Aiheittain

tiistai 28. tammikuuta 2020

Poliittinen virkanimitys

Olen tässä muutaman päivän pohtinut politiikamme hyvä veli verkostoa ja meille-kerholaisia. Sisäministeriön kansliapäällikön paikka meni tasa-arvoa ja vihreää aatetta kannattavalle Kirsi Pimiälle. Tämä oli vihreän sisäministerin Maria Ohisalon ajama linjaus. Valinta oli täysin poliittisen pelin tulos, jota vihreät ovat aiemmin vastustaneet kiivaasti, mutta nyt takki kääntyi kun sopiva ehdokas löytyi omien joukosta.

Sisäministeri vastaa kansallisesta turvallisuudesta, mutta huulipunahallitus hinkuaa lisää turvallisuutta henkentäviä henkilöitä maahamme ja vetoavat työvoimapulaan. Maahanmuttajista vain pieni osa on työllistynyt ja tämä on jatkunut jo kolmekymmentä vuotta, sillä silloihan maahamme päästettiin somaleita.

Hämeenlinnan tapaus osoitti jälleen kerran tulijoiden riskikäyttäytymisen. Tiedossa on myös, että tulijoiden riski syyllistyä rikokseen on monin kertainen valtaväestöön suhteutettuna. Koska sisäministeriön kansliapäällikkö on vihreä ja aiemmalta tehtävältään tasa-arvovaltuutettu, joten tulijoiden määrä on taattu. Onhan tuo Kirsi-tyttönen jopa sanonut, ettei tasa-arvo tarkoita sitä, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Tämä näkyy hyvin tänä päivänä, jossa tulija saa vapaasti haukkua suomalaisia ja erityisen innokkaasti perussuomalaisten kannattajia, mutta vihapuherikokseen nämä kultapallerot eivät koskaan syyllisty.

Huono puoli on myös se, että kansliapäällikön virkakausi on viisi vuotta, joten seuraavien vaalien tuloksesta riippumatta on Kirsi yhä vallankahvassa. Alan epäillä, että nimityksen taustalla on suunnaton pelko perussuomalaisia kohtaan. Jos ne pirut menee ja voittaa seuraavat vaalit, niin kusessa ollaa. Mokomat kehtaavat vielä arvostella Humanitääristä Maahanmuuttoa, joka on jo sinällää suuri rikkaus. Alkavat vielä vaatia selvittämään tämän hyvän työn kustannuksia. Meillä on todella utopistinen hallitus, en pareemin voi enää sanoa. Illuusio HM:stä on jo sitä luokkaa.

2 kommenttia:

  1. Suomen tasa-arvovaltuutettu sanoo, ettei tasa-arvo tarkoita kaikkia kohdeltavan tasa-arvoisesti.

    Aiempi oikeusministeri Tuija Brax harmitteli, ettei suomalaista väärämielistä blogosfääriä voida sensuroida, koska se toimii paljolti USAlaisilta palvelimilta käsin.
    Tuijaa kiukuttikin se, että amerikkalaisilla on sananvapaudesta sellainen outo käsitys, että kaikkea muka saisi sanoa vapaasti.

    Mika Illman väitteli oikeustieteen tohtoriksi eräänä teesinään, että kaikenlaisia mielipiteitä saa olla, kunhan niitä ei lausuta ääneen.

    En muista nähneeni valtamediassa enkä edes kansalaismediassa ensimmäistäkään ulkomailta tullutta lausumaa, joissa olisi ihmetelty Suomen sananvapauden ja oikeusvaltion tilaa noiden julkisten ja virallisten ulostulojen perusteella.

    Onko Suomi siis kansainvälisessä katsannossa kaikessa hiljaisudessa luokiteltu jonkinlaiseksi Pohjois-Korean pehmoversioksi?

    VastaaPoista
  2. Tervehdys Qroquius Kad!

    Niinhän nuo sanoivat ja olet oikeassa siinä, että tämä valtio on pehmoversio Pohjois-Koreasta ja Kiinasta.

    VastaaPoista