Palatkaamme uudelleen tuohon 212,5 neliökilometrin suuruiseen kuntaan. Olemme nyt vuodessa 1954. Suomen talous on lähtenyt sotavuosien jälkeen kasvuun ja julkinen rakentaminen on päässyt myös hyvin käyntiin. Olihan viimeinen sotakorvausjuna ylittänyt Vainikkalan raja-aseman jo syyskuussa 1952. Maamme on ainoa, joka on maksanut vaaditut sotakorvaukset täysimääräisenä.
Tuona vuonna valmistui kunnan kulkutautisairaalan laajennusosa, joka tuli maksamaan 58.608.363 markkaa eli hyvin hintava oli siis rakennustyö. Tuolla summalla saatiin sairaala-aluelle nykyaikainen keittiö ja kellariin laajat varasto- ja kylmätilat sekä hissi, jolla tarvikkeet sai vaivattomasti nostettua keittiöön. Enää ei henkilökunnan tarvinnut peruna- ja jauhosäkkejä sylissään kantaa.
Laajennuksen myötä tuli myös lisää henkilökunnan asuntoja, joista oli jo pitkään ollut pulaa. Tämän surkean asuntopulan olivat ylös kirjanneet myös sairaalalautakunta. Hoitajat asuivat vielä tuohon aikaan sairaaloiden yhteydessä. Henkilökunta sai oman saunan, sillä vanha sauna oli jo auttamattomasti pieni ja vanhan aikainen, joten siitä saatiin varastotilaa.
Kunnanlääkäri Jorma ja vastaava hoitaja Lempi olivat tyytyväisiä laajennukseen, sillä myös potilas tilaa tuli lisää sekä henkilökunnalle asian mukainen ruokasali. Kulkutautisia hoidettiin 68 kappaletta ja muita sairaita 162 kappaletta. Vaikeiden kulkutautitapausten määrä oli pudonnut, sillä penisilliini oli tullut käyttöön. Osa tapauksista piti kuitenkin yhä eristää omaan sairaalaansa. Rokkotaudit olivat hyvin yleisiä tuohon aikaan.
Seuravana keväänä alkoi sisätauti-kirurgisen sairaalan remontti työ, joka tulee maksamaan noin 20.000.000 markkaa. Remontti olikin tarpeen, sillä rakennus avattiin 1.4.1927 ja oli yhä alkuperäisessä kunnossa. Kellarin vanhoista keittiötiloista saatiin ajan mukainen laboratorio, jossa oli hyvin tilaa myös sydäntutkimuksille. Loppuvuodesta valmistui uusi röntgenhuone ja sen laitteisto maksoi 2,7 miljoonaa markkaa. Keuhkokuva maksoi 560 markkaa ja murtumakontrollikuvaus 310 markkaa. Tuohon maailman aikaan kuvat olivat kuvattavan omaisuutta.
Sairaalaa johti ylilääkärinä Johan ja hänen alaisuudessaan työskenteli 7 sairaanhoitajaa, 2 apuhoitajaa ja neljä kätilöä sekä taloudenhoitaja. Sairaalan yleisellä osastolla hoidettiin 980 potilasta ja synnytysosastolla 388 synnytystä. Johan kirjoitti vuosikertomukseensa myös sen, että synnyttäneistä ei kaksitoista ollut aviosäädyssä.
Koululaisten hammashoidosta ei sen sijaan ollut vuosikertomuksessa hyviä uutisia, sillä sokerin ja makeisten yleistyminen lisäsi kariesta runsain mitoin ja jo alakoululaisille jouduttiin tekemään juurihoitoja ensimmäisiin pysyviin hampaisiin. Päiväkodissa taas oli riemu ylimmillään. Vauvala oli remontoitu ja kalusteita uusittu. Nyt oli saatu myös rauhallinen tila, jossa äidit voivat ruokatunnillaan käydä pienokaisensa imettämässä. Äitiyslomahan ei tuohon aikaan ollut kuin kaksi kuukautta, mutta kunnassa oli tehtaiden patruunat päättäneet, että äidit voivat ruokatunnilla käydä imettämässä pienokaisensa.
Kovasti puhutti kuntalaisia vuoden 1956 käräjät, johon oli haastettu vanhemmat, jotka eivät olleet vieneet lapsiaan rokotettavaksi. Syyttäjä oli tutkinut tarkoin kirkonkirjat ja terveyssisarten neuvolakortit. Syynä tähän oli epidemiana esiintyneet kulkutaudit, jotka rokottamattomien lasten kohdalla olivat johtaneet peräti kuolemaan. Lopulta käräjille päätyi viiden perheen vanhemmat, mutta jäivät rankaisematta, sillä perheiden molemmat vanhemmat olivat ylen yksinkertaisia ja erään peräti heikkolahjainen, niin katsottiin, että vanhemmat eivät ole ymmärtäneet rokotuksen tärkeyttä. Kuusi muuta, syytteeseen asetettua perhettä hoiti rokotukset kuntoon ja näyttivät syyttäjälle terveyssisaren allekirjoittaman todistuksen rokotuksien suorittamisesta. Toreilla ja turuilla puhelivat ihmiset kyllä vanhempien välinpitämättömyydestään pahoin sanoin.
Urho Kaleva Kekkonen oli valittu presidentiksi ja seuraavana vuonna hän piti ensimmäisen uudenvuoden puheensa, jossa ilmaisi huolensa maailman ilmapiiristä, mutta antoi Suomelle kiitosta kuluneesta vuodesta, joka oli ollut hyvin suotuisat. Heinäkuussa 1957 riehui maassamme kovat ukonilmat aiheuttaen tuhoja monin paikoin.
Vuosi 1958 alkoi Kekkosen ensimmäisellä televisioidulla uudenvuoden puheella. Koteihin oli alkanut tulla erilaisia kodinkoneita ja jääkaappi löytyi jo lähes jokaisesta kodista. Uudenlaisia pyykinpesukoneita oli jo markkinoilla, mutta yleisesti käytöstä löytyi yhä pulsaattori pesukone. Sähköhella oli myös jo yleinen. Siinä oli kaksi levyä ja uuni. Kodeissa oli yksivaiheinen sähkö, joten monen laitteen saman aikainen käyttö sai propun helposti kärähtämään.
Musiikki muuttui 1950-luvulla paljon, sillä rock and roll kulttuuri rantautui myös meille. Lavatanssit olivat yhä suosiossa ja esiintyjinä maamme huippuartistit, kuten Olavi Virta ja Veino Kekkonen. Saimme myös viimein järjestettyä olympialaiset, sillä sotien vuosi ne jäivät pitämättä. Radion kuuntelu vaati radioluvan, mutta vuosikymmenen lopussa se ei enää ollut paikkaan sidottua, sillä markkinoille tulivat transistoriradiot, joita saattoi kantaa mukana. Tosin paristoja se kulutti runsaasti.
Saimme myös viihdettä muuta, sillä Tuntematon sotilas sekä Pohjantähden alla ilmestyivät. Elokuvia tehtiin runsaasti ja tämän vuoksi perustettiin uusi elokuvayhtiö Fennada. Filmeissä näkyi hyvin maaseudun kuvaaminen onnelana, kuin kaupukien kuvamminen pahuuden pesinä. Aku Ankkakin alkoi ilmestyä vuosikymmenen alussa. Armi Kuuselan valinta Miss Universumiksi sai maailman lehdistön kiinnostumaan pikkuisesta maastamme.
Maatalousyhteiskunnasta oli tullut teollinen yhteiskunta ja moni nuori muutti maalta kaupunkiin. Asuntoja tarvittiin, joten ryhdyttiin rakentamaan taajamia, joissa oli kerrostaloryppäitä. Omakotiasumisessa taas suosittiin ns. rintamiestaloa, jonka saattoi helposti rakentaa itse. Kunnallistekniikka alkoi myös tavoittaa lähes jokaisen kodin. Enää ei ollut totuutena, että vesi tulee ja menee, jos jaksaa kantaa. Kuitenkin tästä johtuen on monella ikäihmisellä vielä tapana huuhdella kuppinsa pienellä vesitilkalla.
Maamme ja kuntamme olimme siirtyneet uuteen aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti