Liikaa väkivaltaa

Nyt on viime aikoina ollut mediassa runsaasti uutisia murhista, tapoista, em. yrityksistä ja väkivaltaista ryöstöistä. Rikoksia on tehty niin ampuma-asein kuin teräasein. Luvattoman usein kyse on myös lähisuhdeväkivallasta, jossa nykyinen tai yhä useammin ex-puoliso aloittaa väkivallan ja nytkin se on esiintynyt tapauksissa luvattoman monta kertaa.

Tapauksissa korostuu Uusimaa ja Tampere. Myös Oulussa tapahtuu. Tekijöinä on kantasuomalaisia, romaaneja ja matuja. Matujen kohdalla on usein kyse väkivaltisesta ryöstöstä. Mutta ampuakin osaavat, esimerkiksi Vantaan turkkilaisten välien selvittely ampuma-asein.

Ampuma-aseet ovat olleet pääsääntöisesti laittomia. Puukkoja on taskuissa ja laukuissa, jopa alakoululaisten repussa. En tiedä, mistä tämä väkivaltaan soveltuvien esineiden kantaminen johtuu. Tunnetaanko pelkoa ympäristöstä vai haetaanko jotain statusta.

Itse olen huolissani oikeuslaitoksen tilasta. Itseäni järkytti korkeimman oikeuden päätös, ettei raskaasta rikoksesta tuomittua saa pitää vangittuna ilman pätevää syytä. Syyt ovat rikoksen jatkaminen, pakeneminen ja tutkinnan vaarantaminen. Päätöksen jälkeen yli kahdeksi vuodeksi vankilaan määrätty sai vapaalla odottaa hovin käsittelyä lähisuhdeväkivallasta. Tämä kostautui siten, että mies tappoi naisensa. Samoin matuäiti, joka murhasi vauvansa oli livistämässä. Tämä onneksi hovin päätöksellä estettiin ja matu vangittiin uudelleen.

Monissa rikosuutisissa on maininta, että tekijällä on entuudestaan rikoshistoria. Näin oli Tampereellakin romanimiehen ampuessa kumppaninsa, joka kerrottiin olleen ensi- ja turvakodissa, joka sijaitsi tapahtumapaikan vieressä. Tekijä oli vapautunut ehdonalaiseen keväällä. Miten nämä multirikolliset saavat kulkea vapaudessa, kun ne syyllistyy uusiin vakaviin rikoksiin.

Nuorten väkivalta on lisääntynyt huomattavasti. Niihin kuuluvat ryöstöt pahointelyllä tai teräaseella. Tämän ilmiön takanan on pääsääntöisesti matut. Lisäksi ryöstöihin kuuluu nöyrytys ja tapahtuman videointi ja videon levitys. Tämä on tyypillistä toimintaa Uusimaalla. Poliisin kertoman mukaan alle 15-vuotiaiden tekemät rikokset ovat nousseet yli kolmesataa prosenttia. Poliisi myös kertoo, että nuoret sanovat suoraan, ettet voi tehdä mulle mitään, kun olen alaikäinen. Itse olen sitä mieltä, että rangaistavuuden raja tulisi laskea kymmenneen ikävuoteen.

Myös lähisuhdeväkivalta on raaistunut. Yhä useammin saa lukea käsin tai välineellisesti kuristamisesta. Jos lähisuhdenväkivallan takia määrätään lähestymiskielto, niin sitä rikotaan toistuvasti eikä sanktioita juuri tule. Ei ainakaan ennen kuin uhri on jo kuollut. Se saattaa olla uutisen sivulauseena.

Huumausaine kauppa on pääsääntöisesti matujen käsissä ja sitä myöten kaupoissa tapahtuvat ryöstöt. Näissäkin tavallisesti on käytetty puukkoa.

En keksi keinoa, jolla kehitys saadaan pysäytettyä. Alaikäisten lasten kohdalla tulisi rangaistuskynnystä alentaa. Moninkertaisille rikollisille pitäisi olla joku säilytyspaikka, etteivät taas syyllistyisi uuteen rikokseen. Lähisuhdeväkivaltaan keinot puuttua on vähäisiä. Sitä salaillaan liian pitkään ja kun eropäätös kypsyy, niin alkaa tapahtua. Tällöin on jo liian myöhäistä.

Paperikilpi

Juuri juhannuksen alla uutisoitiin perhetragediasta, jossa puoliso tappoi ex-puolison. Uhrin ainoa suoja oli paperikilpi eli lähestymiskielto. Vastaavan laisia tapahtumia tulee esiin säännöllisin väliajoin ja usein myös ne johtavat äärinnäisiin tekoihin ex-puolisoa kohtaan tai yhteiseen lapseen, kuten Porvoossa kävi.

Lainaan poliisin sivuilta lähestymiskiellon määritelmän: "Lähestymiskieltoa koskevan lain tarkoitus on ehkäistä rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Lähestymiskielto tarkoittaa, että henkilön hengen, terveyden, vapauden, tai rauhan suojaamiseksi voidaan jotakuta toista kieltää ottamasta häneen yhteyttä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa." Niin, tarkoitus on hyvä, mutta useissa tapauksissa lähestymiskielto toimii kimmokkeena vielä pahempaan, kuten jatkuviin tekstiviesteihin ja sähköposteihin, sosiaalisessa mediassa panetteluun, herjaamiseen, mustamaalaamiseen, ym. Tiedetään myös, että tällaiset henkilöt ovat ottaneet ex-puolison työnantajaan, ystäviin, harrastepiireihin, jne yhteyttä ja saattanut ex-puolison ikävään valoon.

Nyt oli oikeudessä käsittelyssä myös Jyväskylässä tapahtunut järjetön teko. Naisystävä oli päättänyt suhteen ja mennyt ystävien tykö vierailulle. Pari päivää myöhemmin mies oli mennyt naisen asunnolle ja kertomansa mukaan:  "Mies oli päihtynyt ja meni ex-naisystävänsä oven taakse tarkoituksenaan pyytää tätä syömään. Miehen mukaan hän sytytti porraskäytävässä tupakan sytytyspalalla. Tässä tilanteessa tupakka tai sytytyspala tippui hänen mukaansa vahingossa postiluukusta asuntoon." Hieman ontuva kertomus, sillä minun ymmärtääkseni sytytyspala täytyy ensin sytyttää jollain ja se syttyy kauttaaltaan. Oliko miehellä sytytyspala metallisen makkaratikun päässä kenties ja jos tuollaisella palalla savukkeen sytyttää, niin se syttyy kokonaisuutena ja toden näköisesti käy niinkuin muinaiselle hepulle, joka päätti polttaa risuja vanhassa peltitynnyrissä. Kun eivät tuohenpalalla syttyneet, niin lorautti tynnyriin vanhaa jäteöljyä ja heitti palavan tulitikun perässä. Kun hetkeen ei mitään tapahtunut, niin päätti kurkistaa tynnyriin, joka samalla hetkellä leimahti ja samalla käräti otsatukka ja kulmakarvat.

Tupakka ja sytytyspala putosivat vahingossa naisystävän postiluukusta. Hmm, vahingossa. Itse en ole koskaan tavannut postiluukkua, joka aukeaa automaattisesti, kun joku tulee oven taakse. Tämä oli tietoinen tapahtumaketju. No, entisen naisystävän kämppä paloi ja ei edes saanut pyytämäänsä korvausta menetetystä suuresta levykokoelmasta., joista osa oli vanhoja savikiekkoja ja nämähän tarvitsevat vähän toisenlaisen soittimen, sillä perinteisen savikiekon kierrosnopeudet ovat usein 16 tai 78 ja niitä ei yleisemmissä (halvoissa) soittimissa ole.

Kuten Porvoon tapauksessa oli äidillä lähestymiskielto ex-mieheen, joka oli ehtinyt ilmeisesti senkin rikkomaan jo aikaisemmin. Lainaan taasen poliisin sivuja: "Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Kiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, jonka syyttäjä vie oikeuteen. Kaikki lähestymiskiellot merkitään erityiseen poliisin henkilörekisteriin. Poliisi valvoo ja voi myös käyttää pakkokeinoja kieltoa rikottaessa. Jos esimerkiksi lähestymiskieltoon määrätty henkilö jatkaa suojeltavan häirintää, voi paikalle hälyytetty poliisi viedä kiellon rikkoneen säilöön ja kuulusteluun jatkotoimenpiteitä varten."
Itse asiassa poliisi ei valvo vaan uhatun on itse soitettava apua ja onkin hyvin tavanomaista, että uhkaaja rikkoo puhelimen ensitöiksi, jotta mihinkään ei soitella.

