Mediaan tulee säännöllisin väliajoin uutisia, joiden teot kohdistuvat sivullisiin. Germanwingsin koneen tahallinen alasajo on poikinut kirjoituksia runsaasti. Andreas Lubitz on lynkattu teksteissä jo monesti, mutta raato on itsekin.
Mielestäni erikoiseksi tekee kaikkien tämänkaltaisten tekojen taustalta löytyvä mielenterveyden ongelma/sairaus tai luonnehäiriö. Toinen yhdistävä tekijä on kaikkilla ollut nettiprofiili ja usein profiilinimenä on jokin pahaenteinen.
Kuten joulukuussa 2012 kirjoitin, otsikolla Aselaki tiukemmaksiko, niin meidän keskuudessamme on aina nämä mieleltään sairaat ja voimme vaan odottaa, mitä tapahtuu. Vanha sananlasku toteaa, että heikot sortuu elontiellä, jätkä sen kun porskuttaa. Toiselle ihmiselle on sairastuminen/vammautuminen (viitaten Lubitz:n mahdolliseen näön menetykseen) on yksi hailee ja sopeutuu täydellisesti elämään sairautensa/vammansa kanssa. Toinen taas vajoaa loputtomaan suohon ja johtaa psykiatrisen hoidon tarpeeseen. Tätä ei liene kukaan tutkinut, joten se jäänee mysteeriksi.
Osa tekijöistä on lääkärin hoidossa ja heillä on lääkitys. Se tietysti on toinen asia, ottaako kansalainen lääkkeensä vai ei tai jopa käyttää muita kemiallisia yhdisteitä sen kanssa.
Tässä kohtaa mietin lääkärin velvollisuutta ja etenkin sitä paljon puhuttua vaitiolovelvollisuutta. Suomessa on asetus, jossa lääkäri on velvollinen kertomaan ajokorttiviranomaiselle, ettei kortin haltijalla ole ajoterveyttä ja hänen autoilunsa on vaaraksi hänelle itselleen ja muille tiellä liikkujille. Tämä ei aina toimi, sillä ajokorttitodistus saatetaan hakea lääkäriltä, joka ei tunne henkilön sairaushistoriaa. Sama myös pätee lääkkeiden saamisen taustalla.
Nyt mietin, että pitäisikö lääkärin ilmoitusvelvollisuutta laajentaa. Lubitz oli saanut lääkityksen ja määrätty sairauslomalle. Kutenkin Lubitz meni normaalisti töihin. Olisiko 150 ihmisen haaveet, unelmat ja toiveet toteutuneet, jos lääkäri olisi soittanut työnantajalle, että työntekijä ei ole työkuntoinen. Media kertoo lääkkeen olevan bentsodiazepiimeihin kuuluva, jota Lubitzille määrättiin. Onko takana myös ns. SSRI-lääke, jonka on tiedetty muuttaneen ihmisen persoonaa huomattavasti joidenkin potilaiden kohdalla. On myös huomioitava yksilölliset reagtiot, jotka voivat olla todella poikkeavia.
Mediassa on myös kerrottu, että Saksassa on viitattu turvallisuusmääritteille kintaalla. Halpalentoyhtiöt voivat kaiketi oikaista hieman ohjeista, sillä raha ratkaisee.
Kouluammuskeluissa, tahallisissa lentoturmissa ja rahtivaunuun törmäämisissä tuhoutuu myös monen sivullisen ihmisen haaveet, toiveet ja unelmat. Miksi?
Tiedän, että tästä kirjoituksesta joku ottaa nokkiinsa, kun jälleen julki tuon mieleltään sairaat ja heidän tekonsa suuremmissa tai pienemmissä mittakaavoissa. Tämä siksi, että on muistettava, että tekijöillä on myös vanhemmat, sisarukset, sedät, tädit, jne. Suruni on suuri myös heidän kohtalonsa vuoksi, sillä yksi järjetön lapsukainen on lyönyt pahan leiman heihin ja tämä lapsukainen on ollut heille läheinen.
Suruni on myös suuri niiden ihmisen vuoksi, joilla on sama nimi. He joutuvat selittämään jatkuvasti, että en ole tuo henkilö (kuten Anders Breivik:n kaimat).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti