Eilen aamun aviisia lukiessani osui pieni kirjoitettu
uutinen silmiini. Aihe oli ulkomaan uutisissa ja se kertoi Norjan poliisin on
saanut tarpeekseen ruotsalaisten rikollisten mellastamiseen maassa. Suora
siteeraus mediasta: "Oslon poliisin mukaan yhä jatkuva ilmiö havaittiin jo
vuosia sitten.".
Enää eivät hiljaa hiivi yössä Kasper ja Jesper ja Joonatan.
Tänään heidän nimensä on ihan muuta. Nämä rosvot ovat kotoisin Tukholman ja
Göteborgin alueiden ongelmalähiöistä ja he kuuluvat johonkin etniseen
vähemmistöön. Koska naamat ovat liian tutut Ruotsin poliisille, niin on
lähdetty ryöstöjä (lue elantoa hankkimaan) tekemään toisaalle. Saavat nyt
varpaillaan olla Suomen rajakunnat vai liekö tuttua jo siellä, mutta
viranomaiset eivät vielä uskalla julki tuoda.
Meidän maailmassa Tukholman, Göteborgin ja Malmön alueella
turvallisen pysäköinnin suojaraja nostettiin viime vuonna seitsemästäkymmenestä
kilometristä sataan kilometriin. Levähdyspaikka pysäköinti kiellettiin.
Käytettäväksi määrättiin ns. turvaparkit, jotka ovat vartioituja. Tulee ehkä
monelle yllätyksenä, että Suomessa on samat säännöt, mutta en paikkoja kerro.
Oletko kohdannut esimerkiksi moottoritien rampilla ajoneuvon
hätävilkut päällä ja mies huitoo avun merkiksi? Kotoisessa Suomessamme, joka
julkisesti on edelleen lintukoto ja meidän on ymmärrettävä vähemmistöjen
ahdinkoaan ja taustaansa. Nyt ovat nuo eräiden maiden vähemmistöryhmät
huomanneet, kuinka helppo on suomalaista huijata. Halaus kiitoksena ja korut
ovat poissa tai vaihdettu helyihin. Bensiiniä tarvitaan, kun eno, setä, serkun
veljen pojan kummin kaima on kipeä. Vaihda tämä kultakoru seteliin, jotta
polttoainetta saadaan ja koru on rihkamaa.
Naapurissamme Ruotsissa ovat ottaneet käyttöön jo aseet,
aidot tai ei. Näiden vuoksi on kirjoittamaton sääntö, älä pysähdy tai hiljennä
vaan aja. Jos tullaan tielle huitomaan tai osoitetaan aseella, niin ohje on
painaa kaasu pohjaan.
Jo toistakymmentä vuotta sitten sain kokea, kuinka
maahanmuuttajat ovat maailmaamme muuttaneet. Helsingin asemaravintolassa
istuimme pöytään odottamaan ystäviämme. Ravintolatyöntekijä ilmoitti, että pois
tuosta pöydästä, jos he tulevat ja näkevät meidän istuvan
"pöydässään", tulee ikävyyksiä ja kun sinä olet vielä naisena istunut
siihen. Kuukausi myöhemmin, sama ravintola, helsinkiläispariskunnan rouva oli
menossa WC:n ja puoliso lähti mukaan ja ilmoitti, että yksin et mene. Odotimme
ystäviämme ja minulle tuli tarve käydä käymälässä. Kuultuani sanat, pelkäsin.
Suomalainen mies näki pelkoni ja kehotti tulemaan mukanaan, hän turvaisi.
Käymälän rappusissa oli viisi miestä ja yhdellä heistä oli käsi takana. Mitä
minulle tai tuolle rouvalle olisi tapahtunut ellei meillä olisi ollut turvana
suomalaista miestä. Kerroin tapahtuneesta puolisollinen, joka oli täysin
järkyttynyt. Hän sanoi: "Jos olisin ymmärtänyt, niin olisin ehdottomasti
lähtenyt suojaksesi.".
Nyt heitä halutaan tänne lisää, koska meidän tulee ymmärtää
kokemansa kauheudet. He eivät halua ymmärtää lakejamme ja tekemiensä rikosten
määrä kasvaa. Kun asian ottaa esille viuhuu ilmassa rasistikortteja bumerangien
tavoin.
Tämä maa on Suomi ja tuossa vieressämme on Ruotsi, jonka
kanssa pidimme kimppaa noin tuhat vuotta. Salliiko nyt presidenttimme ja
en konung Svenska tämän nykyisen
käyttäytymisen jatkuvan.
Minulla on oikeus olla turvassa, ilman ulkoista uhkaa.
Naisena voin kävellä kauppaan ilman raiskausta. Intiassa nämä on jokapäiväistä
kauraa, Siellä nainen on vapaata riistaa, asusta riippumatta hänet voi
väkivalloin ottaa, oli mies mukana tai ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti