Elämän poluilta löytyneitä IV

Tuossa aiemmin tuli Suomen lippua käsiteltyä sekä tänään on puolustusvoimien lippujuhla ynnä pian on koittamassa Suomen lipun päivä, jolloin Suomen kesän, yöttömässä yössä liehuu Suomen lippu. Joten tämä lienee luonnollinen jatko asialle. Moni tieto on kadonnut historian syövereihin ja kun niistä kiinnostuu, niin tietäjät ovat jo poistuneet manan majoille.

Kuvan lippu on ammoin minulle tullut ja hieman reunastaan on vaurioitunut. Lipun on ottanut Kannakselta mukaansa isäni kaima, joka asui Alajärvellä. Hänen tulevan vaimonsa kotiin olivat majoitetut isovanhempani pikkuisen tyttärensä kanssa evakkona, josta myöhemmin tuli minun ikioma äitemuori.

Äitemuorin mukaan on lippu otettu salosta vetäytymisvaiheessa ja ajatuksena lienee, ettei mitään suomalaista jätetä taakse. Isäni kaima toi sen kotiinsa ja talletti lipun huolella ja lienee nyt alkuperäisessä kääreessään eli sisempi kääre on ns. silkkipaperia ja ulompi paksu pakkauspaperi Sirkku sokerille (10 kiloa).

Ennen minun syntymääni, luovutti isäni kaima lipun vierailulle tulleille isovanhemille. Isovanhempani olivat ystävystyneet evakkotalon väen kanssa ja äitini halusi näyttää tuttuja paikkoja isälle ja mukana olivat isovanhempani. Yökyläänhän siitä oli jäätävä.

Isäni kaima halusi antaa lipun isovanhemmilleni, sillä se oli talteen otettu Karjalasta ja karjalaiselle ehdottomasti kuului luovuttaa Suomen lippu Karjalan mailta pelastettu.

Siniristi lippumme,sulle käsin vannomme, sydämin. Sinun puolesta elää ja kuolla on halumme korkehin.
Tai https://www.youtube.com/watch?v=z23WptFXrT0