Myös uhan todistelu on vaikeaa. Viestit olisi syytä tallentaa, mutta varsinkin alkuvaiheessa käy helposti, että ne poistetaan. Tähän sopii vallan hyvin vanha sanonta: "Poissa silmistä, poissa mielestä." Itselläni oli aikoinaan yritys ja virheelinen rekrytointi. Ryhtyi sitten heppu uhkailemaan puhelimessa. Onneksi kerran heppu soitti lankapuhelimeen (valitettavasti poistuva vekotin) ja minulla on yksi puhelin vastaajapuhelin, jolla pystyi äänittämään puhelun. Sain todistettua uhan ja heppu lopetti soittamisen poliisin keskustelun jälkeen. Tällainen on hyvin harvinaista parisuhdetragedioissa, vaan se jatkuu ja jatkuu.

Koska uhan todistaminen on vaikeaa ja usein apu tulee liian myöhään. Apua ja neuvontaa tarjoavat poliisin sivuston mukaan lähin poliisi tai sosiaaliviranomainen. Hieno homma tuo lähin, mutta nykytodellisuudessa molemmat edellä mainitut ovat kaikkea muuta kuin lähellä ja monin paikoin niin ensiapu ja sosiaalitoimen päivystys on siirretty jonkin yliopistollisen tai keskussairaalan yhteytyteen. Kun pienelläkin paikkakunnalla toimi oma ensiapu 24/7, niin hätään joutunut sai apua nopeasti. Turvakoteja on liian vähän ja usein liian kaukana. Poliisin sivuston mukaan auttajina toimivat myös erilaiset kriisipuhelimet, mutta sinne soittamisen kynnys on korkea ja usein linjat tukossa, joten hätätilanteessa niistä ei ole apua.

Lisäksi tuo paperikilpi on voimassa vain vuoden ja villi arvaus on, että vuodessa ex-puolison käytös paranee inhimilliselle tasolle on hyvin epätodennäköistä vaan pahenee vuosi vuodelta. Mielestäni viisivuotiskausi olisi minimi ja kiellon rikkomisesta tulisi antaa aina ehdoton vankeustuomio, sillä sakot ovat yhtä tyhjän kanssa ja kun vielä hallitus ja eduskunta ryssivät tuon muuntorangaistuksen, niin sakko ei ole oikeasti mikään pelote.

Eron koittaessa on tavallista, että alkaa helvetillinen huoltajuuskiista ja alkaa todellinen mustamaalaaminen ja valitettavasti puolin ja toisin. Ainoa kärsijä on lapsi. Kun eron taustalla on väkivalta, taloudellinen hyväksikäyttö (koskee kaikkia ikäryhmiä), alistaminen, tms. niin usein kärsijä on heikoilla. Fyysinen väkivalta on todistettavissa helposti, mutta henkinen väkivalta ei. Päihteet näyttelevät usein myös pääroolia. Nokian teippisurmassa pääroolissa ja juopunut mies suuttui epäiltyään tytön ottaneen hänen savukkeita ilman lupaa. Vastaava tilanne on myös syntynyt pussikalja riidasta, jossa toinen päihtynyt arvelee toisen juoneen enemmän, kuin tasajako olisi edellyttänyt, mutta tämä on yleistä poikien välisessä tappeluissa tai tapoissa.

Puuko lienee yleisin tekoväline edelleen, mutta ampuma-aseet näyttelevät nykyisin suurta roolia. Vihdissä mies ampui poliisin rynnäkkökiväärillä, joka oli jostain peräisin ja hepulta oli aseluvat peruttu lähestymiskiellon vuoksi. Aselakia on turha tiukentaa, sillä ne, jotka asetta käyttävät metsästykseen tai kuten poliisin tai rajavartiolaitoksen sekä armeijan aseet ovat oma luokkansa ja käyttäjät vastuullisia. Tosin on nämä Lord of war tyypit, jotka välittävät aseita erinäisten verokostojen kautta ja Luoja yksin tietää, paljonko näitä löytyy meiltäkin. Ruotsissa nämä ovat jo arkipäivää ja asearsenaali jyreämpää.

Mistä saadaan vahvempi suoja kuin tuo paperikilpi? Tiedän myös vanhuksiin kohdistuvia väkivaltoja, joissa tekijänä on oma lapsi. Taloudellista hyväksikäyttöä esimerkiksi päihteiden rahoittaminen, mutta tiedän myös, että on tapahtunut paljon pahempaakin. Miten saadaa suoja myös heille?

Perheväkivalta

Nyt on ollut paljon puhetta ja kirjoituksia Helsingissä tapahtuneessa lapsen murhassa, jonka tekijänä on isä ja hänen naisystävänsä. Nämä uutisoidut tapahtumat ovat jäävuoden huippu. Ikäväkseni on todettava, että perheväkivalta on luvattoman yleistä.

Kun puhutaan perheväkivallasta, niin ilmenemismuotoja on useita. Ruumiillinen väkivalta jättää näkyvät merkit, mutta henkinen ei. Nyt on ollut otsikoissa myös äitinsä hylkäämän vastasyntyneen lapsen, joka oli isänsä hoteissa neljä kuukautta ja päätyi lasareettiin hyvin huonossa kunnossa. Hänet sijoitettiin sijaisperheeseen ja nyt hänet ollaan karkottamassa Ruotsista Ranskaan biologiselle äidilleen.  Lapsi ei osaa sanaakaan ranskaa, mutta ranskan passi on biologisen äidin pohjalta.

Minulle herää suuri kysymys, että miksi adoptio- tai sijaisvanhemmuuteen haluavat henkilöt laitetaan syvälliseen testaukseen, jossa syynätään koko elämä, jotta he tavoitteeseen pääsisivät ja saisivat luoda lapselle turvalliset elinolosuhteet. Jos olet kykenevä äitiyteen tai isyyteen ei sinulta kukaan kysele oikeutustasi. Olit sitten alkoholisti, narkkari, tms. on sinulla oikeus saada lapsi siihen maailmaan, jota edustat. Lasareetissa olemme nähneet tämän, syntynyt lapsi huutaa vieroitusoireissaan. Äiti on käyttänyt mitä sattuu ja lapsi kärsii.

Tapahtumien pohjalta on herännyt keskustelu lastensuojelusta. Lasta ei kuunnella ja oikeuskäytännössä lapsen todistaja lausunto jätetään huomioimatta alaikäisyyden vuoksi. Yllä mainitussa tapauksessa on myös kirjoitettu, että lapsi on oirehtinut siitä, että hänet palautetaan vanhemmilleen. Olisiko aika herätä todellisuuteen?

Minulla oli vanhemmat, vaikka vuorotyötä tekivätkin. Aina saatoimme turvautua heidän apuunsa. Heiltä sain neuvoja, ohjeita ja opastusta. Katson nyt asiaa vanhempana, mutta he lopettivat jopa koulukiusaamiseni. Isä ja Äiti ovat lapselle tukipylväät, mutta jos heistä ei ole siihen,  tulisi mielestäni lapselle tarjota koti, jossa turvallisuus olisi taattu.

Palataan lastensuojeluun ja sen tukitoimiin. Olen katsellut Kakola ohjelmaa ja minulle heräsi kauhea kokemus tämän ohjelman pohjalta. Yksi poika sanoi, että hänellä on ollut kaikki auttajat, mutta ei yhtään ihmistä. Hän kertoi, että hänen sellikaverinsa oli hyvä. Oliko tämä sellikaveri ensimmäinen oikea ihminen hänelle?  Jos näin on, niin lastensuojelu on tässä maassa hungillolla.

Kirjoitin jo aiemmin tästä aiheesta, ei enää toivottu. Herää kysymys, miksi ei saa vuokrata kohtua, jotta saisit tuottaa jälkikasvun, jota oikeasti rakastat ja siitä huolehdit? Miksi lapsettomuushoidot loppuvat kun täytät neljäkymmentä?

Isänä annat mikroskooppilla nähtävän alun ja äitinä noin nuppineulan pään kokoisen alun. Muutamassa viikossa aluista muotoutuu ihminen ja olette hänen elämästään vastuussa koko loppu elämänne.  Olisiko lakiin säädettävä pykälä, jotta vanhemmuus olisi mitätöitävä epäpätevien vanhempien varalta.

Nyt on mediassa esitetty kynttilän sytyttämistä yhden lapsen muistolle. Minä sytytän kynttilän jo tänään kaikille lapsille, jotka ovat jääneet kärsimään pahoinpitelyjen ja henkisten kärsimyksien vuoksi.

Tämä kynttilä on heille kaikille.