Tuossa taannoin viettiin oikein pyöräilyviikkoa ja jopa
valittiin pyöräilykaupunki, jossa pyöräilyreittejä on tehty ja kaikin muodoin
parannettu mahdollisuuksia pyöräilyyn. Itse olen tätä nykyistä
pyöräilykulttuuria katsonut kauhulla ja ihmetellyt syvästi, ettei heitä
liikenteessä kuole sen enempää, kun katsoo heidän liikennekäyttäytymistään.
Peruspyöräilijä ei erota jalkakäytävää pyörätiestä. Kuitenkin jalkakäytävällä pyöräily on sallittu ainoastaan alle 12-vuotialle lapsille. Pyöräilijän kunnosta riippuen vauhti voi olla huima. Normaalisti näiden peruspyöräilijöiden kulkupelit ovat valottomat ja heijastittomat. Kuitenkin tieliikennelaki niitä edellyttää, eteen valkoista tai vaalean keltaista valoa, taakse punaista ja sivuille keltaista tai ruskeankeltaista. No eipä nämä edellytykset toimi myöskään kilpapyöräilijöillä.
Monin paikoin on perustettu erillisiä pyöräparkkeja, mutta monissa samat pyörät ovat vuodesta toiseen ja usein osistaan riisuttuna. Mietin suuresti, että monestako näistä pyöristä on haettu vakuutuskorvaus varastetusta pyörästä.
Kännissä pyöräily sallitaan, kunhan ei vaaraa aiheuta. Olisiko tankojuoppoudelle asetettava rajat? Olen sen verran seilaavaa pyöräilyä katsellut.
Sitten nuo surullisen kuuluisat seepraraidat eli suojatie. Pyöräilijälle on aina annettava tietä, vaikka tieliikennelain mukaan pyöräilijällä olisi väistämisvelvollisuus.
Mitä tekee poliisi? Ei yhtään mitään. Ilmeisesti on ajatuksena se, että pyöräily on terveellistä ja saastuttamatonta. Tieliikennelaki edellyttää valoja, heijastimia, ym., mutta niitä ei noudateta, liikennesäännöistä nyt puhumattakaan.
Mihin unohtui yleinen varovaisuus tieliikenteessä? Kesä on
koittanut ja teitä pyöräilijöitä on nyt liikenteessä paljon. Muistakaa se, että
pieni Daavid ei tiellä voita suurta Goljattia. Muistakaa, että esteen takaa ei
sinua voida nähdä, joten hiljennä hieman ja pääset perille ehjin nahoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti