Aiheittain

tiistai 19. helmikuuta 2013

Kansalaisen oma terveyskortti



Eilen aamun aviisia lukiessani olin hyppiä riemusta, sillä kerrottiin otsikolla: "Tee se itse-terveyskortti, ammattilaisten viipyy". Nyt on siis viimein mahdollista koota itse terveys/sairaushistoriansa ja pitää se ajantasaisena.

Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut asiasta, niin terveys/sairaustiedot eivät välity ja kuten itsekin siirryin työterveyshuollosta terveyskeskuksen aluevastaanoton piiriin, välittyi aiemmista tiedoista vain se, minkä minä kerroin lääkärille. Kuten lehden artikkelissakin oli tuo teksti: "Tätä nykyä esimerkiksi terveyskeskuslääkäriltä yksityiselle siirtyvä joutuu yleensä aloittamaan alusta terveyshistoriansa selvittämisen.". Siinähän se vastaanottoaika menikin susille, kun joutui kertomaan kahdenkymmenen vuoden historian ja kun vastaanottoajat ovat lyhyet, niin kertomukseen syntyy varmasti aukkoja ja virheitä.

Kävin kuitenkin kokeilemassa tuota ohjelmaa, mutta tietojen tallennus muodostui epäilyttäväksi, sillä sivu tallentui vain sekalaisena merkkijonona. Tämä saattaa olla monelle yllättävä ilmiö. Kuitenkin uudelleen kirjautumisen yhteydessä tiedot palautuivat, kuten ne oli kirjattu. En kuitenkaan onnistunut taltioimaan palveluntarjoajan järjestelmään. Näin ollen minulla ei ole käytössä mahdollisuutta, että uuden lääkärin vastaanotolla avaisin omat tietoni. Vai kävikö niin, että markkinoille tuotettiin taas raakile, jonka käytännön hyöty jää minimiin.

Oma terveys sivu taas tulee olemaan maksullinen, sillä sen tuottajana on Terveystalo ja vain kanta-asiakkaat saavat sen maksutta, kokeiluaika tosin on maksuton. Terveystiedot taas toisaalle sai, mutta tulostaa niitä ei voinut.

Alun riemu siis vaihtui syväksi pettymykseksi. Lääkekortti oli selkeä, mutta sitä ei voinut taltioida kuin omalle koneelle. Täten SOS-passini palvelee paremmin, jos joku sen älyää katsoa, siinä tilanteessa, että minä en pysty kertomaan mitään. Usein tilanne on se, että puoliso tietää puolisonsa syövän jotain lääkettä, mutta ei tiedä, mitä ja millaisella annoksella. Terveystietojen syöttö onnistui hyvin ja ohjelma jopa esitti diagnoosit suomeksi ja jos vastaava löytyi, niin sait sille vielä diagnoosinumeron. Ikävä kyllä, omista diagnooseista ei ole kuin latinankieliset versiot, joten ohjelma ei niitä tuntenut, mutta kirjasi ne ilman diagnoosinumeroa. Näistä itselläni ei yhdestä tullut edes suomenkielistä vaihtoehtoa, vaan se oli pakko laittaa latinan kielisin sanoin. Osan kirjasin puhtaasti latinankielisin diagnoosinimin, sillä vaihtoehdot eivät sopineen tautiini.

Tässä kohtaa herää myös pieni epäilys, sillä minun nuoruudessa, hoitajaopiskelijana varoitettiin latinankielisen diagnoosin näyttämisestä asiakkaalle/potilaalle, sillä suomennus voi olla ihan muuta, kuin käytännössä sillä tarkoitetaan. Oli nimittäin näitä, jotka kirjoittivat sanat paperille ja sitten kirjastoon tietoa hakemaan. Usein kielissä sama sana saa uuden muodon lauseyhteyteen liittyen. Otetaan nyt tämä nuorison käyttämä termi semisti. Semis on puolikas, mutta lauseyhteydestä riippuen puolittainen, osittainen, jne.

Näyttäisi siltä, että taasen ovat nörtit suunnitelleet hienon ohjelman, mutta kuten tunnettua, niitä suunnittelevat henkilöt, joilla ei ole mitään hajua todellisuudesta. Näistä asioista olen kirjoittanut jo aiemmin. Odotan suurella mielenkiinnolla koska saadaan ohjelmat laadittua käyttäjän näkökulmasta vai onko se liian kallista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti