Sotesirkus III

Eri mediat ovat laajasti käsitelleet soten vaikutusta puolin ja toisin. Mekkala nousi tietysti siitä, että tutkimustoimet, kuten laboratorio- ja kuvantamispalvelut jäisivat kilpailun ulkopuolelle ja ne hoidettaisiin kunnallisella puolella. Valinnanvapaus puhuttaa myös kovasti ja myös se, ketkä sitä eniten käyttävät. Itse en uskonut, että hallitus ja edustajistomme tekevät tätäkään huolella ja mahdollisesti peruvat vielä koko shown. Edellisen lauseen toteennäytti pääministeri Juha Sipilä, joka eilisissä uutisissa kertoi, että sote viedään vauhdilla läpi ja ensiviikolla on kaikki valmiina. Vanha ja viisas kansa sanoo: "Hosumalla ei tule kuin kusipäitä mukuloita." Tämän ovat edustajamme toteen näyttäneet jo monta kertaa.

Soten pitäisi tuoda säästöjä terveydenhuoltoon, mutta näin ei tule tapahtumaan. Yksi syy tähän on kunnallisen puolen suuri byrokraattisuus ja lukemattomat johtajien pestit. Toinen on aluesairaaloiden ja terveyskeskusksien leikkaustominnan alasajot. Otan esimerkiksi matkan, joka leikkaukseen mennessä ja palatessa on usein taksi. Ennen leikattiin kotikuntani terveyskeskuksessa ja matkan hinnaksi tulee hieman yli yksitoista euroa/suunta. Nyt vastaavanlainen pieni perusoperaatio tehdään eräässä aluesairaalassa, joka ei ole edes lähin. Yhdensuuntaisen matkan hinta on noin 86 €. Kumpi tulee halvemmaksi yhteiskunnalle? Myös terveyskeskuksen kulut ovat alemmat kuin aluesairaalan, keskus- ja yliopistollisista sairaaloista nyt puhumattakaan ja tässä tarkoitan todellista vuorokausihintaa.

Valinnavapaus on tuottanut monelle harmia ja vaivaa, mutta itse näen sen helpottavan sitä tilannetta, että olet saanut arpajaisissa huonon lääkärin. Nyt ei tarvitse ylilääkäriltä anoa parempaa vaan voi vaihtaa vapaasti. Perusterve työikäinen on median mukaan innokkain vaihtaja. Kitsaammin asiaan suhtautuvat vanhukset ja perussairautta sairastava, mikä on ymmärrettävää, sillä vanha tuttu tohtori tietää sairaushistorian ja lääkityksen. Itselläni on niin hyvä omalääkäri, että asiat hoituvat osin sähköpostin välityksellä. Moni varmaan ymmärtää, että en ole hinkumassa vaihtoa. Ei ne yksityisetkään enää niin erinomaisia ole kuin kuvitellaan. Koin itse sen (tehty tutkimus) ja kuullut sen useammalta muulta. Puskaradio on yhä voimissaan ja huomasin sen siirtyneen markettien ja kauppojen hyllyjen väliin. Moni kommentti yksityisestä lääkäriasemasta ei ollut kovin mairittelevaa kuultavaa.

Ihmettelen tuota kuvantamisen kilpailun estoa. Kunnallisella kuvantamisien jono on vain aavistuksen lyhyempi kuin kunnalliselle hammaslääkärille. Tähän ovat syynä päivystyksen seurauksena syntyneet kuvantamistarpeet, jotka ajavat kiireellisyydessään ohi ajanvarauksen. Yksityisillä tätä ei ole, joten miksi tätä ei voida kilpailuttaa.

Seuraavan ongelman muodostavat erilaiset tietotekniset ongelmat eli tieto ei siirry. Yhtenäinen ohjelmisto merkitsisi ohjelmistotalon monopolin ja jos sen on tasoa Tieto, niin sitä ei kukaan halua suin surminkaan. Itselläni on kokemusta tuosta puulaakista ja kehumiseen ei ole aihetta. Vanhempi lukijakunta muistaa hyvin tuon Tieto Enatorin konsulttivitsin ja valitettavasti taso ei ole muuttunut. Kanta.fi palvelu on hyvä, mutta sinne tulevat tiedot valtavalla viiveellä. Sitten on tiedon siirrossa vielä yksi ongelma eli saneluvirheet. Kun virheellinen tieto on kerran kirjattu, niin sen korjaaminen on mahdotonta. Kun virheelinen tieto siirretään uuteen hoitopaikkaan, niin se jatkaa elämää. Lääkäreiden saneluista on koottu hupaisia tarinoita, kuten erään lääkärin sanelu: "Huumeiden käyttäjä, ei muuta säännöllistä kotilääkitystä." Tällainen on harmitonta, mutta jos virhe on lääkkeessä, kuten erään henkilön kohdalla. Peruslääke oli määrätty tauolle antibiootihoidon vuoksi, mutta sitä ei ollut kirjattu mihinkään vain sanottu potilaalle itselle. Hän luotti henkilökuntaan, joka lääkkeet toi. Onneksi henkilö huomasi myöhemmin lääkelasissa tutun pillerin ja kertoi siitä. Suurta haittaa ei yhdestä ollut, mutta jatko olisi ollut haitallinen.

Hallitus ja eduskunta ei ole tehnyt yhtään asiaa huolellisesti ja ei liene tullut yllätyksenä, että hallitukseemme luottaa enää kaksikymmentä prosenttia väestöstä eli yli neljä miljoonaa tyytymätöntä kansalaista.

Kun tätä sotesirkusta on seurannut, niin alan epäillä, että olisi syytä palata kunnanlääkäriaikaan.