Minulle, perheelle ja kaverille kanssa

Valtiolaivamme ruorissa on nyt poliittinen aatelisto, joka kansasta viis veisaa, paitsi elättäjinään. Erilaiset uutiset ovat tämän hyvin tuoneet esille, tosin nykymedia vaatii hyvää lukutaitoa, sillä se tuntuu esittävän kaiken hieman pastellisävyisten lasien läpi.

Tuntuu melko erikoiselle se, että tänä päivänä ministeri saa sössiä asiansa kuinka pahasti tahansa, niin puolueelta tulee täysi tuki, ministereitä myöten. Viimeinen irtisanoutunut ministeri taisi olla Anneli Jäätteenmäki, jolle puskista tuli täysin yllättäen pari faksia.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on lähes huvittava olento, jota ei uskoisi palkituksi liikenaiseksi, sillä Finavian johdannaissotku oli jo sen sortin esitys, ettei siitä puuttunut enään kuin naurava yleisö (ellei siitä olisi tullut 37 milliä tappiota). Suomen kansalaisuus kelpasi vasta, kun ministerin jakkara vapautui ja koko liikennekaari on ollut pelkkä farssi, joka muistuttaa lähinnä letkajenkkaa eli yksi eteen ja kaksi taakse ja samalla potkitaan sivuille. Siitä kaaresta ei ole toteutunut kuin taksin alas ajo ja polttoaineen hinnannousu.

Pääministeri Juha Sipilä onkin todellinen myyntimies, sillä hän on ehtinyt sopia useita taloudellisia etuuksia lapsien ja sukulaisten firmoille. Terrafamen uutta yhteistyökuppania hehekutettiin urakalla, mutta taustalta paljastui hyvin ikäviä ympäristö- ja talousrikoksia. Viimeisin Juhan veto meni kaverille eli Hjallis Harkimosta hän leipoi Veikkauksen hallitukseen. Hilpeän tästä teki se, että Veikkaus on jääkiekkoseura Jokerin pääsponsori ja Hjallis taas omistaa pääosan seuran osakkeista. Sitten vielä kehdataan sanoa, että Suomi on vähinten korruptoitunut maa.

Ulkoministeri Timo Soinin ansiot tuntuvat jäävän vain muutamaan rukousaamiaiseen. Nyt kuitenkin hän ilmoitti, ettei ryhdy puheenjohtajakisaan. Ensin luulin sitä aprillipilaksi, mutta tarkistettuani kalenterin, niin siihen on vielä lähes kuukausi aikaan. Sitten syntyi ahaa oivallus eli mitä lupauksia perussuomalaiset ovat pitäneet. Istuin hetken hiljaa ja huomasin, että saldo on nolla. Täten heräsi ajatus, että Timo on huomannut puolueen tehneen jo tehtävänsä ja kaikessa hiljaisuudessa hankkinut itselleen kiva ja rahakkaan eläkepestin.

Expääministeri Alexander Stubb on kunnostautunut uudella aluevaltauksella eli lintsaus. Läsnäolo kokouksissa rajottautuu näyttäytymiseen ja sitten kiireen vilkkaa rahakkaalle puhujamatkalle. Lienee ymmärrettävää, kun ruhtinaasta tulee vain parooni, niin palkkakuoppa on jollain täytettävä.

Sitten on kuntavaalit aloitettu, sillä mediaan asteli myös Jutta Urpiainen, jota huolestuttaa kiristynyt ilmapiiri. On rasismia (etenkin nyt kun adoptiolapsi on kolumbialainen), Trump on suuri sarvipää, ilmastokin huolettaa. Sitten lainaus Jutan ajatuksista: "Afrikassa on mieletön määrä alle 30-vuotiaita työttömiä ja toivottomia ihmisiä. Kysymys on siitä, miten hallita maahanmuuttoa niin, että todella hädänalaisia pystytään auttamaan, mutta samaan aikaan voidaan parantaa elinolosuhteita Afrikassa niin, etteivät kaikki lähde omista maistaan kohti Euroopaa." Ei enää mitenkään, sillä sinne syydetyt avut ovat menneet sikäläisen virka-aateliston taskuun. Toiseksi tuo lausahdus on huvittava, työttömiä ja toivottomia ihmisiä paljon ja miten maahanmuutto liittyy hädänalaisten auttamiseen. No Jutta voisi aloittaa tutustumisen ihan kotimaasta, sillä meilläkin on runsaasti työttömiä ja toivottomia sekä Kela sotkun jäljiltä hyvin hädänalaisia suomalaisia.

En nyt kuollaksenikaan muista, kuka muinoinen kreikkalainen lausui: "Demokratian tarkoitus on suojella valtiota yksilön mielivallalta ja yksilöä valtion mielivallalta." Tämän filosofian saa nykyistä eduskuntaa ja hallitusta katsoessa unohtaa täysin, sillä valtio käyttää täydellistä mielivaltaa yksilöä kohtaan, joka on suomalainen. Jalustalle on nyt nostettu maahanmuuttajat, jotka muuttavat maamme (päättäjien mielestä) täydelliseksi. Tosin se nyt on lähinnä näyttäynyt rikostilastoissa, mutta sellaista päättäjää ei ole kuka sen uskaltaisi tunnustaa.

Kun muistelee historiaa, niin olemme likipitäen samassa jamassa kuin Saksa 1920-luvulla. Työttömyys hipoo jo ennätyksiä, vienti alamaissa ja valtion kassa pahasti miinuksen puolella. Valtiomme on yli velkaantunut jo pitkään. Ei pojat hyvältä näytä.

Mitäs tähän enää muuta kuin livautus latinaa Fur est dominus.