Perheväkivalta

Nyt on ollut paljon puhetta ja kirjoituksia Helsingissä tapahtuneessa lapsen murhassa, jonka tekijänä on isä ja hänen naisystävänsä. Nämä uutisoidut tapahtumat ovat jäävuoden huippu. Ikäväkseni on todettava, että perheväkivalta on luvattoman yleistä.

Kun puhutaan perheväkivallasta, niin ilmenemismuotoja on useita. Ruumiillinen väkivalta jättää näkyvät merkit, mutta henkinen ei. Nyt on ollut otsikoissa myös äitinsä hylkäämän vastasyntyneen lapsen, joka oli isänsä hoteissa neljä kuukautta ja päätyi lasareettiin hyvin huonossa kunnossa. Hänet sijoitettiin sijaisperheeseen ja nyt hänet ollaan karkottamassa Ruotsista Ranskaan biologiselle äidilleen.  Lapsi ei osaa sanaakaan ranskaa, mutta ranskan passi on biologisen äidin pohjalta.

Minulle herää suuri kysymys, että miksi adoptio- tai sijaisvanhemmuuteen haluavat henkilöt laitetaan syvälliseen testaukseen, jossa syynätään koko elämä, jotta he tavoitteeseen pääsisivät ja saisivat luoda lapselle turvalliset elinolosuhteet. Jos olet kykenevä äitiyteen tai isyyteen ei sinulta kukaan kysele oikeutustasi. Olit sitten alkoholisti, narkkari, tms. on sinulla oikeus saada lapsi siihen maailmaan, jota edustat. Lasareetissa olemme nähneet tämän, syntynyt lapsi huutaa vieroitusoireissaan. Äiti on käyttänyt mitä sattuu ja lapsi kärsii.

Tapahtumien pohjalta on herännyt keskustelu lastensuojelusta. Lasta ei kuunnella ja oikeuskäytännössä lapsen todistaja lausunto jätetään huomioimatta alaikäisyyden vuoksi. Yllä mainitussa tapauksessa on myös kirjoitettu, että lapsi on oirehtinut siitä, että hänet palautetaan vanhemmilleen. Olisiko aika herätä todellisuuteen?

Minulla oli vanhemmat, vaikka vuorotyötä tekivätkin. Aina saatoimme turvautua heidän apuunsa. Heiltä sain neuvoja, ohjeita ja opastusta. Katson nyt asiaa vanhempana, mutta he lopettivat jopa koulukiusaamiseni. Isä ja Äiti ovat lapselle tukipylväät, mutta jos heistä ei ole siihen,  tulisi mielestäni lapselle tarjota koti, jossa turvallisuus olisi taattu.

Palataan lastensuojeluun ja sen tukitoimiin. Olen katsellut Kakola ohjelmaa ja minulle heräsi kauhea kokemus tämän ohjelman pohjalta. Yksi poika sanoi, että hänellä on ollut kaikki auttajat, mutta ei yhtään ihmistä. Hän kertoi, että hänen sellikaverinsa oli hyvä. Oliko tämä sellikaveri ensimmäinen oikea ihminen hänelle?  Jos näin on, niin lastensuojelu on tässä maassa hungillolla.

Kirjoitin jo aiemmin tästä aiheesta, ei enää toivottu. Herää kysymys, miksi ei saa vuokrata kohtua, jotta saisit tuottaa jälkikasvun, jota oikeasti rakastat ja siitä huolehdit? Miksi lapsettomuushoidot loppuvat kun täytät neljäkymmentä?

Isänä annat mikroskooppilla nähtävän alun ja äitinä noin nuppineulan pään kokoisen alun. Muutamassa viikossa aluista muotoutuu ihminen ja olette hänen elämästään vastuussa koko loppu elämänne.  Olisiko lakiin säädettävä pykälä, jotta vanhemmuus olisi mitätöitävä epäpätevien vanhempien varalta.

Nyt on mediassa esitetty kynttilän sytyttämistä yhden lapsen muistolle. Minä sytytän kynttilän jo tänään kaikille lapsille, jotka ovat jääneet kärsimään pahoinpitelyjen ja henkisten kärsimyksien vuoksi.

Tämä kynttilä on heille kaikille.