhtä suuri ja epäselvä kuin Venäjän maa. On saldokyselymaksu, tiliotepyyntömaksu, maksu käteisnostosta luottotililtä, maksu ylimenevistä veloitustapahtumista, jne. Tätä voisi jatkaa seuraavat tuhat sivua. On bonus-, kanta- ym. asiakkuutta, mutta tilin talletuskorko on laskenut kuin lehmän häntä.

Tuli pankki- ja maksukorttia joka lähtöön. Visa Elektron korttien kanssa on ollut ja on yhä ongelmia. Valitettavasti tämä on monelle ainoa, minkä saavat. Tietoteknisellä aikakaudella tulivat myös huolto- ja päivityskatkot sekä muutos kesäajasta talviaikaan ja päinvastoin. Kumma kyllä, että ne tavallisemmin sijoittuvat sunnuntai aamuun, alkaen klo 3. Tähän perusteluna on se, että se haittaa mahdollisimman pientä käyttäjäkuntaa. Tämä lienee tarkoittavan pankkeja itseään, ei asiakkaita. Sunnuntai aamuisin kun väki lähtee juhlimasta ja kaikki korttiliikenne on pimeänä eikä seinästä edes saa käteistä rahaa. Varsinaista asiakaspalvelua.

Useimmat pankkisalit ovat muuttaneet muotoaan. Ennen ollut avara sali on kutistunut pieneksi yhden tai kahden palvelutiskin kopiksi. Käteisasioita hoitavana odotat suuren joukon kanssa pienessä tilassa pitkään ja pahimmassa tapauksessa takaraja menee umpeen ja asiasi jää hoitamatta. Olen tämänkin version kuullut. Kumma kyllä on pankkien välinen maksuviive yhä tuo muinainen kolme päivää vaikka nettiaikakautena toimintojen pitäisi olla reaaliajassa. Kuulemani mukaan tämä johtuu siitä, että pankit haluavat itselleen talletuskoron tuolta ajalta. Taitaa olla johtajien optioihin.

Sampo Pankki pisti vielä paremmaksi eli sinun tietokoneella tulee olla Internet Explorer tai nettipankkiin ei ole asiaa. Tämä on heiltä jo toinen kerta. Ensimmäinen tapahtui kun se yhdistyi Danske Pankin kanssa. Sampo Pankilla oli ennen sitä parhaiten toimiva nettipankki. Tanskalaisten olisi pitäytyä siinä minkä osaavat eli voileipien teossa ja oluen panossa.

Tuossa pari päivää sitten piti Sampo Pankissa asioimani käteisellä rahalla, mutta he olivat tehneet Nordeat, joten oikeaa, näkyvää rahaa käsitellään ainoastaan klo 10-13. Menin sitten kylämme kolmanteen pankkiin ja nuori kassaneiti ilmoitti heti, että käteisraha-asiat hoituvat heillä. Sanoipa tämä OP:n neiti vielä, että hän on täällä palvelemassa. Työssäni tarvitsen käteiskassan ja siihen tarvitsee ajoittain saada pienempiä seteleitä ja eriarvoisia kolikoita. Ajattelen ihmisiä, jotka ovat lupautuneet lapsensa tai omansa harrastuksen, kerhon, piirin tai koulun myyjäisten kassaksi ja työpäivän päätteeksi menee pankkiin hakemaan pientä rahaa vaihtokassaksi. Pankkineiti tylysti ilmoittaa, ettei käteiskassoja ole enää klo 13 jälkeen, mutta automaatista saa käteistä rahaa. Mitä tällainen ihminen voi tehdä? Sen hän varmaan arvaa, että jokainen ostaja tilaisuudessa on käynyt automaatilla (eihän pienissä tilaisuuksissa ole korttipäätteitä) ja maksaa 20 € tai 50 € setelillä.

Tuli itselle epäuskottava olo, onko tänä päivänä raha vain muodossa FF vai 1111 1111? Taitaa näin olla, sillä media ei ole vuosiin kertonut yhdestäkään pankkiryöstöstä.