Aiheittain

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Älä aja päälle 2017

Koulut alkavat kohta ja niin pienemmät kuin suuremmatkin oppilaat ovat teillä taasen sankoin joukoin. Itseäni liikenteessä on kaihertanut jatkuva välinpitämättömyys liikennesäännöistä ja yleinen hälläväliä asenne liikenteessä. Lyhyellä ajalla olen kohdannut monta vaaratilannetta, jotka johtuivat ainoastaan välinpitämättömyydestä. Tuntuu kuin liikenteessä on kasapäin Rutinoffin kuskeja (Rauno Vääräniemen luoma henkilö, toimitus kiittää kirjoittajaa kirjoista), jotka viis veisaavat säännöistä.

Eilinen päivä toi peräti kolme tapausta. Lähdin kävellen lähikauppaan ja pysähdyin suojatien reunaan. Pakettiauto väisti minua yli keskiviivan ja kiihdytti vauhtia. Sen takana tullut mopoauton kuljettaja painoi myös kaasua ja vilkaisi kännykkään. Tämän takana tullut henkilöauto kiihdytti myös vauhtiaan. Yksikään ei ollut edes aikeissa antaa minulle tietä, mutta minulla on vielä jäljellä niin paljon itsesuojeluvaistoa, joten menkööt.

Eilisen toinen tapaus tapahtui paluumatkalla kaupasta kotiin. Kiinnitin jo kaukaa huomioni nuorukaiseen polkupyörällä. Hänellä oli molemmat kädet ja katse kiinni kännykässä ja vauhti melkoinen. Meinasin jo huikata pyöräilijälle, kun ihan päin oli tulossa. Tömpsy havahdutti pyöräilijän, joka sai viime hetkessä oikaistua pyöränsä, sillä se oli osunut kuopalla olevaan kaivon kanteen, joten selvisi kaatumatta.

Kolmas tapahtui, kun oli jo sisällä. Mainoksia jakava tyttönen ajoi skootterilla ja kun oli kotikatuni jakanut, niin teki tien päässä uparit ja palasi takaisin isommalle kadulle. Ainoa, mikä tytöltä meni tässä pieleen oli se, että kotikatuni on yksisuuntainen ja kapea. Kadun alkupäässä on myös korkeat kuusi- ja orapihlajaaidat, jotka estävät näkyvyyden suurelle tielle täysin.

Aiemmin kävin ukon mukana kaupassa ja meidän kauppakassi sattuu nyt olemaan FH Volvo eli kuorma-auto. Ukon oli tarkoitus peruuttaa reunan parkkiruutuun ja peruutuspiippari soi, siitä huolimatta neljä henkilöautoa ajoi kaupan pihaan peruuttavan kuorma-auton takaa. Rumaa jälkeä olisi pelkällä nupillakin tullut, jos tarkkana ei ukko olisi ollut. Samaa olen työssäni nähnyt, että peruuttavan linja-auton taitse ajetaan mistään välittämättä. Kuten aiemminkin olen kirjoittanut, niin kiire loppuu ruumishuoneelle. Tosin epäilen näiden ihmisten kiirettä, vaan ainoastaan sitä, että minä menen nyt asennetta.

Nyt on myös puututtava liikenneterveyteen ja valitettavasti henkilöauton ajoluvan omistanutta ei enää tarkasteta viisikymppisenä. Tämä tarkoittaa sitä, että paljon on ehtinyt kropassa tapahtumaan 52 vuodessa, kunnes ajokortin voimassaolo päättyy. Helsingin tapaus oli tämän asian tiimoilta loistava esimerkki siitä, että voimassa oleva ajokortti on henkilöllä, jonka ajoterveys on erittäin kaukana terveydestä. Lukemattomia kertoja olen myös nähnyt vanhuksen ajelevan tien keskikorokkeen väärällä puolella (yksisuuntaista vastakarvaan ajajat ovat jo niin peruskauraa, että niistä ei enää viitsi puhua). Tähän olisi poliisin ja lääkäreiden herättävä viimein. Tosin eihän sitä autoa kortilla ajeta, sanottiin jo muinoin. Tästä tulikin mieleen, että jos kehitettäisiin auto, joka käynnistyy ajokortilla. Tällöin ei rattijuoppokaan pääsisi uusimaan tekosiaan.

Yleisönosastot ovat aamun aviisissa täynnä liikennekäyttäytymistä. Autoilijat haukkuvat kevyen liikenteen ja päin vastoin. On hyvin tavallista, että kritiikissä autoilijoiden käyttäytymisestä syyllistetään autokouluja. Kyllä ne opettavat kaikille samat asiat, mutta jostain syystä joillakin säännöt valuvat kuin vesi hanhen selästä.

Nyt kaikki liikkujat, ryhtiä liikenne käyttäytymiseen. Itse jalankulkijana jätän oikeuteni käyttämättä suojatiellä, sillä parempi katsoa vasemmalle ja oikealle ja odottaa vuoroaan, kuin suin päin rynnätä tielle. Liikuit sitten millä tavalla tahansa, niin se kännykkä pidetään taskussa ja keskitytään siihen liikkumiseen. Syksy myös saapuu ja illat pimenevät, joten huolehdithan siitä halvasta henkivakuutuksesta eli heijastimesta. Toivon, että vanhemmat käyvät liikenneasioita läpi myös ensimmäisen luokan jälkeen (lue uudelleen kappale kolme), sillä etenkin yläasteikäisillä on paljon toivomisen vaaraa liikennekäyttäytymisessä.

Toivon teidän muistavan, että Daavid ei ikinä voita Goljattia tieliikenteessä. Teho-osastolla tai ruumishuoneella on enää turha jossitella tai vedota omiin oikeuksiin, jos sitä liikennettä ei seurata.

Toivotan turvallista koulumatkaa kaikille oppilaille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti