Pettynyt pastoritar

Oli todella hilpeää luettavaa pastoritar Marjaana Toiviaisen nassukirjapäivitystä otsikolla Mitä on rasismi Suomessa. Ensinnäkin otsikko oli kirjoitettu isoin kirjaimin, joka nettietiketissä tulkitaan huutamiseksi. Täten voitaneen todeta, että Marjaana on vetänyt pussillisen herneitä nenään. Lisäksi hän ilmoittaa muuttavansa Tansaniaan, joka hänelle taitaa paremmin sopia, kuin kylmä pohjolamme, jossa ihmiset taitavat lämmetä hetkeksi juhannuskokon äärellä. Toki sillä edellytyksellä, että kaatosateessa sen saa syttymään.

Marjaana tyttönen on ollut kovasti maahantunkeutujien puolella ja näissä toimissa ryhtynyt viranomaisia kohtaan kapinoimaan, kuten kunnollisen anarkistin tuleekin tehdä. Taisipa organisoida Helsingin torille mekastusteltan, jotta jokainen nyt tajuaisi, kuinka hän yrittää auttaa erivärisiä ystäviään. Ainoa vaan on se, että nämä eriväriset ystävät kustantavat valtiolle (lue: veronmaksajille) yli miljardin tänäkin vuonna. Varsinkin kun tiedämme, että näistä erivärisistä ystävistä ei juuri tule veronmaksajia, niin kustannukset ovat vuosi vuodelta suurempia. Tätä Marjaana ei pysty ymmärtämään, sillä hänen mantrassa on vain eriväristen ystävien kokemat kauhut, joista suurin osa on satua ja tarinaa.

Sitten suora lainaus: "En voi asua tässä maassa enää. Muutan pois ensi kuussa. Tässä maassa ei enää voi elää. Terveiset hallitukselle: voititte." Eihän tähän voi muuta todeta, kuin sen, että jos ei viihdy, niin ei täällä pakolla tarvitse olla. Sinivalkoiset siivet kyllä kiikuttaa parempiin paikkoihin. Tosin Tansaniaa ei oikein parempana voi pitää, mutta makunsa kullakin. Ja onhan Tansaniassa kristitylle papille duunia (jos naisen siihen duuniin hyväksyvät), sillä 30 % väestöstä on kristittyjä. Työsarkaa on, sillä yli kolmekymmentä prosenttia uskoo paikallisiin jumaliin.

Lisää lainaten: "Yksi Toiviaisen ystävistä muistuttaa, että ihmisoikeudet mukaan lukien vähemmistöjen oikeudet ja sanavapaus ovat Tansaniassa "valitettavasti tällä hetkellä vähän niin ja näin"." ja Marjaana vastaa: "Tiedän. Mutta Tansanialta en ole odottanut tällä vuosikymmenellä vielä homojen oikeuksia tai ihmisoikeuksia. Suomelta odotin". Vastaus sai minussa aikaan perisuomalaisen eläimen eli leppäkertun pahimman vihollisen. On siis erikseen homojen oikeudet ja ihmisoikeudet, joten homo ei ole ihminen, paitsi latinassa.

Kun on katsellut Marjaanan aktiviteettiä maahantunkeutujien eteen, niin hetkeksi tuli mieleen, että jos hän olisi tuon tarmonsa suunnannut maamme vanhusten, lapsien ja köyhien eteen, niin saavutukset olisivat olleet mahtavat. Tosin tässä kohtaa mieleeni hiipi Epäilyksen Piru (joka päivystää, armollisen blogistin, Yrjöperskeleen sivuilla) ja tällä kertaa sain hyvin hellän huomautuksen, että hän ei olisi voinut tehdä sitä, sillä eriväriset ystävät ovat heikoimmassa asemassa, sillä heillä ei ole kotia, ei maata, ei ystäviä ja ruokakin on kehnoa heidän herkälle vatsalleen ja virikkeitä ei tarjota. Täten Marjaana ei olisi voinut suunnata voima varojaan muuhun toimintaan.

No, joka tapauksessa onnea ja menestystä, vaikka en hänenlaistaan jää kaipaamaan.