Aihe tulee säännöllisesti esille. Tämän aamun aviisissa se
löytyi yleisönosastolta ja verrattain mielenkiintoisella tavalla. Nimimerkillä
kirjoittanut kansalainen sanoi näin: "Nuorille saataisiin töitä
vapauttamalla taksiliiketoiminta vapaaksi ammatiksi harjoittaa. On sääli, kun
taksitoiminta on Suomessa pienen piirin yksinoikeudella hallitsema ala.".
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on tuon kirjoittajan
mielikuva taksinkuljettajan työstä. Hän ei taida tietää, että kuljettajakoulutus
on jokaisen suoritettavissa. Virallisesti vaatimuksena on vain henkilöauton
ajokortti ja puhdas rikosrekisteri. Aikanaan taksinkuljettajan tutkinto oli
myös työvoimakoulutuksena, mutta siitä luovuttiin, kun huomattiin, että moni
kävi kyllä kurssin, mutta muutaman vuoron jälkeen lopettivat. Syyt ovat samoja
kun tänä päivänäkin eli taksityö ei ole minun juttuni, epämukavat työajat, aina
viikonloput töissä, hermot meni känniläisiin, jne.
Minä olen käynyt tuon kuljettajakoulutuksen ja ajan työkseni
mittaria. Olen nähnyt monta uutta tulijaa, jotka ovat hetken ja katoavat
sitten. Monelle on tullut yllätyksenä se, ettei kyytejä ole koko ajan vaan
saatat nököttää tolpalla parikin tuntia. Yllätyksen on heille myös tuottanut
työpäivän pituus. Onkohan kirjoittajan ajatuksena, että vapauttamalla
taksiliikenne, olisivat nuoret yrittäjät töissä vain viikonloppujen ja
juhlapyhien ruuhka-aikana? Taksia tarvitaan myös hiljaisina aikoina.
Jos taksiliikenne olisi vapaata, niin muuttaisiko se myös
työn luonteen? Virallisten vaatimusten lisäksi kuljettajalla pitää näet olla
lehmän hermot. On aina niitä ihmisiä, jotka mäkättävät joka asiasta tai
purkavat pahan tuulensa. On minun vikani, että lentomatkan loputtua ovat
matkatavarat hukassa. En taaskaan ollut kartalla, kun asiakas antoi postiosoitteen,
mutta käynti onkin sitten jo ihan muualta. Olen syypää kansalaisen hajonneeseen
autoon, jääkaappiin tai muuhun mahdolliseen esineeseen. En myöskään osaa ajaa
autoa ja yleisesti minulla on väärän merkkinen tai värinen auto. Listaa voisi
jatkaa loputtomiin. Lisäksi kuljettajalla tulee olla hyvä yleistieto. Pitää
tietää omenapaistoksen paistoaika, mihin katosivat tietokoneelta kaikki
valokuvat, kuinka pitkät tikkaat asiakkaan tulee ostaa, jotta mökin katolle
yltää, luonnollisesti mökkiä näkemättä, mikä päivämäärä ja pituus sekä paino
pitäisi kirjoittaa vielä syntymättömän kummilapsen lusikkaan, paljonko on
asiakkaan tulostimessa vielä mustetta jäljellä, että olisiko jo aika uusi
ostaa. Tätäkin voisi jatkaa pitkään. Luonnollisesti vapautuksen jälkeen kukaan
ei jätä kyytiään maksamatta eikä oksenna autoon ja hukkakeikat jää pois. Sinun
tulee olla sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut. Tämä ei ole vitsiä vaan
todellisuutta.
Tässä työssä tarvitaan myös paljon kärsivällisyyttä ja
rauhallisuutta. Liikuntarajoitteisen kaikki liikkeet ovat usein hyvin hitaita.
Lapsiasiakkaat kysyvät kaikkea maan ja taivaan väliltä, kuten lapselle on
luonteenomaista. Promilleissa ihmisen puheet ovat mitä ovat ja kuulet
esityksiä, ehdotuksia, sekalaisia höpinöitä, jne.
Hyvän kuvan tästä työstä saa kuuntelemalla Jarno Sarjasen
biisin Taksikuski. http://www.youtube.com/watch?v=1lhKboGIUWo
Mitä taksiliikenteen vapautus on tuonut tullessaan? Tässä
muutamia esimerkkejä omasta kokemuksesta ja etu- ja takapenkiltä kuultuna.
Kuten jo viime marraskuussa asiasta kirjoitin, niin
muutokset eivät ole olleet pelkästään positiivisia. Tyypillisimmin ongelmaksi
muodostuu hinta, josta kukaan ei lopultakaan ole selvillä.
Vapautus Ruotsissa toi myös ikävän ilmiön eli kielitaidottomat
kuljettajat. Itse törmäsin Tukholmassa kuljettajaan, joka ei osannut sen
paremmin ruotsia kuin englantiakaan. Hänelle sanat järnvägsstation ja railway
station olivat täysin tuntemattomia. Asiakas kertoi matkamaasta, jossa pyysi
kuljettajaa viemään kohteeseen. Kuljettaja pudisti päätään ja osoitti
matkustajan puoleiseen oveen, josta löytyi sanakirja kohdemaa vs. oma kieli.
Asiakkaan olisi täten tullut etsiä sanakirjasta kohteen sana, jotta kuljettaja
olisi katsonut kohteen nimen ymmärtämällään kielellä.
