Kierrätyksen vaikeus

Kävin muutama päivä sitten uudella ekopisteellä ja totesin sen perin juurin hankalaksi. Vaikka me kaksi emme ymmärrä vihreitä, niin siitä huolimatta kierrätämme pääsääntöisesti lähes kaiken. Tämä on meille ihan puhtaasti taloudellinen näkökulma, sillä viikottainen roskiksen tyhjennys maksaa vuodessa huomattavasti enemmän kuin kerran kuukaudessa tapahtuva ja silloinkin astia on lähes aina pahan päiväisesti vajaa.

Ennen keräyslaatikot olivat suuria harmaita astioita, joihin oli helppo kaataa paperit ja lasit sekä pahveille oli rullakko. Onneksi tuossa lähellä on vielä sellaiset paperille ja lasille, sillä meillä lasit kerätään vanhaan roskaämpäriin ja lehdet muovilaatikkoon, jonne myös päätyvät vanhat kauppanuutat, ym. pienpaperi.

Myöhemmin kauppakeskukselle tuli Molokin säiliöt. Aukko oli paperille kapea, joten laatikosta sai useamman annoksen lapata ja luvattoman usein pienpaperit putoilivat kuormasta. Lasipiste oli myös pienellä, pyöreällä aukolla varustettu ja iso säilykepurkki (siis lasinen) ei aukosta mahtunut ja muutoinkin ne joutui yksi kerrallaan sinne pudottamaan. Metallille ja pahville suuaukot olivat hyvät eli pystyi kaatamaan. Metalli kun kerätään myös vanhaan puolikuun malliseen roskasankoon ja pahvit omaan laatikkoonsa.

Nyt tuo uusi ekopiste olikin sitten haastava. Ne uudet säiliöt olivat puristeprässejä eli korkeita. Nyt jouduin pahvit yksitellen nostamaan kapeasta aukosta sisään ja se sijaitsi korkealla. Molokissa aukko oli navan korkeudella ja tuota uutta aukkoa katsoessa joutui katseen nostamaan ylös. Mitenkähän vanhus, sairas tai vammainen enää kierrättää.

Myös metallit piti pieninä annoksina tunkea ja tämäkin luvattoman korkealla. Paperikin ahdas, joten sinne en voi viedä pussia, johon olen silpunnut paperia, joissa on tietoa, jota ei ihan sinällään voi paperinkeräykseen laittaa.

Miksi kierrätyksestä on tehty näin hankalaa? Itse olisin asettanut puristimen eteen kulkusillan tai muun korokkeen. Suuaukot ovat kapeat, joten pyöreät rullat eivät sinne sovi ja nyt en puhu wc-paperirullista.

Johtuuko tämä sitten siitä, että ihmiset pitävät niitä ilmaisina kaatopaikkoina, entisten metsäautoteiden varsien sijaan. Muutamissa yleisönosastokirjoituksissa on manattu ekopisteille jätetyistä huonekaluista, auton renkaista, kodinkoneista ja ongelmajätteistä. Varsinaiset kaatopaikat ovat hävinneet ja vaikka kodinkoneet ja ongelmajätteet sinne saa nykyisin viedä ilmaiseksi, niin matka on usein kohtuuton. Monesti myös naapurustojen yhteistyö on edesmennyttä ja nykyisin tervehtiminenkin on historian ristin paikka.

Ekopisteen pystyttäjiltä toivoisin nyt hieman helpotusta kierrätykseen. Laitteiden käyttöohjeet olisi hyvä sijoittaa siten, että ne pystyy lukemaan. Nytkin tuon pahvinkeräysmyllyn ohjeet olivat suuaukon yläpuolella ja jos aukko on sillä korkeudella, että kädet on pahvia lappoessa liki suorana, niin eipä tuota ohjetta pysty enää lukemaan. Kaikki kun eivät oli pituudeltaan pari metrisiä. Vaatekeräys on, mutta lumppu puuttuu. Miksi?

Tosin meillä lakana- ja froteekankaat päätyvät siivous- ja autonkorjausliinoiksi, mutta muut lumput olisi hyvä saada kiertoon kanssa.