Älä jätä ihmistä yksin

Olipa iltapäivälehden verkkosivuilla melkoisen hyytävä video, jonka oli toteuttanut Helsinkimissio, joka on sosiaalialan järjestö ja toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. He ovat nyt ryhtyneet kampanjaan otsikon tekstillä

Ikävä kyllä tuo video perustuu tositapahtumaan ja valitettavan usein uutinen löytyy myös aamun aviisista. Suora lainaus: "Videon alussa paljastetaan, että sen tarina perustuu tositapahtumiin. Talvella 2012 muistisairas Eila karkasi vähissä vaatteissa hoitopaikastaan ja käveli läpi vilkkaan iltapäiväruuhkan. Kukaan ei pysäyttänyt Eilaa. Lopulta hänet löydettiin pahasti kylmettyneenä, eikä mitään ollut enää tehtävissä.".

Nyt nähtävällä videolla esiintyy näyttelijä liki kymmenasteisessa pakkasessa yövaatteissa ja ilman päähinettä. Helsinkimissio halusi kokeilla, onko Eilan tarina vain yksittäistapaus. Surullista on se, että ollut, vaan ihmiset nytkin kulkivat ohi tai katsoivat outoa hiippailijaa.

Kun nuori lähtee kapinoidessaan omille teilleen ja lakkaa vastaamasta vanhempien puheluihin, tulee uutinen nopeasti tietoon. Aikuisen ihmisen kohdalla saattaa mennä päiviä siihen, että joku kiinnittää huomiota. Tämän koin työtoverini kohdalla, hän ehti olla kotona kuolleena kolme vuorokautta. Tapaus tuli ilmi siinä vaiheessa, kun hän ei saapunut työvuoroonsa. Joskus tuntuu siltä, että koiran tai kissan katoamisilmoitus tulee nopeammin kuin ihmisen.

Muistisairas (oli sitten syy mikä tahansa) ei elä enää tätä päivää. Jos heidän muistiaan voisi karkeasti kuvata, niin elämän filmi on pistetty pölkylle ja pätkä kerrallaan poistettu, loppupäästä. Ei ole mitenkään erikoista se, että 80-vuotias haluaa lähteä kotiin, koska isovanhemmat ovat huolissaan, kun hän on viipynyt jo niin kauan. Muistisairaan ihmisen ongelmana ei ole pelkästään muistin katoaminen, vaan kaikki katoaa. Enää ei tiedetä mitä hammasharjalla pitäisi tehdä vaan aloitetaan sillä siivoamaan lavuaaria tai vessan pyttyä. Käsine toimittaa sukan virkaa, jne.

Videolla näyttelijä liikkuu yövaatteissa, joka muistisairaan kohdalla ei ole yllätys, sillä katoaminen tapahtuu usein yöaikaan. Pihalle voidaan mennä myös kevyissä sisävaatteissa ja usein lehtien katoamisilmoituksessa kuvataan vaatetus vuodenaikaan sopimattomaksi eli toppatakki helteellä tai T-paita pakkasella.

Miksi muistisairas katoaa hoitopaikasta? Hoitopaikka ei ole vankila, jossa kulkua valvotaan ja paloturvallisuusmääräykset rajoittavat ovien lukintaa. Muistan tämän hyvin, kun ryhdyttiin suunnittelemaan uutta osastoamme, vanhan kulkutautisairaalan tilojen sijaan, vuonna 2000. Yritin saada sinne ns. koodilukkoa, joka oli Ruotsissa käytössä jo 80-luvulla. Sen toiminta perustui vuosilukuun eli siihen ohjelmoitiin aina kuluva vuosi ja viitaten kappaleeseen viisi, niin muistisairas elää ihan jotain muuta vuotta, joten oven aukaisu ei onnistu. Niinpä me hoitajat juoksimme heidän peräänsä, niin katolla kuin kadulla. Nyt on myös pyrkimyksenä se, että ihminen, sairautensa kanssa, elää kotona mahdollisimman pitkään. Tämä koskee myös muistisairaita. Hoitava omainen ei jaksa 24/7 ja osalla muistisairaista esiintyy käyttäytymisen häiriöitä, joten ulos (kotiin, työpaikalle, tms.) pyritään väkivalloin.

Miksi emme pysähdy ja kysy mihin harhailija on menossa? Miksi kaatunut jää ilman apua? Miksi onnettomuuspaikan ohi ajetaan? Onko syynä pelko, että tehdään väärin?

Katsokaa hyvät ihmiset tuo video Helsinkimission sivuilta. Kuljetko sinä ohi vai autatko? Kun muistisairas katoaa, niin luvattoman usein uutisissa on lyhyt ilmoitus: "Kadonnut löytyi kuolleena kotinsa lähistöltä. Rikosta ei epäillä.".