Suomessa taksilaki edellyttää kuljettajalta, että jos
asiakas antaa kuljettajan päättää reitti, niin kuljettajan on valittava
asiakkaalle edullisin reitti. Erästä asiakasta eräässä maassa huiputettiin
kunnolla, kun alueesta oli täysin tietämätön. Myöhemmin hän hotellissa kartasta
katsottuaan oli kohteiden väli muutama kortteli ja matkaan kului aikaa liki
puolitoista tuntia. Liekö kuljettajan paikallistuntemus ollut samaa luokkaa
kuin sen pariisilaisen kuljettajan, jota jouduin opastamaan Eiffel-tornilta muutaman
korttelin päässä sijaitsemaan majapaikkaan.
Britanniassa törmäsin kuljettajaan, joka oli varustanut
taksin väliseinään tekstin. Älä häiritse kuljettajan työtä puhumalla. Siinä
sitten pidettiin mykkäkoulu koko matkan ja kuljettajan ilme oli totinen totta
tosiaan. Suorastaan pelottava 17-vuotiaan silmin katsottuna.
Haluaisiko tuo nimimerkki lähettää ns. vapaalla taksilla
koulumatkalle? Moni on minulle sanonut, että on ihanaa kun on suomalainen
taksi, pääsee kotiin turvallisesti. Ilmeisesti heidän kokemuksensa taksista
maailmalta eivät ole olleet kovin kivoja.
Aina tulee tämä vapautus esille, mutta miksi koskaan, kukaan
ei esitä terveydenhuoltoa vapautettavaksi. Tämähän olisi myös hyvä
työllistämiskeino, saadaan kaikki valelääkärit ja -hoitajat töihin. Miksi
tarvitaan lentolupakirja? Lähdet sinivalkoisin siivin matkalle ja lentoemäntä
onnittelee edellä kulkevaa matkustajaa; "Onneksi olkoon, olette koneen
seitsemäs matkustaja ja tänään koneen pilotti.".
Nimimerkillä myös tuntuisi olevan verrattain harhaoppinen
käsitys yksityisyrittäjyydestä ja kuljetusalasta. Kuljetusala (sekä henkilö-
että tavaraliikenne) on hyvin suhdanne herkkä eli kun tulee taantuma, lamasta
nyt puhumattakaan se näkyy kukkarossa heti. Vuoden 2008 lama vei konkurssiin
suuren määrän kuljetusalan yrittäjiä. Ajoin mittaria jo tuolloin ja
alueellanikin oli muutama, jotka joutuivat lopettamaan. Yksityisyrittäjän rooli
ei ole mikään helppo ja rahakas homma. Vaikka tekisit kaikki työt itse, niin
maksat verot, vakuutukset, kulkupelin, YEL:n, erilaiset yrityksen käyttökulut
ja saatat saada palkkaa kun nuo on suoritettu. Tässä maassa on jo pelkkä
yrittäminen tehty hankalaksi ja hintavaksi. Sinun on ensin perustettava
toiminimi, avoinyhtiö, kommandiittiyhtiö tai osakeyhtiö. Sitten ilmoitat sen patentti-
ja rekisterihallitukselle ja suoritat maksun kirjaamisesta. Joka armas kuukausi
teet verohallinnolle kausiveroilmoituksen ja vuosittain veroilmoituksen ja
vuosi-ilmoituksen. Sitten huolehdit oma-aloitteisen verojen maksun. Jos et
kohdekuukautta seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä saa toimitettua
verottajalle kuukausiveroilmoitusta, on sanktio aina viisi euroa, sama koskee
jos veroilmoitus tai vuosi-ilmoitus viivästyy. Kirjanpitokin pitäisi tehdä ja
sitten saattaa tulla vielä verotarkastus, jossa on esitettävä tuo kirjanpito ja
sen perusteena olevat tositteet. Vielä raaempaa on se, että joudut palkkaamaan
työntekijän. Erilaiset kulut työntekijästä yrittäjälle ovat suuret.
Työeläkemaksua työntekijä maksaa nyt 5,15 % tuloistaan. Yrittäjän osuus on 23,5
%, josta vähennetään tuo työntekijän osuus. Päälle tulevat myös
työttömyysvakuutusmaksu, lomapalkka, lomaraha, jne. Työntekijälle pitää myös
hankkia vakuutukset ja järjestää työterveyshuolto.
Minä olen taksikuski ja nautin sen pienistä hankaluuksista huolimatta
työstäni. Puolisoni on kysynyt säännöllisin väliajoin, että haluanko palata
takaisin kunnalle. Vastaan aina, että älä unta nää. Tässä työssä on jokainen
päivä erilainen. Tapaan suuren määrän erilaisia ihmisiä. No joskus on niitä,
joilla on mörrimöykkypäivä, mutta usein puhutaan asiaa, asian vierestä ja
täyttä puuta heinää. Koskaan ei tiedä mihin matka johtaa. Se voi olla tuohon
muutaman korttelin päähän tai sitten kauas. Entiseen ammattiini verrattuna on
ihanaa olla työssä, jossa on oikeasti tauko, sillä entisessä elämässä taitaa
olla ennätys voileivän syömisessä eli kolme varttia, yksi haukkapala ja töihin,
jonka yritit epätoivoisesti pureskella, jotta sain sen nielaistua ennen
asiakkaan kohtaamista.
Tervetuloa luvanvaraiseen, suomalaiseen taksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti