Saanko koskaan eläkettä?

En ja tätä mieltä oli jokainen 1980-luvun lopun nuori hoitaja, kun ammatilliset eläkeiät poistuivat. Nyt eläkeikä keskustelu uudistuksen jälkeen käy vilkkaana ja yleisönosastojen itkuvirsien syynä on ollut leskeneläke, joka on hieman yli neljäsää, jos on oikeutettu korotusosaan.

Nykyinen eläkeuudistus pohjautuu työajan pidentämiseen ja elinaikaennusteeseen. Kaava on sama kuin tuo vanhojen ammatillisten eläkeikien poistamisen aikana eli rajataan ylin syntymävuosi, joka saa pitää vanhan 65-eläkeiän. Ne joiden syntymävuosi on tuoreempi, niin lisäkuukausia tulee asteittain. Minun ei kannattanut ottaa ammatillista eläkeikää (tuolloin kolmivuorotyötä tekevä hoitajan ammatillinen eläkeikä oli 58 vuotta), sillä syntymävuoteni takasi, että ammatillinen eläkeikä olisi ollut 64 vuotta ja 11 kuukautta. Tuossa kohtaa tuo armokuukausi oli yksi tyhjän kanssa, sillä jokainen tiesi, ettei selviä edes kuuteen kymppiin. Minun osastolla oltiin yöt yksin ja pari kertaa yössä piti yliyökön käydä apuna, mutta jos ensiapu oli ruuhkainen, niin teit kaiken yksin. Ergonomia ei myöskään ollut paras mahdollinen, kun rakennus oli 1930-luvun alusta.

Erityisesti ekäkeiän nostoa ovat kritisoineet palomiehet. Heidän ammatillinen eläkeikä taisi ollut 55 vuotta (pistäkää alkavan dementian piikkiin, jos muistin väärin). Monissa toimissa alkaa toimintakunto loppua jo viidenkympin rajapyykin ylitettyä. Korvaavia ja kevyitä hommia ei kaikille riitä. Myöskin tulee katu-uskottavuus kuvaan mukaan. Muistan eläkkeelle jääneen sairaanhoitajan, joka lupasi, että voi yhden yövuoron käydä tekemässä, jos ketään muuta ei saada. Nostotilanteissa hänellä oli niskatuki. Luotatko turvallisuuteen?

Uudistuksen ainoa ilonpilkku oli se, että eläkekertymä alkaa työntekijöillä 17 vuotiaana ja yrittäjillä 18 vuotiaana. Nykyisin tuo ryhmä taitaa olla kovin pieni, mutta minun nuoruudessa oli tavallista, että töihin mentiin jo 16 vuotiaana, mutta eläkekertymä alkoi vasta 23 vuotiaasta alkaen. Hieman ehkä epäreilu yhtälö.

Sairauseläke onneksi jäi samaksi, mutta sen saaminen onkin sitten jo työn takana. Kun tulee vuosi täyteen sairauslomaa, niin putoaa pois sairauspäivärahan piiristä ja tällöin on työnantajalla oikeus päättää työsuhde. Sairauseläkehakemuksen käsittelyaika on kolmisen kuukautta ja saattaa tulla bumerangina takaisin. Vakuutuslääkäreiden tietämys anatomiasta ja fysiologiasta tuntuu olevan jostain välimaastosta Hyvin kyseenalaiset tiedot - Erittäin harhaoppiset tiedot. Tämä on sekä omakohtaista, että lukemattomilta ihmisiltä kuultua.

Erityiseläkkeelle on mahdollista päästä raskaasta työstä, mutta mikä on raskasta työtä. Sekö, että ponnistelet fyysisin voimin vai se, että henkinen kantti on rasituksella koko ajan. Tähän ei kukaan ole vastausta antanut ja tuskin pystyykään, sillä vain yksilö pystyy määrittämään, onko rasitus hänelle kohtuuton. Kuitenkin tätä edellyttää 38 vuoden työhistoriaa ja todettua sairautta. Osa-aikaeläkkeelle voi myös jäädä, mutta senkin ikäraja on melko korkea.

Entä se eläkkeen määrä? Jos jää liian aikaisin, niin määrä pienenee ja jos jaksat seitsemän kymppiseksi, niin saat täyden bonuksen. Kuinka moni jaksaa? Itseäni epäilyttää suuresti rahojen riittävyys, sillä osa eläkkeestäni tulee Kevalta (Kuntien Eläkevakuutus) ja sen pääjohtajilla on palkat olleet muhkeat ja bonuksena sitä sun tätä. Lisäksi kun ottaa huomioon entisen pääjohtajan (Aulus) toiminnan yhtiön rahojen suhteen, niin epäilen, etteivät ne riitä enää kuin pennosiin.

Työntekijöiden työeläkemaksujen prosentti nousee joka vuosi ja kun mittariin tulee 53, niin maksu pompsahtaa. Pienpalkkaiselle tuo 1,5 % korotus tuntuu jo kovalta.

Itse en ole näkemässä 70-vuotiasta hoitajaa, palomiestä, opettajaa tai minkään muunkaan ammatin edustajaa, sillä olen onneksi tukevasti kiertokulkuni kulkenut ja maan povessa tai sitten minun on peitottava Isä Akaki ja pahan päiväisesti.