Tämä otsikko oli aamun aviisissa muutama päivä sitten.
Siteeraan median tekstiä välittömästi eli: "Tutkijaryhmä löysi
hammasperäistä bakteeria infarktipotilaiden veritulppaumista.". Nyt
näyttää käyneen toteen vanhojen hammaslääkärien ennustus eli juurihoito
lisääntyy.
Miksi näin kävi? Nuo vanhat hammaslääkärit sanoivat nuo
sanasensa kun 1990-luvun alun lama puri vahvoin hampain julkiseen
terveydenhuoltoon. Säästöjen vuoksi kunnallista hammashoitoa saivat enää
lapset, veteraanit, erityisryhmät ja odottavat äidit. Enää ei tullut kotiin
kutsua vuosittaiseen hammastarkastukseen, kuten oli aikaisemmin tullut. Nuo
vanhat hammaslääkärit tiesivät, että suurin lääkäripelko on hammaslääkäripelko.
Poraamisen ääni ei kuulosta mukavalta ja poran mukana tuleva vesi kerääntyy
kielen päälle ja seurauksena on joko hillitön yskänpuuska veden mennessä ns.
väärään kurkkuun tai oksennus.
Monen ikäpolveni edustaja tuntee laulun Tiedän paikan
ihanan, mutta niin puolisollani kuin minullakin on tuo kipale vääntynyt uusin
sanoin eli Tiedän paikan kamalan ja meillä se vielä vääntyi muotoon:
"Tiedän paikan kamalan, hammaslääkäri Xxxxxxsen. Siellä lapsia rääkätään,
ikenetkin pois revitään.". No tuon hammaslääkärin jälkeen sain aivan
ihanan hammaslääkärin, mutta pelkoa se ei vähentänyt. Hän herkästi kyllä
puudutti, mutta sen neulan liike sattui paljon. Sanoinpa useasti hänelle:
"Miksi noin kiva ihminen on valinnut noin sadistisen ammatin
itselleen.".
Kun ei tule kutsua enää kotiin, niin monen kohdalla
hammaslääkäriin mennään siinä kohtaa kun hammasta särkee. Nykyisin ei särystä
kärsivä pääse edes vastaanotolle. Kun nuo vuosittaiset tarkastukset loppuivat,
näkyivät tulokset eli yhä useimmin tarvittiin juurihoito, sillä karies oli tehnyt
jo tuhonsa. Kun nuo vuosittaiset tarkastukset olivat, niin vauriot havaittiin ajoissa
ja korjaus oli helpompi tehdä. Nyt siis tarvitaan antibiootit.
Olen jo aikaisemmissani kirjoituksissa puuttunut ennalta
ehkäisevään työhön terveydenhuollossa. Nyt maksetaan laskua siitä, että
ennaltaehkäisevä työ loppui. Mietitäänpä hieman eli suussa on juurihoidettu
hammas ja se täyttää työnsä kakkokirveenä. Juurihoidetun hampaan hermo on
poistettu ja juureen laitetaan guttaperkkaa täyteaineeksi. Verisuonisto jää ja
kun juurihoidettu hammas saa riesakseen hammaspeikon on hammas menetetty
hammas. Tämä siksi, että juurihoidetussa hampaassa ei ole tuntoa, joka kivulla
ilmaisisi ongelmasta, vaan kun tilanne huomataan on karies tehnyt tuhojaan jo
niin paljon, että hammas on poistettava. Verenkiero jää ja hammasperäinen
bakteeri jatkaa voittokulkuaan.
Miten saataisiin takaisin nuo vuotuiset hammastarkastukset?
Säästyttäisiinkö monelta pahalta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti