Aiheittain

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Millä kielellä tänään


Kielikeskustelu käy yhä kuumana ja vettä siihen myllyyn heitti Aalto-yliopisto, joka ilmoitti opintokieliksi englannin tai ruotsin kielet. Useissa teksteissäni olen käsitellyt kieliä ja ikäväkseni olen huomannut englannin kielen voittokulun.

Kuten aiemmin olen todennut, niin maamme valtakielet tuntuvat nykyisin olevan huva sumi ja huono englanti.

Baarien nimet ovat pääsääntöisesti englanniksi. Nyt ovat televisio-ohjelmien ja elokuvien nimet vain englanniksi. Lieneekö syynä formaatit eli kääntää ei saa tai voi. Otetaan nyt esimerkiksi tämä uusi Bond leffa eli Skyfall. Ei ole olemassa sanakirjaa, joka kääntäisi sanonnat. Sanan Skyfall voi kääntää monella tapaa lauseyhteydestä riippuen.

Suomen kieli on köyhtynyt eikä edes sosiaaliapu sitä enää tavoita. Monet nuoret eivät tunnista synonyymeja, murresanoista puhumattakaan. Kun heitä kuuntelee, niin vanha äidinkielen opettajani kääntyisi haudassaan. Kun nuorten kanssa puhuu, niin usein he kysyvät käyttämääni sanaa ja kun kerron mitä se tarkoittaa, niin haluavat lisätä sen sanastoonsa. Tätä pidän ilahduttavana ilmiönä. Suomessahan ennen muinoin kielitaito ilmaistiin sanoilla: ”Suomee ja Savvoo, hiljoo ja kovoo.”

Itse olen hyvin yllättynyt, että englannin kieli ei enää ole Lontoo vaan Washington. Disney suodatettu jenkkikulttuuri on myös rantautunut Suomen niemelle. Oppini englannin kielestä on vanhaa ja silloin opetettiin kirjakieli englanti ja nuoruudessani tuli televisiosta paljon Britanniassa tuotettuja TV-sarjoja ja brittienglanti tarttui. Kun puhun englannin kieltä, moni kysyy sanaa uudelleen, kuten puolisoni, jonka englannin kieli on vaihto-oppilasvuoden jälkeen Teksas.

Haluaisin nyt herättää oikean kielikeskustelun. Mihin on kadonnut suomenkieli? Suomenkieli on niin rikas, että ulkomailta tulijat oppivat ensimmäisenä kirosanat, joita meillä on tunnetusti paljon.

Nettiaikakaudella on syntynyt myös lyhytkieli eli esimerkiksi T4Y, muistuttaa koodikieltä, joka kehitettiin jo ensimmäisen maailmansodan aikakaudella. Toki suomenkielessä on koristeltuja koodeja ja paljon. Vanha kopiokonehuumori ilmoittaa tekstillä: ”Sano se kukkasin”. Sellaisia viljellään puhekielessä, mutta ikävä kyllä, yhä harvemmin.

Onko syynä kielemme köyhtymiseen syynä maahanmuuttajat, jotka eivät ole viitsineet opiskella suomen kieltä. Kun henkilö puhuu huva sumi, niin helposti vaihdetaan englannin kieleksi.

Kielitaidottomat ja gettoutuneet maahanmuuttajat ovat saaneet maailmalla aikaan sen, että oma kieli halutaan pitää ja sitä korostaa. Miksi yliopisto valitsee pääopintokielen ainoastaan englanniksi? Onko tämän yliopiston Y-tunnus siirretty jo toiseen maahan?

Laitan tämän tähän uudelleen.
Jaaha, mitens olis potatismos med en köttbuller tahi bratwust mit kartoffel. S’il vous plaît.


Vai tahdotko vain Carelian pie whit eggbutter?

2 kommenttia:

  1. Nih...Ei kai nopeassa mailmassa voi olla kuin pikakieltä ja lyhenteitä.

    VastaaPoista
  2. Totta. Maailmamme on maaninen menijä, jolle ei ole lääkettä. Tämä on totta tosiaan johtanut lyhenteisiin, pikakieleen ja koodeihin. Seurauksena on vääristymiä, epätietoutta ja pelkoa. Itse en ole aina jyvällä, mikä virasto on lyhenteen taakse piiloutunut. Monelle E-koodit ovat pelon aihe, sillä monellakaan ei ole tietoa, mitä niiden taakse kätkeytyy (turvallista vai vaarallista).

    VastaaPoista