Raskaan liikenteen mittojen kasvattaminen

Nyt on hallituksen virkamiehillä menneet vellit ja puurot sekaisin, sillä he aikovat nostaa raskaan liikenteen ajoneuvojen painoa ja korkeutta. Perusteena sille on: "Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä esittää, että raskaan liikenteen kaluston enimmäismassoja ja -mittoja korotetaan. Ministerityöryhmän mukaan korotuksen tavoitteena on edistää Suomen kilpailukykyä, vähentää liikenteen ympäristöpäästöjä sekä alentaa logistiikkakustannuksia.". Edellä esitetty on suora lainaus medialta.

Esityksen mukaan suurin sallittu yhdistelmäpaino on 76 tonnia, entisen 60 sijaan. Myös korkeus nousee nykyisestä 4,2 metristä 4,4 metriin. Haluaisin oikeasti nähdä, kuinka näillä eväillä nuo yllä olevat tavoitteet saavutetaan.

Kun ajattelen ministerien asettamia tavoitteita, niin en ole lainkaan hämmästynyt, sillä Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä on seuraavanlainen: Puheenjohtajana häärii laborantti Kyllönen, oikeustieteen kandidaatti Vapaavuori, valtiotieteiden maisterit Koskinen ja Niinistö, kauppatieteiden maisteri Haglund ja lääketieteen lisensiaatti Räsänen. Ainoat, joilla taitaa olla kosketus tieliikenteeseen moottoriajoneuvolla ovat herrat Vapaavuori ja Niinistö, joista edellämainitulla on rattijuopumustuomio ja jäljempänä maninitulla ylinopeussakot.

Aloitetaan painoista ja Suomen tiestöstä. Jo nyt moni tie on saanut painorajoituksen ja tiestön kunnostamiseen ei enää ole varoja. Nyt kun tiestömme ei oikein kestä noita 60 tonnin painoja, niin ihmettelen suuresti, että miten ne kestävät 16 tonnin lisäyksen. Nämä painorajoitukset ovat arkipäivää puutavaraa ja maa-aineksia kuljettaville. Keväisin on ollut myös uutisia raskaan ajoneuvon kaatumisesta, mutta kuinka yllättävää onkaan se, että syytä ei ole kerrottu eli tien penger on pettänyt. Lisäksi tulevat sillat, joita tuhansien järvien maassa on runsaasti. Siltamme ovat pääsääntöisesti rakennettu 1960 - 70 luvulla ja osassa niistä on käytetty samaa teknologiaa kuin Jyväskylän romahtaneessa vesitornissa. Raskaan liikenteen ajoneuvojen vakiovarusteeksi tulee täten ponttooni ja propelli.

Kun otamme huomioon tämän yllä esitetyn, niin ministerien asettama tavoite alentaa logistiikkakustannuksia ei toteudu. Tämä johtuu siitä, että ajoreitit on suunniteltava siten, että kuljettava tiestö on ajokelpoinen ja tästä syystä matkat pitenevät, joten sen kulut lisätään asiakkaan maksettavaksi. Samoin, jos joudutaan käyttämään pienempiä jakeluautoja, joiden painon tiestö kestää.

Päästösäästöjä tuskin tulee. Joten aloitan kaluston hinnasta uuden tavallisen kuorma-auton arvonlisäveroton hinta on keskimäärin noin 130 000 euroa, täysperävaunuyhdistelmän 230 000 euroa ja säiliöauton 380 000 euroa. Kuten tunnettua on maamme ajoneuvokalusto Euroopan vanhinta ja noilla hinnoilla ei ajoneuvoa vuosittain vaihdeta, vaan sillä ajetaan vuosia. Vanha ajoneuvo vie enemmän polttoainetta kuin uusi ja kun massaa lisätään, niin nousee samalla myös polttoaineen kulutus ja sen päästöt.

Mennään sitten korkeuksiin. Herää pieni kysymys eli mistä ajetaan? Alikulkutunnelit ovat pääsääntöisesti 3,9 - 4,2 metrin korkuisia ja jos nyt en ihan väärin muista, niin teiden ylitse menevät sähköjohdot on kellotettu 4,4 metrin korkeuteen (suuria voimalinjoja lukuun ottamatta). Lisäksi lastaussiltojen katokset, putkien yliviennit, ovet ovat mitoitettu vanhojen mittojen mukaan, joten jos nämäkin huomioidaan ajoreittisuunnittelussa, niin kuljetuksen hinta kasvaa tasan varmasti. Kuvan kaltaisia saadaan vielä lisää ja sen lisäksi korjaillaan sähköjohtoja, jotka ovat katkenneet liian korkean kuljetuskaluston vuoksi ja tätä eivät huomioon ole ministerimme ottaneet.

 

Kun tuota suunnitelmaa on lukenut, niin taitaa ministereillä siintää mielessä aussien  road train. 

Vai liekö heillä ajatuksena tuossa, että itsemurhakandidaatti varmasti kuolee.