Nyt on mediassa ollut useita rikosuutisia, joissa ei mainita tekijän taustasta yhtään mitään, mutta kerrotaan avustajan lisäksi paikalla olevan tulkki. Oikeus määrää tulkin tarpeen ja sen palkkion kustantaa valtio eli tavallinen veronmaksaja.
Pääministeri Orpo lupasi jo takavuosina selvittää maahanmuuttoteollisuuden kustannukset. Ei ole laskelmia vieläkään näkynyt.
Maahanmuuttajat tekee väkimääräänsä nähden suuren osan rikoksista. Usein oikeudessa on syytettynä toisen tai kolmannen polven mamu, joka ei osaa sen paremmin suomea kuin ruotsiakaan. Nämä tarvitsevat valtavan määrän tulkkeja.
Mamut eivät opi kieltä, sillä ne eivät edes halua oppia. Satelliittikanavat suoltavat kotoisia kieliä 24/7. Kun vanhemmat eivät ole oppineet mammme kieliä, niin ei ole mikään ihme, ettei lapsetkaan sitä osaa.
Haluaisin tietää paljonko tulkkauksiin on käytetty rahaa. Ylipäätää kiinnostaisi tietää maahanmuuttoteollisuuden todelliset kustannukset. Miksi rikoksen tekijöitä ei karkoiteta enempää. Pääkaupunkiseudulla jo lähes puolet raiskauksista on matujen tekemiä. Matut hoitavat myös lähes täydellisesti huumekaupan. Sosiaalituista liki 60 % saavat matut ja se on suuri määrä, sillä niitä on maassamme prosenttuaalisesti vähän. Mihin tarvitsemme vielä 40 000 matua elätiksi.
Sinä se olet razzizzti kun epäilet noin, sitäpaitsi rikkaus, voimavara ja kivat pelihetket. höh
VastaaPoistaGemini kertoo näin:
VastaaPoista"Kun tarkastellaan koko oikeusketjua – eli esitutkintaa (poliisi), syyteharkintaa (syyttäjä) ja oikeudenkäyntiä (tuomioistuimet) – tulkkaus- ja käännöskustannukset nousevat huomattavasti pelkkää oikeuslaitosta suuremmiksi.
Yhteensä koko ketjun kustannukset ovat viime vuosina olleet arviolta 15–20 miljoonaa euroa vuodessa. Summa vaihtelee, sillä rikollisuuden kansainvälistyminen ja laajat rikoskokonaisuudet (kuten suuret huumausaine- tai ihmiskauppajutut) vaikuttavat menoihin merkittävästi.
Tässä on arvioitu erittely kustannusten jakautumisesta:
1. Esitutkintavaihe (Poliisi)
Poliisi vastaa suurimmasta osasta oikeusprosessin tulkkauskuluja. Tämä johtuu siitä, että esitutkinnassa kuulusteluja on paljon ja ne ovat usein pitkäkestoisia.
Arvioidut kulut: Noin 8–10 miljoonaa euroa vuodessa.
Syy: Poliisin on lakisääteisesti huolehdittava, että rikoksesta epäillyllä ja asianomistajalla on oikeus tulkkaukseen heti esitutkinnan alusta alkaen.
2. Syyttäjälaitos
Syyttäjälaitoksen osuus on ketjun pienin, sillä suurin osa materiaalista on jo käännetty tai tulkattu esitutkinnassa.
Arvioidut kulut: Noin 0,5–1 miljoona euroa vuodessa.
Syy: Kulut syntyvät pääasiassa haastehakemusten kääntämisestä ja syyttäjän tarvitsemista erityistulkkauksista syyteharkinnan aikana.
3. Tuomioistuinlaitos (Oikeuslaitos)
Tuomioistuimissa tulkataan itse pääkäsittelyt (oikeudenkäynnit) ja käännetään tuomiot.
Arvioidut kulut: Noin 5–7 miljoonaa euroa vuodessa.
Syy: Salitulkkaus on usein kallista asiantuntijatyötä, ja pitkät oikeudenkäynnit vaativat usein kaksi tulkkia työskentelemään työpareina.
Mistä kokonaissumman kasvu johtuu?
Viime vuosina kustannukset ovat olleet nousupaineessa useasta syystä:
Kansainvälinen rikollisuus: Jutuissa on yhä useammin ulkomaalaisia osapuolia, jolloin koko esitutkinta ja oikeudenkäynti on tulkattava.
Kielivalikoiman laajentuminen: Harvinaisten kielten tulkkien löytäminen on kalliimpaa ja vaatii usein matkakustannusten korvaamista.
Lainsäädännön vaatimukset: EU-direktiivit ja Suomen laki takaavat epäillylle oikeuden saada tietoa prosessista omalla kielellään, mikä on oikeusturvan kannalta ehdoton edellytys, vaikka se maksaakin.
Huomio: Luvut ovat arvioita, jotka perustuvat valtion talousarvioiden (budjettien) toteutumiin ja eri virastojen tilinpäätöstietoihin. Esimerkiksi vuonna 2024 ja 2025 kustannusten ennustetaan pysyvän korkealla tasolla erityisesti pääkaupunkiseudun ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien ja poliisin laajoja juttukokonaisuuksien vuoksi."
Eli tyyristä on ja tyyriimmäksi vaan käy.